Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 27.2.2017

Kuluttajamieliala korkealla – ostoaikeita silti niukalti

Kuluttajien luottamus talouteen pysyy ennallaan ja vahvana. Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa 20,8, kun se tammikuussa oli 21,0 ja joulukuussa 19,5. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 7,7. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–16. helmikuuta 1 270 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää eli odotukset omasta ja Suomen taloudesta, yleisestä työttömyydestä ja kotitalouden säästämismahdollisuuksista pysyivät helmikuussa suunnilleen ennallaan tammikuuhun verrattuna. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna osatekijät säästämismahdollisuuksia lukuun ottamatta vahvistuivat selvästi.

Helmikuussa kuluttajien näkemys Suomen taloudesta oli hyvin valoisa ja arvio myös työttömyyskehityksestä optimistinen. Samoin oli odotus kuluttajan omasta taloudesta myönteinen. Taloutensa säästämismahdollisuuksia seuraavan 12 kuukauden aikana kuluttajat pitivät hyvinä.

Kuluttajat pitivät helmikuussa ajankohtaa otollisena lainanotolle, mutta ei niinkään säästämiselle eikä kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset kuluttajat kokivat helmikuussa tavanomaista vähemmän omakohtaista työttömyyden uhkaa.

Oma ja Suomen talous

Helmikuussa 47 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 14 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten helmikuussa 29 ja 29 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 29 prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten osuudet olivat 25 ja 15 prosenttia.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 39 prosenttia odotti helmikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 21 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vielä vuosi sitten synkät 13 ja 54 prosenttia.

Työllisistä 15 prosenttia uskoi helmikuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 17 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 27 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,6 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia. Kuluttajat arvioivat inflaation tällä hetkellä olevan 1,0 prosenttia. Viime vuoden helmikuussa arvio oli selvästi alempi, 0,3 prosenttia.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 42 prosenttia piti helmikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vielä tammikuussa 49 prosenttia, ja pitkällä ajalla keskimäärin osuus on 45 prosenttia. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat helmikuussa vaisut. Kotitalouksista tavanomaista harvempi eli 15 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton ja 7 prosenttia asunnon vuoden sisällä. Helmikuussa 18 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Säästäminen ja lainanotto

Helmikuussa 59 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 65 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 79 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Pitkällä ajalla keskimäärin ovat säästävien kotitalouksien osuudet 60 ja 74 prosenttia.

Lainan ottamisen arvioi helmikuussa kannattavaksi 71 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Kotitalouksista kuitenkin tavanomaista harvempi eli 12 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät. Tarkempaa luokiteltua tietoa pdf-taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 02/2016 01/2017 02/2017 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 11,8 22,9 -6,5 7,7 21,0 20,8 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,3 14,1 2,3 6,0 9,4 10,2 +
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,4 25,3 -27,1 -2,6 17,3 16,8 ++
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 1,4 1,7 1,6  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -3,9 27,6 -51,1 -23,3 9,7 9,2 +
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) -1,4 7,6 -18,8 -6,2 2,1 1,3 +
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 18,4 41,8 -14,2 19,5 25,2 16,2 =
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,4 36,8 -19,6 4,5 10,4 11,3 =
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,5 42,0 -47,1 20,6 31,2 29,1 +
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 39,5 52,2 10,9 50,9 47,7 46,9 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .


Lähde: Kuluttajabarometri 2017, helmikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (473,7 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.2.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. helmikuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/2017/02/kbar_2017_02_2017-02-27_tie_001_fi.html