Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 27.9.2017

Kuluttajien luottamus vakaa ja vahva syyskuussa

Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa 23,7, kun se elokuussa oli 23,5 ja heinäkuussa 22,8. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon 14,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–19. syyskuuta 1 214 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöistä odotus kuluttajan omasta taloudesta parani hieman syyskuussa elokuuhun verrattuna. Muut kolme osatekijää pysyivät suunnilleen ennallaan. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden kaikki osatekijät vahvistuivat syyskuussa selvästi.

Syyskuussa kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista olivat hyvin optimistiset. Arvio myös kuluttajan omasta taloudesta oli valoisa. Työttömyyden vähenemiseen on viime aikoina uskottu eniten yli 15 vuoteen.

Kuluttajat pitivät syyskuussa ajankohtaa otollisena etenkin lainanotolle ja myös säästämiselle ja kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset kuluttajat kokivat syyskuussa, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla selvästi vähentynyt viime kuukausina.

Oma ja Suomen talous

Syyskuussa 46 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 9 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden syyskuussa 39 ja 19 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti syyskuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 11 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 26 ja 12 prosenttia ja vuosi sitten 25 ja 14 prosenttia.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 48 prosenttia odotti syyskuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 16 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten hieman pessimistiset 28 ja 30 prosenttia.

Työllisistä 17 prosenttia uskoi syyskuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 11 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 30 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat syyskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotus oli viime vuoden syyskuussa 1,3 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 45 prosenttia piti syyskuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat syyskuussa hieman piristymässä. Kotitalouksista 17 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi 7 prosenttia kotitalouksista. Syyskuussa 19 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Säästäminen ja lainanotto

Syyskuussa 63 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 68 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja peräti 81 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lainan ottamisen arvioi syyskuussa kannattavaksi 72 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Hieman tavanomaista useampi eli 15 prosenttia kotitalouksista harkitsi syyskuussa ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Syyskuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät. Tarkempaa luokiteltua tietoa myöhemmin kuluttajabarometrin taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).

Laitteiden yleisyys kotitalouksissa elokuussa

Elokuussa jo 84 prosentilla 15–84-vuotiaiden kotitalouksista oli käytössään tietokone ja 90 prosentilla internet-yhteys. Taulutietokoneen eli tabletin oli hankkinut 56 prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 80 prosenttia omisti vähintään yhden älypuhelimen ja 20 prosenttia jotain puettavaa tietotekniikkaa kuten aktiivisuusrannekkeen, älykellon tai älylasit.

Älytelevisiota katseltiin elokuussa 34 prosentissa kotitalouksista. Melkein yhtä monesta kotitaloudesta löytyi pelikonsoli ja joistakin jopa kauko-ohjattava kamerakopteri. Henkilöauton omisti elokuussa 79 prosenttia kotitalouksista. Lisää laitteiden yleisyystietoa liitekuvioissa 12–15 ja tietokantataulukossa.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 09/2016 08/2017 09/2017 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 12,1 24,1 -6,5 14,4 23,5 23,7 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,3 14,1 2,3 7,1 8,4 9,5 +
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,8 25,3 -27,1 9,2 19,5 18,6 ++
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 1,3 1,6 1,7  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -3,4 27,6 -51,1 -1,7 16,5 16,3 ++
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) -1,1 7,6 -18,8 -3,1 3,8 5,8 ++
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 18,4 41,8 -14,2 21,4 22,4 24,1 +
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,5 36,8 -19,6 3,7 18,4 17,5 +
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,9 42,0 -47,1 29,5 30,6 31,0 +
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 39,8 52,2 10,9 42,9 49,7 50,4 ++

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .


Lähde: Kuluttajabarometri 2017, syyskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (545,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. syyskuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/2017/09/kbar_2017_09_2017-09-27_tie_001_fi.html