Etusivu > Tilastot > Kuluttajabarometri maakunnittain > Kuluttajabarometri maakunnittain: menetelmäseloste

Kuluttajabarometri maakunnittain: menetelmäseloste

1. Johdanto

Barometrikyselyjen käyttäminen kuluttajien mielialojen ja aikomusten mittaamiseen perustuu unkarilaisen Georg Katonan psykologisen taloustieteen teoriaan. Katona muutti 1930-luvulla Yhdysvaltoihin, missä hän työskenteli Michiganin yliopiston taloustieteen ja psykologian professorina ja oli keskeisesti kehittämässä alan kvalitatiivisia mittausmenetelmiä.

Kotitalouksien asenteita ja käyttäytymistä koskevilla empiirisillä tutkimuksilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen barometrityyppinen kysely aloitettiin vuonna 1939 USA:ssa. Hollanti (1946), Saksa (1952), Ranska (1958) ja Englanti (1961) olivat Euroopan maista ensimmäisiä. Nykyisin kuluttajabarometria tehdään lukuisissa maissa eri puolilla maailmaa.

Tilastokeskus aloitti oman kuluttajabarometrinsa marraskuussa 1987. Vuoteen 1991 asti kuluttajabarometria tehtiin kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 1992 siirryttiin neljännesvuosittaiseen kyselyyn. Lokakuusta 1995 alkaen kuluttajabarometrin tiedot on kerätty joka kuukausi EU-maiden harmonisoidun mallin mukaan.

Kokemukset osoittavat, että tutkimuskertojen tihentäminen on parantanut tietojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi tietokoneavusteinen tietojenkeruu on lyhentänyt tulosten julkaisuviipeen muutamaan päivään.

Monien kansainvälisten selvitysten perusteella kuluttajabarometrin tulokset ennakoivat varsin hyvin kuluttajien taloudellista käyttäytymistä. Talousanalyytikot ja markkinatutkijat käyttävät tietoja yhtenä ennakoivana indikaattorina ennustaessaan kotitalouksien kulutusta, säästämistä ja lainanottoa. Kuluttajabarometrin tietoja käytetään hyväksi myös poliittisessa päätöksenteossa.

2. Otanta ja tiedonkeruu

Kuluttajabarometrin tiedot kerättiin joulukuuhun 1999 saakka Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Kuluttajabarometrissa käytettiin tällöin kuutta rotatoivaa paneelia. Samalle henkilölle esitettiin kysymykset kolme kertaa puolen vuoden välein, ja kohdehenkilöistä oli joka kuukausi uusia noin kolmannes. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät haastattelut (puhelimitse) eri puolilla Suomea.

Tammikuusta 2000 alkaen kuluttajabarometrin kohteena on kuukausittain kokonaan vaihtuva henkilöotos. Samaa otosta käytetään myös suomalaisten matkailututkimuksen ym. kyselyjen tiedonkeruussa. Kaikki haastattelut tehdään nyt keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta, noin 30 haastattelijan toimesta. Tutkimusalueena on edelleen koko maa, ja kuluttajabarometrin vastaajat edustavat Suomen 15-74-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinläänin ja äidinkielen suhteen. Tiedonkeruumenetelmän muutoksella on ollut jonkin verran vaikutusta kuluttajabarometrin vastausjakaumiin.

Kuluttajabarometrin (brutto-)otoskoko on kuukausittain 2 200 henkilöä. Otos poimitaan väestön päivitetystä keskusrekisteristä systemaattista satunnaisotantaa käyttäen. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva. Vastauskadon ollessa nykyisin 25-30 prosenttia saadaan vastaukset joka kuukausi runsaalta 1 500 henkilöltä. Vastauskadon pienentämiseen panostetaan tällä hetkellä tavallista enemmän.

CATI-keskuksen haastattelijat koulutettiin ennen haastattelujen alkua haastattelutekniikkaa ja kuluttajabarometrin sisältöä koskevien luentojen sekä haastattelulomakkeen läpikäynnin avulla. Rekrytointien jälkeen uudet haastattelijat koulutetaan aina erikseen. Haastattelijoilla on työssään apuna kuluttajabarometrin ohjemoniste ja online-ohjeisto. Ongelmatilanteissa haastattelijat voivat lisäksi ottaa yhteyttä CATI-keskuksen työnohjaajiin ja myös kuluttajabarometrin tutkijoihin. Tarpeen mukaan pidetään palavereja ja laaditaan kirjallisia lisäohjeita. Haastattelijoilta saadaan myös palautetta kysymysten toimimisesta, minkä avulla haastattelulomaketta voidaan hioa entistä paremmaksi.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain pari viikkoa ennen puhelinyhteydenottoa jokaiselle otoshenkilölle tutkimuksen kohdekirje, jossa esitellään lyhyesti tutkimuksen sisältö ja tarkoitus. Puhelinnumerojen haku tapahtuu pääasiassa TietoEnatorilta ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydentävät sitä lopuksi (mm. Fonecta Finderia käyttäen). Käyntihaastatteluja ei CATI-keskuksesta (kustannussyistä) tehdä edes talouksille, joilla ei ole puhelinta, vaan näitä pyydetään kohdekirjeessä itse ottamaan yhteyttä Tilastokeskukseen.

Nykyisessä EU-tiedonkeruussa on kireä aikataulu: Haastattelut aloitetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja ne vievät runsaat kaksi viikkoa. Valmis Blaise-haastatteluaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-ohjelmistojen avulla. Tulokset lähetetään EU:n komissiolle sähköpostitse noin viikko ennen tutkimuskuukauden loppua. Tilastokeskus julkaisee tulokset Suomessa kuukauden 27. päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä). Prosessi on lähes jatkuva, sillä uudet haastattelut alkavat pian edellisen kuukauden tietojen tultua julkisuuteen.

Muuhun kuin haastattelutyöhön, toisin sanoen kuluttajabarometrin otannan ja lomakkeen suunnitteluun, tietojen jatkokäsittelyyn, analysointiin, julkaisujen laadintaan, tietopalveluun ja markkinointiin osallistuu päätoimisesti kaksi ja sivutoimisesti noin viisi henkilöä.

3. Tietosisältö

Kuluttajabarometrissa kysytään joka kuukausi seuraavat EU:n harmonisoidut kysymykset (järjestys ja sanamuodot eivät tässä täysin vastaa lomakkeella käytettyjä):

1. Mikä on kotitaloutenne taloustilanne nyt verrattuna tilanteeseen vuosi sitten?
2. Mikä on kotitaloutenne taloustilanne vuoden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt?
3. Mikä on Suomen taloudellinen tila nyt verrattuna tilanteeseen vuosi sitten?
4. Mikä on Suomen taloudellinen tila vuoden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt?
5. Millä tasolla kuluttajahinnat ovat nyt verrattuna tilanteeseen vuosi sitten?
6. Montako prosenttia kuluttajahinnat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana?
7. Miten kuluttajahinnat muuttuvat seuraavan vuoden aikana?
8. Montako prosenttia kuluttajahinnat muuttuvat seuraavan vuoden aikana?
9. Miten työttömyystilanne muuttuu Suomessa seuraavan vuoden aikana?
10. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika hankkia kestokulutustavaroita?
11. Käytättekö kestokulutustavaroiden hankintaan rahaa seuraavan vuoden aikana enemmän, yhtä paljon vai vähemmän kuin viimeisen vuoden aikana?
12. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika säästää?
13. Kuinka todennäköisesti pystytte säästämään rahaa seuraavan vuoden aikana?
14. Mikä on kotitaloutenne rahatilanne tällä hetkellä?
15. Kuinka todennäköisesti taloutenne ostaa henkilöauton vuoden (aiemmin 2 vuoden) sisällä?
16. Aikooko taloutenne ostaa tai rakentaa asunnon vuoden (aiemmin 2 vuoden) sisällä?
17. Kuinka todennäköisesti taloutenne käyttää suuren summan rahaa kodin perusparannuksiin vuoden sisällä?

Tilastokeskuksen omat barometrikysymykset ovat:

1. Aiotteko hankkia uuden vai käytetyn auton?
2. Miten aiotte rahoittaa autonne oston (2 tärkeintä rahoitusmuotoa)? (kysytään neljästi vuodessa)
3. Miten aiotte rahoittaa asuntonne oston (2 tärkeintä rahoitusmuotoa)? (kysytään neljästi vuodessa)
4. Aikooko taloutenne käyttää rahaa seuraaviin hyödykkeisiin 6 kuukauden sisällä: asunnon korjaus, kodin sisustus, loma-asunto, viihde-elektroniikka, digisovitin, laajakaista, kodinkoneet, kulkuvälineet (ei auto), harrastus- ja urheiluvälineet, lomamatka kotimaassa, lomamatka ulkomaille?
5. Mitä tarkoitusta varten aiotte säästää vuoden sisällä? (kysytään neljästi vuodessa)
6. Mihin kohteisiin aiotte sijoittaa säästöjänne? (kysytään neljästi vuodessa)
7. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika ottaa lainaa?
8. Aiotteko ottaa lainaa vuoden sisällä?
9. Mitä tarkoitusta varten aiotte ottaa lainaa? (kysytään neljästi vuodessa)
10. Kuinka arvioitte uhan jäädä itse työttömäksi muuttuneen viimeisen vuoden aikana?
11. Mitkä seuraavista laitteista taloudellanne on (n. 25 laitetta: viihde-elektroniikka, tietotekniikka, puhelimet, auto)? (kysytään neljästi vuodessa)
12. Mihin kohteisiin olette jo sijoittaneet säästöjänne? (kysytään neljästi vuodessa)

Luokittelukysymykset, joilla luonnehditaan vastaajaa ja hänen kotitalouttaan (kysytään joka kuukausi):

1. Montako henkilöä kotitalouteenne kuuluu?
2. Montako aikuista/lasta (4 ikäryhmää) kotitaloudessanne on?
3. Moniko kotitaloutenne jäsenistä käy säännöllisesti työssä?
4. Mikä on nykyinen kotikuntanne?
5. Mikä on pääasiallinen toimintanne tällä hetkellä?
6. Mikä on ammattinne?
7. Onko teillä ammatillista koulutusta (nykyiseen) ammattiinne?
8. Mitkä ovat taloutenne bruttotulot?

Otosaineistossa ovat valmiina vastaajan tietyt perustiedot, kuten ikä, sukupuoli ja kotikunta. Tutkintorekisteristä saadaan lisäksi vastaajan koulutuskoodi. Kuntatiedon perusteella voidaan muodostaa erilaisia alueluokituksia.

4. Tietojen painotus ja tulosten estimointi

Kaikki kuluttajabarometrin vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Suurin osa kuluttajabarometrin mittareista on henkilöihin kohdistuvia. Niiden osalta tulokset estimoidaan henkilöpainojen avulla. Henkilöpainot saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien (suuralue, henkilön ikäryhmä ja sukupuoli) estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta. Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös "epätäydelliseksi jälkiositukseksi". Painojen kalibrointi tehdään "automaattisesti" yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia.

Osa kuluttajabarometrin muuttujista mittaa kuitenkin kotitalouskohtaisia tietoja kuten kotitalouden rahatilanne, laitteiden omistaminen sekä ostamiseen, säästämiseen ja lainanottoon liittyvät aikomukset. Nämä tulokset saadaan kotitalouskohtaisten painojen avulla. Painorakennetta laskettaessa käytetään hyväksi Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kotitalouksien rakennetta ("benchmarking"-menetelmä). Varsinainen painotus tehdään jälkiosittamalla ja lopuksi kalibroimalla (reunamuuttujina suuralue ja kotitalouden jäsenlukumäärät ikäryhmittäin).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen. Tähän ilmiöön on useita syitä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (systemaattinen satunnaisotanta) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä. Edellä mainituissa kotitalouskohtaisissa tiedoissa sen sijaan ilmenee näkyvämpiä eroja verrattuna painottamattomiin lukuihin.

5. Tietojen analysointi ja tulosten esittäminen

Kuluttajat vastaavat useimpiin kysymyksiin viisiluokkaisen (++, +, =, -, --) vastausasteikon avulla. Mielipidekysymyksissä vastausten prosenttijakaumasta johdetaan saldoluku, joka vastaa EU:n "balance figure" ("charachteristic value") -mittaria. Saldoluku lasketaan painottamalla kysymyksen vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet luvuilla +1, +0,5, 0, -0,5 ja -1. Saldoluku luonnehtii vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Saldolukujen tarkastelu aikasarjana kertoo mielialojen muutoksista ajankohdasta toiseen. Neljän keskeisimmän saldoluvun (EU-harmonisoidut kysymykset 2, 4, 9 ja 13) aritmeettista keskiarvoa nimitetään kuluttajien luottamusindikaattoriksi.

Kulutus-, säästämis- ja luotonottoaikomuksia mitataan summaamalla niiden kotitalouksien prosenttiosuudet, jotka aikovat varmasti tai mahdollisesti kuluttaa, säästää tai ottaa lainaa tietyn ajan kuluessa. Prosenttiosuuksien ja kotitalouksien määrätietojen avulla voidaan laskea "aikovien" talouksien lukumäärä. Saadaan selville esimerkiksi kuinka moni aikoo ostaa uuden henkilöauton, säästää asuntoa varten tai ottaa lainaa opintoja varten. Aikasarjatarkastelu kertoo aikomusten muutoksista ajankohdasta toiseen.

Ristiintaulukoimalla tulokset luokittelutietojen kanssa saadaan tarkempaa tietoa erityyppisten kotitalouksien mielialoista ja aikomuksista. Voidaan tarkastella esimerkiksi luottamusindikaattorin vaihtelua vastaajan iän, sukupuolen, koulutuksen, tai sosioekonomisen aseman tai mukaan. Saadaan myös selville miten asunnon ostoaikeet vaihtelevat vaikkapa kotitalouden koon, tyypin, tulojen tai asuinalueen mukaan.

Kuluttajabarometrilla mitataan myös kuluttajien hintatietoisuutta. Vastaajia pyydetään arvioimaan kuluttajahintojen muutos 12 viimeisen ja 12 seuraavan kuukauden aikana prosentteina (desimaalin tarkkuudella). Vastauksista lasketaan kuluttajien arvioiden keskiarvo. Mukaan otetaan itseisarvoltaan vain alle 15 prosentin arviot.

Tutkimuksella mitataan myös erilaisten koneiden ja laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa. Tulokset julkaistaan prosenttiosuuksina kotitalouksista.

6. Tulosten julkistaminen

Kuluttajabarometrin tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen "Tulot ja kulutus" -sarjassa sekä paperi- että sähköisenä pdf-julkaisuna:

1. Noin viikon kuluttua haastatteluista ilmestyy kuukausijulkaisu, jossa esitetään koko maata koskevat tiedot aikasarjoina.
2. Taulukkojulkaisussa esitetään yksityiskohtaista tietoa kysymysten vastausjakaumista eri taustamuuttujien mukaan. Julkaisu laaditaan kuukausittain.
3. Neljästi vuodessa julkaistaan kuluttajabarometri maakunnittain. Siinä on tekstikatsaus keskeisistä tuloksista ja graafiset esitykset tärkeimmistä muuttujista.
4. Lisäksi toisinaan barometrin aineistosta julkaistaan tietoa johonkin mielenkiintoiseen ilmiöön tai tapahtumaan liittyen, kuten esimerkiksi vaalipuntarit vaalipiireittäin maaliskuun 1999 eduskuntavaalien alla.

Kuukausi- ja maakuntabarometrin yhteydessä julkaistaan tilastotiedote internetissä (http://tilastokeskus.fi). Kuukausitiedote julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Ajoittain viestimien edustajille järjestetään tiedotustilaisuuksia. Kuluttajabarometri saa mediassa hyvin tilaa. Lehdistössä kuluttajabarometri on yksi parhaiten läpimeneviä Tilastokeskuksen tuotteita. Taloustoimittajille toimitetaan usein lisätietoja, jos tuloksista halutaan toimittaa laajempi artikkeli. Maakuntalehdet ovat hyvin kiinnostuneita oman alueensa tuloksista. Sähköinen media pitää kuluttajabarometria hyvänä uutislähteenä. Etenkin paikallisradioiden kiinnostus on lisääntynyt, kun tietoja saadaan myös maakuntajaolla.

Keskeiset tiedot kuluttajabarometrista on siirretty vuodesta 1996 alkaen Tilastokeskuksen aikasarjatietokantaan (Astika). Se sisältää runsaasti tilastoja talouden eri aloilta, muun muassa kansantalouden tilinpidon aikasarjat. Aikasarjatietokannan käyttäjistä suuri osa on kansantalouden toimintaa seuraavia tutkimuslaitoksia ja muita tahoja, jotka siis nykyisin saavat samasta tietokannasta kuukausittaista tietoa myös kuluttajien mielialoista ja aikomuksista.

Kuluttajabarometrin tietoja käytetään monilla yhteiskunnan lohkoilla. Kuluttajien mielialat, odotukset ja aikomukset kiinnostavat muun muassa talouspolitiikasta vastaavia viranomaisia, elinkeinoelämän järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Korkeakoulut, muut oppilaitokset ja kirjastot käyttävät kuluttajabarometria usein hakuteostyyppisesti. Rahoituslaitokset, pankkiiriliikkeet yms. seuraavat kuluttajien säästämis- ja lainanottosuunnitelmia sekä kiinnostusta arvopaperimarkkinoihin. Mainosala, kaupan keskusjärjestöt, asunto-, auto-, kodinkone- yms. kaupan liitot samoin kuin yksittäiset yrittäjät ennakoivat alansa kysynnän muutoksia kuluttajabarometrin avulla.

Tarvittavat barometritiedot löytyvät useimmiten kuluttajabarometrin tilastojulkaisuista tai vakiotulosteista, jotka eivät sisälly tilastojulkaisuihin. Yksilöllisiä tietotarpeita varten aineistoa voidaan myös räätälöidä. Toisinaan jokin yritys, oppilaitos, kaupan alan liitto tms. haluaa omalta intressialueeltaan erikseen valmistellun esitelmän.

7. Tietojen luotettavuus

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi on usein vaikeaa. Taloustutkijat ovat kiistelleet niiden merkityksestä, vaikka yleisesti odotuksia koskevan informaation merkitys on tunnustettu. Joka tapauksessa kuluttajien mielialamittareita on pitkään käytetty muun muassa ennakoivien indikaattorien osina (esim. Michiganin yliopiston Index of Consumer Sentiment).

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään (ks. ed. kohta 4).

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin kotitalouksien päätösten toteutumista. Kuluttajien inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Kuluttajabarometrista on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Myöhemmin Suomen Pankissa on selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2003). Vuonna 1997 tehtiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta kuluttajabarometrista Helsingissä järjestettyyn CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala). Keskitettyyn tiedonkeruuseen siirtymisen jälkeen Kangassalo ja Notkola ovat analysoineet vastauskadon rakennetta vanhassa ja uudessa menetelmässä (paperi esitetty CIRET-konferenssissa vuonna 2000). Myöhemmin on tutkittu laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia kuluttajabarometrin tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001).

Maakunnittaisessa tilastossa eivät Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja erityisesti Ahvenanmaan tulokset ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien tulokset. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä maakuntatarkastelussa erikseen tulosten suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Koko maan lukuihin Ahvenanmaan luvut kuitenkin sisältyvät.

8. Lopuksi

Suomessa erilaiset barometrikyselyt ovat vakiinnuttaneet asemansa ennustelaitosten sekä suhdannekehitystä analysoivien yritysekonomistien ja toimittajien työkaluina. Teollisuuden barometrikyselyä on tehty Suomessa vuodesta 1966 ja kuluttajabarometria vuodesta 1987. Näiden ohella tehdään runsaasti toimialoittaisia barometrikyselyjä.

Barometriaineistojen kasvavalle käytölle on useita perusteluja: Aikasarjojen pidentyminen on tarjonnut historiallista vertailutietoa ja mahdollistanut kyselyiden luotettavuuden tutkimisen. Kyselyfrekvenssin tihentyminen, barometrikyselyiden kansainvälinen harmonisointi ja internetin käyttö tietojen kansainvälisessä jakelussa (http://europa.eu.int/comm/economy_finance/indicators/businessandconsumersurveys_en.htm) ovat myös osaltaan lisänneet barometriaineistojen käyttöä.

Kasvava kysyntä kertoo varmasti myös käyttäjien tyytyväisyydestä barometrikyselyihin. Niitä käytetään täydentämään ja paikkaamaan perinteisen kvantitatiivisen tilastodatan tarjontaa. Myös tilastotietojen ajantasaisuusvaatimusten kiristyminen on lisännyt barometriaineistojen käyttöä.

Erilaisten odotus- ja mielialatekijöiden rooli on kasvanut taloudellisen kehityksen määrittäjinä. Kuluttajien ja yritysten "confidence"- tai "sentiment"-tekijöitä ei kyetä tarkoin määrittelemään ja mittaamaan. Barometritekniikka on kuitenkin osoittautunut täysin kelvolliseksi antamaan käyttökelpoisen approksimaation näille odotustekijöille. Suomen kokemukset barometrikyselyistä vastaavat kansainvälisiä kokemuksia. Ne ovat kyenneet ennakoimaan ja jäljittämään kaikki isot muutokset tuotannossa, investoinneissa ja kulutuksessa, ja myös useimmat pienet suhdannevaihtelut.

---

Päivitetty 25.9.2007