Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Siirry suoraan elinkustannusindeksin pistelukutaulukkoon

Julkaistu: 13.11.2009

Inflaatio laski lokakuussa -1,5 prosenttiin

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio tippui lokakuussa -1,5 prosenttiin. Syyskuussa se oli -1,0 prosenttia. Kuluttajahintojen alenemista vauhditti lähinnä elintarvikkeiden arvonlisänveron lasku. Ruoka halpeni syyskuusta lokakuuhun 5,6 prosenttia, eli hieman veron alennuksen vaikutusta enemmän. Ravinnon hinta on nyt lähes samalla tasolla kuin tammikuussa 2008, jolloin sen kallistuminen alkoi.

Kuluttajahintoja laski lokakuussa viime vuodesta eniten korkojen aleneminen. Myös elintarvikkeiden, polttonesteiden sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen hintojen lasku alensi inflaatiota. Kuluttajahintoja nosti puolestaan eniten alkoholijuomien vähittäishintojen, ravintola- ja kahvilapalveluiden, vuokrien sekä tupakan kallistuminen viime vuodesta.

Syyskuusta lokakuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,5 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea ravinnon arvonlisäveron alennuksesta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Suomen inflaatiomittarit lokakuu 2009

  Pisteluku Vuosimuutos Kk-muutos

Kuluttajahintaindeksi
2005=100

107,9

-1,5 %

-0,5 %

Elinkustannusindeksi
1951:10=100

1 723
   

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100

108,7

0,6 %

-0,5 %

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100

108,7

0,8 %

0,0 %

EMU-maiden inflaatio lokakuussa ennakkotietojen mukaan -0,1 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan EMU-maiden inflaatio oli lokakuussa -0,1 prosenttia. Syyskuussa se oli -0,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli lokakuussa 0,6 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja eikä varainsiirto- ja ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-säädöksin.

Eurostatin arvio EMU-alueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee lokakuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 16. marraskuuta.

Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos lokakuussa 0,8 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli lokakuussa 0,6 prosenttia ja markkinahintojen muutosta mittaavan kiinteäveroisen indeksin 0,8 prosenttia. Viime vuoden lokakuusta hinnat siis laskivat hyödykeveromuutosten vaikutuksesta 0,2 prosenttia. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli lokakuussa -0,5 ja kiinteäveroisen 0,0 prosenttia. Lokakuussa alennettiin elintarvikkeiden arvonlisäveroa viisi prosenttiyksikköä 17:sta 12 prosenttiin ja alkoholiveroa nostettiin 10 prosenttia.

Arvonlisäveron lasku vaikutti lokakuussa elintarvikkeiden hintoihin alentavasti 4,3 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat laskivat kuitenkin hieman enemmän, yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan 5,6 prosenttia. Kiinteäveroisen indeksin ravinnon kuukausimuutos oli -1,3 prosenttia.

Alkoholivero puolestaan nousi lokakuussa. Sen hintoja korottava vaikutus oli vähittäismyyntialkoholissa keskimäärin 4,5 ja ravintola-alkoholissa 1,4 prosenttia. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan vähittäismyyntialkoholi kallistui 4,5 ja ravintola-alkoholin 2,6 prosenttia syyskuusta lokakuuhun. Kiinteäveroisen indeksin mukaan vähittäismyyntialkoholin hinta ei muuttunut vastaavana aikana, mutta ravintola-alkoholin hinta nousi 1,2 prosenttia. Vähittäismyyntialkoholin hinnat nousivat siis keskimäärin vain veronkorotuksen verran, kun taas ravintola-alkoholi kallistui hieman veronkorotusta enemmän.

Tilastokeskus aloitti kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin julkaisemisen kesäkuussa 2009.Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi 2009, lokakuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476, Christina Telasuo (09) 1734 3472
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi: Christina Telasuo (09) 1734 3472
kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Kuluttajahintaindeksi 2009, lokakuu (pdf 252,5 kB)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Päivitetty 13.11.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. lokakuu 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2009/10/khi_2009_10_2009-11-13_tie_001.html