1. Kuluttajahintaindeksi uudistui
Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksiä. Koska kotitalouksien kulutuksessa tapahtuu muutoksia, päivitetään kuluttajahintaindeksin perusajankohtaa säännönmukaisesti viiden vuoden välein. Uuden kuluttajahintaindeksin perusvuosi on 2010. Samalla indeksin painorakenne ja hintaseurannassa oleva hyödykekori on päivitetty vastaamaan uuden perusvuoden kulutusta.
Uudistuksessa indeksin hyödykekorista vaihtui noin 15 prosenttia. Uusia hyödykkeitä kuluttajahintaindeksissä ovat mm. nuudeli, muromysli, pekoni, lämminsavustettu kala, laktoositon maitojuoma, tuoreyrtti, energiajuoma, neulelanka, mikrokuituliina, pukukoru ja hopeinen kaulakoru. Poistuvien hyödykkeiden listalta löytyvät mm. maustamattomat murot, maissilastut, naudan maksa, täysmaito, hiiva, vaatekangas, vaatekaappi, stereolaitteisto, kultaketju ja rannekello.
Indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Niinpä esimerkiksi lihahyytelö vaihtui lounassalaattiannokseen, autostereot navigaattoriin, muovipussi biojätepussiin, rullaluistimet kävelysauvoihin, naisten huivi kaulaliinaan ja huonekalun korjaus kokoamispalveluun.
Uudessa indeksissä on lisäksi pyritty huomioimaan mahdollisuus vaihtaa painorakennetta alemmalla tasolla. Kun aiemmin on seurattu kaupunki- ja rantalomia Eurooppaan sekä kaukomaiden lomamatkoja ja näille on ollut kiinteät painot, seurataan uudessa indeksissä ulkomaan valmismatkoja.
1.1. Painorakenne uudistettiin vastaamaan vuoden 2010 kulutusta
Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon vuoden 2009 tietoihin, jotka on päivitetty vastaamaan vuoden 2010 yksityisen kulutuksen arvoa. Vuonna 2010 yksityisen kulutuksen arvo oli 83,3 miljardia euroa. Aikaisempana perusvuonna 2005 kulutuksen arvo oli 70,4 miljardia euroa ja vuonna 2000 vastaavasti 56,5 miljardia euroa.
Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia
Suurin muutos indeksin painorakenteessa on liikenteen ja viestinnän paino-osuuksien pieneneminen. Liikenne-ryhmässä suurin muutos on autojen paino-osuuden supistuminen. Viestinnässä sekä puhelimien että puheluiden osuus yksityisestä kulutuksesta on pienempi kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin.
Paino-osuudet lisääntyivät eniten asumismenoissa. Tässä ryhmässä etenkin uusien asuntojen ja sähkön paino-osuudet kasvoivat. Näiden hinnanmuutokset vaikuttavat siten aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.
Myös elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, tosin kasvu on hyvin vähäistä. Osuuden kasvaminen johtuu pääasiassa muiden ryhmien osuuden supistumisesta, sillä euromääräisesti elintarvikkeiden kulutus on kasvanut aiemminkin.
Vaikka kulutusosuus olisikin pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt, hyödykkeen kulutuksen määrä on voinut kasvaa hintojen laskettua. Esimerkiksi matkapuhelinten kulutus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2010, mutta niiden hinnat halpenivat samanaikaisesti huomattavasti, jolloin niiden paino-osuus koko indeksissä pieneni. Koko viestintä-ryhmän paino-osuutta pienensi eniten puheluiden halpeneminen, lankapuhelinliittymien väheneminen sekä postipalveluiden käytön väheneminen.
Liikenteessä hinnat ovat nousseet hieman vuodesta 2005, mutta erityisesti uusien ja käytettyjen autojen myyntimäärät ovat pienentyneet huomattavasti. Tähän vaikuttaa painopäivityksen osuminen lamavuosille, minkä vuoksi ensirekisteröinnit vähenivät. Lisäksi henkilöautojen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2005 vuoteen 2010.
Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset 2005–2010 vuoden 2010 hinnoin
Kuviossa 2 on tarkasteltu yksityisen kulutuksen volyymin muutoksia vuodesta 2005 vuoteen 2010 kuluttajahintaindeksin pääryhmittäin vuoden 2010 hinnoin. Koska kuluttajahintaindeksi kuvaa puhdasta hinnanmuutosta, myös laadun parantuminen näkyy kuviossa määrän kasvuna. Jos esimerkiksi tietokoneita ostetaan edelleen yhtä monta kappaletta kuin aiemmin ja ne ovat samanhintaisia, mutta niiden laatu on parantunut, kuluttajahintaindeksissä niiden indeksi laskee. Tämä näkyy kulutusrakennetarkasteluissa määrän muutoksena.
Kuvio 3. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, miljoonaa euroa
1.2. Uudistus ei katkaise elinkustannusindeksin aikasarjaa
Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2010=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi.
Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen vuokrat kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.
1.3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi säilyi ennallaan
Tilastokeskus on uudistanut myös Euroopan tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuotena säilyy kuitenkin 2005.
Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja EMU-tasoiset indeksit (European Index of Consumer Prices ja Monetary Union Index of Consumer Prices). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU:n säädökset.
Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden väliset inflaatiovertailut. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.
Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, koska sen hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Se kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.
Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kansallisen kuluttajahintaindeksin erät ja niiden paino-osuudet
COICOP | Hyödyke/ryhmä | paino KHI:ssä, o/o |
04.2 | Omistusasuminen | 9,80 |
07.2.4.2.1.1 | Ajoneuvovero | 0,80 |
09.4.3.1.1.1 | Rahapelit | 1,90 |
12.5.2.1.1.2 | Omakotitalon palovakuutusmaksu | 0,09 |
12.5.2.1.1.2 | Kulutusluottojen korot | 1,10 |
YKHIstä poistetut yhteensä | 13,60 |
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476, Christina Telasuo (09) 1734 3472, Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Päivitetty 18.2.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2011,
1. Kuluttajahintaindeksi uudistui
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2011/01/khi_2011_01_2011-02-18_kat_001_fi.html