Julkaistu: 13.4.2012
Inflaatio hidastui maaliskuussa 2,9 prosenttiin
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui maaliskuussa 2,9 prosenttiin. Helmikuussa se oli 3,1 prosenttia. Inflaation lievä hidastuminen johtui lähinnä energian hinnannousun laantumisesta.
Suomen inflaatiomittarit, maaliskuu 2012
Pisteluku | Vuosimuutos | Kuukausimuutos | |
Kuluttajahintaindeksi 2010=100 | 106,0 | 2,9 % | 0,4 % |
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 | 1 857 | ||
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 | 117,4 | 2,9 % | 0,5 % |
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 | 115,7 | 2,1 % | 0,5 % |
Kuluttajahintoja nosti maaliskuussa viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti korkojen nousu ja vuokrankorotukset, elintarvikkeiden hintoja taas ennen kaikkea lihan, maitotuotteiden ja alkoholittomien juomien kallistuminen. Alkoholijuomien, liikenteen polttoaineiden ja ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella oli niin ikään suuri vaikutus inflaatioon. Maaliskuun inflaatiota hillitsi eniten kulutuselektroniikan ja tietoliikennepalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta.
Helmikuusta maaliskuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,4 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatealennusmyyntien loppumisesta.
Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta.
Euroalueen inflaatio maaliskuussa ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli maaliskuussa 2,6 prosenttia. Helmikuussa se oli 2,7 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli maaliskuussa 2,9 prosenttia.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sekä kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne on tammikuun 2012 indeksistä alkaen uudistettu vastaamaan vuoden 2011 kulutusrakennetta. Lisäksi on otettu käyttöön kausipainotus, missä kausituotteiden paino myyntikauden ulkopuolella jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee maaliskuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 17. huhtikuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).
Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos maaliskuussa 2,1 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli maaliskuussa 2,9 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,1 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,8 prosenttiyksikköä. Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli maaliskuussa 0,5 prosenttia. Maaliskuussa ei ollut veromuutoksia.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin
Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhani Pekkarinen 09 1734 3476, Johanna Leivo 09 1734 3397, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Julkaisu pdf-muodossa (384,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin (13.4.2012)
- Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 (13.4.2012)
- Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, prosenttia (13.4.2012)
- Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000=100 (13.4.2012)
- Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005=100 (13.4.2012)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - maaliskuu 2012 (13.4.2012)
- Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, maaliskuu 2012 (13.4.2012)
- Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - maaliskuu 2012 (13.4.2012)
- Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU (13.4.2012)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit (13.4.2012)
Päivitetty 13.4.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. maaliskuu 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2012/03/khi_2012_03_2012-04-13_tie_001_fi.html