Etusivu > Tilastot > Kuluttajahintaindeksi > 2014 > tammikuu > Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin

Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin

Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne perustuu kansantalouden tillinpidon tietoihin. Tiedot päivitetään vuosittain, ja vuoden 2014 painorakenne vastaa vuoden 2013 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli 94,4 miljardia euroa. Vuoden 2000=100 -indeksin 56,5 miljardista eurosta yksityinen kulutus on kasvanut nimellisesti lähes seitsemänkymmentä, reaalisesti runsaat kolmekymmentä prosenttia.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistit ja laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri.

Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Vuosittain vaihtuvien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden parempi edustavuus indeksissä. Aiemmin kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein. Viimeinen suuri määräaikaisuudistus tehtiin vuoden 2011 alussa, jolloin hyödykkeitä vaihdettiin enemmän. Vuoden 2014 alusta uusina hyödykkeinä indeksiin tulivat mukaan vain porsaan ulkofile ja tablettitietokone. Lisäksi juomatiivisteessä ja virvoitusjuomissa omiksi hyödykkeiksi erotettiin sokeriton juomatiiviste ja sokeriton virvoitusjuoma.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia

Suurin muutos indeksin painorakenteessa edellisvuoteen on liikenteen osuuden pieneneminen. Tämän ryhmän hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti terveyden ja ruoan paino-osuuksien kasvaessa näiden hyödykeryhmien hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi säilyi ennallaan

Tilastokeskus on uudistanut myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen ja hyödykekorin. Sen perusvuotena säilyy 2005.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi: siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot kuluttajahintaindeksissä 2014

COICOP	Hyödyke/ryhmä	Paino KHI:ssä, o/o
04.2	Omistusasuminen	7,23
07.2.4.2.1.1	Ajoneuvovero	1,10
09.4.3.1.1.1	Rahapelit	2,04
12.5.2.1.1.2	Omakotitalon palovakuutusmaksu	0,06
12.6.2.1.1.2	Kulutusluottojen korot	0,94
YKHIstä poistetut yhteensä		11,37

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhani Pekkarinen 09 1734 3476, Mari Ylä-Jarkko 09 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 19.2.2014