Etusivu > Tilastot > Kasvihuonekaasut > 2017 > Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, ennakko > Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin nielu 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia

Julkaistu: 15.1.2019

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin nielu 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia

Korjattu 15.1.2019. Korjattu luku on merkitty punaisella

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) –sektorin kasvihuonekaasujen nettonielu oli 20,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.), joka oli 5,6 miljoonaa tonnia eli 38 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 1990. Sektorin nettonielu kasvoi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Metsämaan hakkuut ja puuston kasvu määrittävät koko sektorin nettonielun suuruutta, joka vaihtelee vuosittain etenkin hakkuumäärien mukaan. Uusimpien valtakunnan metsien inventoinnin tietojen käyttöönotto pienensi viimeisimpien vuosien metsämaan nettonielua verrattuna edellisiin julkistuksiin. Lisäksi alla kuvatut menetelmämuutokset laskivat metsämaan nettonielun tasoa koko aikasarjan osalta. Muista maankäyttöluokista kuin metsämaasta syntyy pääosin päästöjä, ja ne vaihtelevat vuosittain metsämaan poistumia ja päästöjä vähemmän. Tiedot täydentävät muiden sektoreiden päästötietojen julkistusta 11.12. ja ovat osa Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2019 lähetettävää ennakkoraporttia vuoden 2017 päästöistä.

Kuva 1. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja –poistumien summa vuosina 1990-2017 (milj. tonnia CO2-ekv). Negatiiviset luvut ilmaisevat poistumia ilmakehästä eli sektori toimii hiilen nettonieluna.

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF)-sektori koostuu kuudesta maankäyttöluokasta eli metsämaasta, viljelysmaasta, ruohikkoalueista, kosteikoista, rakennetusta alueesta ja muusta maasta (taulukko 1). Metsämaa on sektorin merkittävin nettonielu, eli sen poistumat ilmakehästä ylittävät päästöt. Poistumat tarkoittavat kasvihuonekaasujen poistumista ilmakehästä, esimerkiksi sitoutumista kasvillisuuteen. Metsämaan ulkopuolelta merkittävimmät päästöt tulevat viljelysmaan turvepohjaisilta pelloilta, kun taas muiden maankäyttöluokkien päästöjen osuus LULUCF-sektorin päästöistä ja poistumista on pieni.

Ennakkotietojen mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) –sektorin nettonielu eli kasvihuonekaasujen päästöjen (positiiviset luvut taulukossa 1) ja poistumien (negatiiviset luvut) summa kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta. Vuosien välinen vaihtelu nettonielussa on ollut 1-23 prosenttia 2010-luvulla. Metsämaan hakkuut ja puuston kasvu määrittävät koko sektorin nettonielun suuruutta, joka vaihtelee vuosittain etenkin hakkuumäärien mukaan. Metsämaan yhteenlasketut päästöt ja poistumat olivat −27,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) vuonna 2017, eli nettonielu oli 5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna ja 33 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990. Puutuotteiden nettopoistumat olivat −4,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2017. LULUCF-sektorin muista maankäyttöluokista, erityisesti turveperäisiltä viljelysmailta, syntyi pääosin päästöjä, mutta ne vaihtelevat vuosittain vähemmän (kuva 1).

Taulukko 1. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF)-sektorin päästöt (+, nettopäästö ilmakehään) ja poistumat (-, nettopoistuma ilmakehästä) maankäyttöluokittain vuosina 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015, 2016, 2017 (milj. t CO2-ekv.)

		1990	1995	2000	2005	2010	2015	2016	2017 1)
		Milj. tonnia CO2-ekv.
Metsämaa		-20,3	-18,4	-23,6	-34,6	-32,2	-28,3	-25,7	-27,0
Kasvibiomassa
	kivennäismaat	-16,7	-10,7	-12,0	-22,7	-22,0	-13,7	-10,4	-10,6
	ojitetut turvemaat	-11,2	-12,5	-15,2	-17,4	-15,4	-13,4	-13,3	-13,6
Maaperä, karike ja kuollut puuaines
	kivennäismaat	-8,8	-9,5	-8,9	-6,4	-4,9	-9,2	-9,4	-10,0
	ojitetut turvemaat	12,8	10,8	9,1	8,6	7,3	5,1	4,7	4,3
Ojitettujen turvemaiden CH4 ja N2O-päästöt		3,5	3,4	3,3	3,1	2,9	2,8	2,8	2,8
Muut		0,03	0,02	0,02	0,02	0,03	0,02	0,02	0,04
Viljelysmaa		5,4	5,6	7,4	7,5	7,7	7,1	7,2	7,3
Maaperä ja karike
	kivennäismaat	0,1	0,2	1,3	0,7	0,7	0,4	0,4	0,5
	ojitetut turvemaat	5,2	5,1	5,3	5,8	6,0	6,3	6,3	6,4
Muut		0,2	0,3	0,9	1,0	0,9	0,4	0,5	0,4
Ruohikkoalueet		0,9	0,8	0,7	0,8	0,7	0,7	0,7	0,6
Kosteikot		1,3	1,7	1,9	2,2	2,1	2,2	2,2	2,0
Rakennettu alue		0,9	1,1	1,3	1,7	1,7	1,0	0,7	0,7
Puutuotteet		-3,0	-4,9	-6,6	-2,0	-2,2	-2,7	-3,6	-4,0
Epäsuorat N2O-päästöt		0,002	0,001	0,001	0,002	0,002	0,002	0,002	0,002
Yhteensä		-14,8	-14,0	-18,9	-24,4	-22,1	-20,1	-18,5	-20,4

1) Ennakkotieto

Muutokset LULUCF-sektorin laskennassa

Ilmastosopimuksen mukaisen LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summan eli nettonielun laskenta tarkentuu vuosittain viimeisintä edeltävien vuosien osalta. Tähän ovat syynä valtakunnan metsien inventoinnista saadun uuden aineiston hyödyntäminen, esimerkiksi pinta-alojen, puuston kasvun ja hakkuiden kohdentumisen osalta. Maankäytön muutosten pinta-alojen tarkistuksia tehdään myös eri lähteiden avulla. Lisäksi laskentamenetelmät voivat muuttua uuden tutkimus- ja muun tiedon myötä.

Nyt julkaistut ennakkotiedot poikkeavat edellisistä, keväällä 2018 julkaistuista pikaennakkotiedoista useasta syystä.

Uusimman, 12. valtakunnan metsien inventoinnin neljän vuoden mittauksiin perustuvan puuston kasvuarvion käyttöönotto pienensi metsämaan puuston biomassan nielua. Vuosien 2013 - 2016 osalta muutos vähensi metsämaan nettonieluja keskimäärin 3,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Metsämaan ja viljelysmaan kivennäismaan maaperän poistumia (nielua) pienensi menetelmämuutos liittyen siihen, miten karikkeen ja muun orgaanisen aineksen hajoamiseen vaikuttava keskimääräinen sää otetaan huomioon laskennassa. Muutos vaikutti eniten viimeisten vuosien poistumien pienenemiseen, vajaalla 4 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuosina 2013-2016.

Toisessa menetelmämuutoksessa ojitettujen metsäisten turvemaiden dityppioksidipäästöt kasvoivat, kun aikaisemmin käytettyä päästökerrointa korjattiin. Aikaisempi päästökerroin perustui mittaustietoihin, joista osa oli tuotettu virheellisesti toimivalla analysaattorilla. Kyseinen korjaus kasvatti vuoden 2016 päästöjä 0,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän.

LULUCF-sektorin päästö- ja poistuma-arviot tulevat tarkentumaan myös jatkossa, etenkin viimeisimpien vuosien osalta, kun metsämaan laskentaan saadaan uutta inventointiaineistoa.

Kioton pöytäkirjan velvoitteen seuranta

Tilastokeskuksen 11.12. kasvihuonekaasujen päästöjä käsittelevän julkistuksen katsauksessa kuvattiin EU:n taakanjakopäätöksen ja Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden päästövähennysvelvoitteita ja niiden toteutumista julkaistujen ennakkotietojen perusteella. LULUCF-sektorin päästöt vaikuttavat vain Kioton pöytäkirjan velvoitteiden seurantaan, jota alla olevat tiedot täydentävät LULUCF-toimien osalta. Kioton pöytäkirjan LULUCF-toimet, metsitys ja uudelleen metsitys, metsänhävitys ja metsänhoito, kattavat vain osan yllä kuvatun LULUCF-sektorin päästöistä ja nieluista.

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.3 toimien eli metsityksen, uudelleen metsityksen ja metsänhävityksen yhteenlasketut vuotuiset nettopäästöt olivat vuonna 2017 2,7 miljoonaa tonnia CO2-ekv. ja yhteensä 15,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv. toisen velvoitekauden alusta (taulukko 2). Kyseiset päästöt vaikuttavat sellaisenaan Suomen vähennystaakkaan Kioton pöytäkirjan toisella kaudella.

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoidon toimen poistumat olivat −39,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna 2017. Kioton pöytäkirjan mukaiset metsänhoidon toimen poistumat eroavat ilmastosopimuksen alla raportoitavan metsämaan kokonaispoistumasta suurimmalta osalta siksi, että puutuotteiden varastonmuutosten laskenta aloitetaan nollasta toisen velvoitekauden alusta, kun taas ilmastosopimuksen alla puutuotevaraston laskenta aloitetaan vuodesta 1900 ja varastoa ei lasketa osaksi metsämaan hiilivarastoa.

Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella 2013-2020 metsänhoidon päästöjen ja poistumien vaikutusta päästöjen rajoitusvelvoitteeseen arvioidaan vertaamalla metsänhoidon poistumia tai päästöjä vertailutasoon. Vertailutasoa korjataan vastaavasti, kun päästöjen ja poistumien laskentaan tehdään menetelmämuutoksia. Menetelmämuutoksien mukaisesti korjatun vertailutason ylittävät poistumat saa laskea velvoitteen toteuttamisessa hyödyksi enintään 3,5 prosenttiin asti maan vuoden 1990 kokonaispäästöistä kerrottuna velvoitekauden vuosien lukumäärällä. Suomen metsänhoidon kattoluku on 19,978 milj. t CO2-ekv. (taulukko 2).

Muutokset ja niiden vaikutus Kioton pöytäkirjan LULUCF-toimien laskennassa

Uusi metsien inventointiaineisto muutti pinta-alatarkennusten lisäksi hakkuiden kohdentumista metsitysalojen osalta, mikä muutti muun muassa vuoden 2015 metsityksen päästöstä poistumaksi. Metsityksen, uudelleen metsityksen ja metsänhävityksen vuosien 2013-2016 vuosittaiset nettopäästöt ovat muutosten jälkeen keskimäärin yli 8 prosenttia alhaisemmat kuin aikaisemmin julkaistut kauden 2013 – 2016 keskimääräiset päästöt. Metsityksen, uudelleen metsityksen ja metsänhävityksen nettopäästöt vaikuttavat suoraan Kioton pöytäkirjan toisen kauden velvoitteeseen.

Yllä kuvatut puuston kasvun muutokset sekä maaperälaskennan ja ojitettujen turvemaiden dityppioksidipäästöjen menetelmämuutokset näkyvät metsänhoidon toimen nettopoistumien selvänä vähenemisenä verrattuna aiemmin raportoituun tasoon. Vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin ilmastosopimuksen alla raportoidun metsämaan kohdalla. Metsänhoidon vertailutasoa on korjattu myös inventaariotarkastuksen mukaisten suositusten mukaisesti. Yhteensä menetelmämuutokset korjaavat vertailutasoa 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienemmäksi nieluksi. Muutokset eivät vaikuta metsähoidon velvoitteen laskennassa hyödyksi saatavaan poistumamäärään (ks. taulukko 2).

Myös LULUCF-toimien päästö- ja poistuma-arviot tarkentuvat vuosittain.

Lisätietoa LULUCF-sektorin ja Kioton pöytäkirjan LULUCF-toimien inventaariolaskennasta saa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasuinventaariosta .

Taulukko 2. Kioton pöytäkirjan LULUCF-toimien päästöt ja poistumat ja laskenta suhteessa velvoitteeseen toisella velvoitekaudella

		2013	2014	2015	2016	2017 1)	Yhteenveto
		tonnia CO2-ekv.
Artiklan 3.3 toimien eli metsityksen ja uudelleen metsityksen ja metsänhävityksen nettopäästöt 2)		3 682 105	3 055 332	3 084 486	2 537 605	2 668 180	15 027 709
	Metsitys ja uudelleen metsitys	-271 964	-555 640	-98 367	-514 032	-254 809
	Metsänhävitys	3 954 069	3 610 973	3 182 854	3 051 637	2 922 988
Artiklan 3.4 metsänhoidon päästöt ja poistumat yhteensä		-48 130 319	-47 010 638	-42 679 901	-38 776 249	-39 316 498
	Metsänhoidon vuosittainen vertailutaso Suomelle	-20 466 000	-20 466 000	-20 466 000	-20 466 000	-20 466 000
	Metsänhoidon vertailutason tekninen korjaus	-10 939 000	-10 939 000	-10 939 000	-10 939 000	-10 939 000
	Metsänhoidon päästöt ja poistumat miinus metsänhoidon teknisellä korjauksella korjattu vertailutaso	-16 725 319	-15 605 638	-11 274 901	-7 371 249	-7 911 498
	Metsänhoidon kattoluku 3)						-19 978 041
Arvio metsänhoidon perusteella sallittuun päästömäärään velvoitekauden lopussa lisättävistä yksiköistä							-19 978 041 3)

1) Ennakkotieto
2) Artiklan 3.3 toimien nettopäästöt vähennetään Suomen sallitusta päästömäärästä toisen velvoitekauden lopussa
3) Metsähoidon kattoluku on -19 978 041 tonnia CO2–ekv. koko velvoitekaudelle. Luku on ilmoitettu negatiivisena, koska se vaikuttaa toiseen suuntaan kuin päästöt velvoitteen laskennassa.

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus

Lisätietoja: Sini Niinistö 029 551 2954, Riitta Pipatti 029 551 3543, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (240,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (15.1.2019)

Tietojen tarkentuminen

• Tietojen tarkentuminen (15.1.2019)

---

Päivitetty 15.1.2019