Julkaistu: 21.5.2021
Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 9 prosenttia
Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2020 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 48,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 9 prosenttia. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat muun muassa lämmin talvi, sähköntuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikennesuoritteen lasku. Koronapandemian vaikutusta päästöjen laskuun ei ole saatavilla inventaariotiedoista, koska päästömäärään vaikuttivat poikkeusolojen lisäksi sää sekä teollisuuden suhdannevaihtelut, mutta poikkeusolot näkyivät liikenteen päästöissä laskuna. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön 0,1 milj. tonnilla CO2-ekv. Tähänastisten tietojen perusteella Suomi on täyttämässä EU:n kauden 2013-2020 päästökaupan ulkopuolisia päästöjä koskevat päästövähennysvelvoitteensa. Etenkin hakkuiden vähentyminen edeltävästä vuodesta kasvatti LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin nettonielua, joka oli pikaennakon mukaan -23,0 milj. tonnia CO2-ekv. LULUCF-sektorin päästöjä ja poistumia ei ole laskettu mukaan ylläkuvattuihin kokonaispäästöihin. Pikaennakossa uusimman vuoden päästö- ja poistumatiedot on tuotettu karkeammalla tasolla kuin edeltävien vuosien tiedot.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2020 ilman LULUCF-sektoria ja päästöjen muutokset verrattuna vuosiin 1990 ja 2019
Tilastokeskuksen pikaennakossa julkistetaan edellisen vuoden kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain ja jaoteltuna päästökauppaan kuuluviin ja päästökaupan ulkopuolisiin toimintoihin. Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöistä, niiden kehittymisestä sektoreittain ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä, löytyy tämän julkistuksen katsauksesta . Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2020 -raportti julkistetaan kesäkuussa Tilastokeskuksen sivuilla.
Pikaennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt vuonna 2020 laskivat 9 prosenttia (4,8 milj. tonnia CO2-ekv.) edellisvuoteen verrattuna ja olivat 32 prosenttia vertailuvuoden 1990 tasoa alempana. LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summaa eli nettonielua ei lasketa mukaan näihin kokonaispäästöihin.
Energiasektori on Suomen suurin päästölähde vaikuttaen merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Pikaennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt olivat 34,7 milj. tonnia CO2-ekv. eli 11 prosenttia alhaisemmat verrattuna edeltävään vuoteen ja 50 prosenttia alle huippuvuoden 2003 tason. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat lämmin talvi, sähköntuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikennesuoritteen lasku.
Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,2 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020, ja ne laskivat 6 prosenttia edeltävästä vuodesta. Maatalouden päästöt olivat 6,6 milj. tonnia CO2-ekv. Päästöt pysyivät edeltävän vuoden tasolla: Pikaennakkotieto vuodelle 2020 oli alle puoli prosenttia edeltävän vuoden päästöjä pienempi. Jätesektorin päästöt laskivat 4 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ollen 1,7 milj. tonnia CO2-ekv.
Pikaennakon tietojen mukaan LULUCF-sektorin nettonielu oli -23,0 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020 eli 56 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Muutokseen vaikutti etenkin hakkuiden vähentyminen 11 prosenttia edeltävästä vuodesta.
Kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat sektoreittain vuosina 1990, 2000, 2005, 2010, 2015, 2018-2020 (milj. tonnia CO2-ekv) 1)
| 1990 | 2000 | 2005 | 2010 | 2015 | 2018 | 2019 | 2020 * | |
| Päästöt ja poistumat, milj. t CO2-ekv. | ||||||||
| Energiasektori | 53,5 | 53,7 | 53,7 | 60,2 | 40,6 | 42,1 | 39,1 | 34,7 |
| josta kotimaan liikenne | 12,1 | 12,1 | 12,9 | 12,7 | 10,9 | 11,7 | 11,3 | 10,4 |
| Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö | 5,4 | 6,0 | 6,8 | 6,2 | 5,8 | 5,8 | 5,5 | 5,2 |
| josta F-kaasujen käyttö 2) | 0,1 | 0,7 | 1,2 | 1,4 | 1,3 | 1,2 | 1,2 | 1,1 |
| Maatalous | 7,5 | 6,6 | 6,5 | 6,7 | 6,6 | 6,5 | 6,6 | 6,6 |
| Jätteiden käsittely | 4,7 | 3,8 | 2,8 | 2,6 | 2,1 | 1,8 | 1,8 | 1,7 |
| Epäsuorat CO2-päästöt 3) | 0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä ilman LULUCF-sektoria | 71,2 | 70,3 | 69,9 | 75,7 | 55,1 | 56,3 | 53,1 | 48,3 |
| LULUCF-sektori 4) | -13,5 | -15,1 | -20,5 | -20,8 | -17,9 | -8,2 | -14,7 | -23,0 |
2) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3).
3) Epäsuorat CO2-päästöt energiasektorin haihtumapäästöistä sekä teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön NMVOC- ja CH4-päästöistä.
4) Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous. Nettonielu kuvaa sektorin päästöjen ja poistumien summaa.
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt olivat 28,6 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020, ja ne laskivat 3 prosenttia edellisvuodesta. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, josta vähennetään inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto . Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on EU:n taakanjakopäätöksessä määritelty vuosille 2013-2020 vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Vaikka päästöt ovat vähentyneet viime vuosina, ylittyy tavoitepolku vuosina 2016 ja 2018-2020. Tähänastisten tietojen perusteella Suomi on kuitenkin täyttämässä velvoitekauden tavoitteet hyödyntämällä vuosien 2013–2015 ja 2017 alituksia.
Suomen päästökaupan ulkopuolisten päästöjen tavoitepolku kaudelle 2013-2020, päästökaupan ulkopuolisten päästöjen tarkastetut tiedot vuosille 2013-2019 ja vuoden 2020 pikaennakko sekä näiden ero tavoitepolkuun
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
| Milj. tonnia CO2-ekv. | ||||||||
| EU:n taakanjakopäätöksen mukainen tavoitepolku Suomelle | 31,8 | 31,3 | 30,8 | 30,3 | 30,2 | 29,6 | 29,1 | 28,5 |
| Päästökaupan ulkopuoliset päästöt 1) 2) | 31,6 | 30,1 | 29,9 | 31,4 | 30,1 | 29,9 | 29,6 | 28,6 3) |
| Ero tavoitepolkuun 4) | -0,2 | -1,1 | -0,9 | 1,0 | -0,1 | 0,3 | 0,6 | 0,1 3) |
2) Taakanjakopäätöksen velvoitteen seurannassa käytetyt luvut kiinnitetään vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä eikä niitä päivitetä takautuvasti (vuodet 2013-2019 taulukossa). Edellisen inventaariolähetyksen ja tämän julkistuksen muut luvut saattavat poiketa tässä taulukosta esitetystä.
3) Pikaennakkotieto
4) Ero tavoitepolkuun on ilmaistu negatiivisena lukuna kun toteutuneet päästöt ovat tavoitepolun alapuolella ja positiivisena lukuna kun ne ovat tavoitepolun päästöjä suuremmat.
Pikaennakon vuoden 2020 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla kuin sitä edeltävien vuosien tiedot, joten ne sisältävät suurempia epävarmuuksia kuin varsinaisilla inventaariomenetelmillä lasketut tiedot. Vuoden 2020 päästöt tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2021 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2022. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy menetelmäselosteesta .
Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Päivi Lindh 029 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) 029 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (376,7 kt)
- Katsaukset
-
- Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 (21.5.2021)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (21.5.2021)
- Menetelmäselosteet
-
- Pikaennakkotietojen laskennan menetelmäkuvaus (21.5.2021)
Päivitetty 21.5.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-05-21_tie_001_fi.html