Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 14.3.2019

Koulutuksen keskeytti 5,1 prosenttia opiskelijoista

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen pysyi lukuvuonna 2016/2017 lähes edellisen lukuvuoden tasolla. Opiskelijoista 5,1 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,1, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 7,4, ammattikorkeakoulukoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,3 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2005/2006–2016/2017, %

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2005/2006–2016/2017, %

Tässä tilastossa keskeyttämistä tarkastellaan monesta näkökulmasta. Koulutuksen voi keskeyttää esimerkiksi omalla koulutusalallaan omalla koulutussektorilla, mutta jatkaa toisella koulutusalalla joko omalla tai toisella koulutussektorilla. Tai vastaavasti alueittain tarkasteltuna; koulutuksen voi keskeyttää omalla koulutussektorillaan omassa maakunnassa, mutta jatkaa toisessa maakunnassa joko omalla tai toisella koulutussektorilla.

Miehet keskeyttivät naisia useammin

Miehet keskeyttivät lukuvuonna 2016/2017 tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 6,0 prosenttia ja naisista 4,2 prosenttia. Koulutussektoria naiset ja miehet vaihtoivat yhtä paljon. Miehet keskeyttivät useimmin ammattikorkeakoulukoulutuksen (9,3 prosenttia), naiset ammatillisen koulutuksen (7,5 prosenttia). Naiset keskeyttivät ammatillisen koulutuksen koulutussektorilla opintonsa useammin kuin miehet (7,3 prosenttia), mutta kokonaan keskeyttämisen sijaan, naiset jatkoivat opintojaan jollain toisella koulutussektorilla useammin kuin miehet.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen sukupuolen ja koulutussektorin mukaan lukuvuonna 2016/2017 1)

Sukupuoli / koulutussektori Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä 20.9.2016 Keskeytti omassa koulutus- sektorissaan Vaihtoi koulutus- sektoria Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen
lkm % % %
Yhteensä 474 681 6,1 1,0 5,1
Miehet ja naiset Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 96 224 3,1 1,5 1,6
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 115 264 7,4 0,7 6,7
Ammattikorkea-
koulukoulutus (ammattikorkea-
koulututkinnot)		 128 337 7,3 1,2 6,1
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 134 856 5,9 0,7 5,2
Miehet Yhteensä 229 665 7,0 1,0 6,0
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 40 877 3,4 1,5 1,9
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 64 150 7,3 0,5 6,8
Ammattikorkea-
koulukoulutus (ammattikorkea-
koulututkinnot)		 61 537 9,3 1,3 8,0
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 63 101 6,7 0,7 5,9
Naiset Yhteensä 245 016 5,3 1,0 4,2
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 55 347 2,9 1,5 1,4
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 51 114 7,5 1,0 6,5
Ammattikorkea-
koulukoulutus (ammattikorkea-
koulututkinnot)		 66 800 5,5 1,1 4,4
Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 71 755 5,3 0,7 4,5
1) Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista (ks. laatuseloste). Tiedot eivät sisällä Högskolan på Ålandia, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi.

Keskeyttämisessä koulutusaloittain suuria eroja

Eniten keskeytettiin luonnontieteissä (12,0 prosenttia) ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla (12,2 prosenttia), ja vähinten yleissivistävässä koulutuksessa (3,1 prosenttia) sekä kasvatusaloilla (5,4 prosenttia). Eri koulutussektoreilla keskeyttäminen painottuu eri koulutusaloille.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (15,0 prosenttia) ja ICT-alalla (12,4 prosenttia), sekä pienintä terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla (8,6 prosenttia). Tarkemmalla koulutusalan luokituksella tarkasteltaessa tilanne hieman muuttuu; keskeyttäminen oli korkeinta kalataloudessa (15,5 prosenttia), kielissä (15,1 prosenttia), ympäristöaloilla (15,0 prosenttia) ja materiaali- ja prosessitekniikassa (14,4 prosenttia) sekä vähäisintä metsätaloudessa (7,2 prosenttia) ja turvallisuuspalveluissa (8,1 prosenttia).

Ammattikorkeakoulukoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä yhteiskunnallisilla aloilla (13,2 prosenttia) ja ICT-alalla (12,8 prosenttia). Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten luonnontieteissä (12,2 prosenttia) ja ICT-alalla (11,5 prosenttia). Luonnontieteissä kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen oli pienempää (6,4 prosenttia) kuin ICT-alalla (8,3 prosenttia), koska alalta siirryttiin toiselle yliopiston koulutusalalle tai kokonaan eri koulutussektorille useammin kuin ICT:stä. (Ks. lähemmin liitetaulukko 2.)

Sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen oli pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 5,1 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 3,0 prosenttia.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa on siirrytty käyttämään koulutusaloittaisen keskeyttämisen tarkastelussa Kansallista koulutusluokitusta 2016. Keskeyttämisluvut on laskettu Kansallisen koulutusluokituksen tasoille 1 ja 2. Aiempina vuosina tietokantataulukoissa käytettiin Opetushallinnon koulutusala- ja opintoalaluokituksia. Nämä löytyvät nykyisin arkistointikannasta.

Muita keskeyttämistietoja

Keskeyttäminen kasvoi hieman oppisopimuskoulutuksessa. Sekä koeajalla että koeajan jälkeen keskeyttäneitä oli enemmän kuin parina edellisenä vuotena. Vuonna 2017 neljän kuukauden koeajalla oppisopimuskoulutuksen keskeytti 769 opiskelijaa, mikä on 1,5 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Koeajan jälkeen keskeyttäneitä oli 3 491 eli 6,6 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Kaikkiaan oppisopimuskoulutusopiskelijoita oli 52 715 vuonna 2017.

Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna 2017/2018 yhteensä 510. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 74 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 436. Kaikista koulupudokkaista 37 prosenttia oli tyttöjä. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneistä tyttöjä oli 33 ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneista 157.

Tilaston tietokantataulukoissa on tietoa koulutuksen keskeyttämisestä koulutussektoreittain eri koulutusaloilla ja maakunnissa.

Tässä tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2016/2017 on saatu seuraamalla syyskuussa 2016 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2017. Mikäli henkilö ei suorittanut tutkintoa tai jatkanut opiskeluaan tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Tarkemmin keskeyttämisen laskenta on selostettu laatuselosteessa.

Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Opiskelijoiden työssäkäynti.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 14.3.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-9280. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03-14_tie_001_fi.html