Etusivu > Tilastot > Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto > 2004 > Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus laskenut 2000-luvulla

Kuntayhteisöjen kokonaistuottavuus laskenut 2000-luvulla

Vuosi 2004

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski 1,2 prosenttia vuonna 2004. Lasku johtui kokonaispanoksen volyymin tuotoksen volyymiä suuremmasta kasvusta. Tuotoksen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia, kun samanaikaisesti kokonaispanoksen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia. Markkinatuotos lisääntyi 12 prosenttia ja muu markkinaton tuotos prosentin. Markkinatuotos sisältää markkinahintaan myydyt palvelut. Muu markkinaton tuotos sisältää verovaroin ns. julkisena palveluna tuotetut palvelut. Kokonaispanoksen palkansaajakorvaukset kasvoivat puolisen prosenttia ja välituotekäyttö lähes yhdeksän prosenttia. Palkansaajakorvaukset sisältää palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat. Luvuissa näkyvät selvästi terveydenhuoltopalveluiden viime vuosien kehitykseen suhteutettuna merkittävä tuotoksen ja kokonaispanoksen kasvu, mikä johtuu suurelta osin erikoissairaanhoidossa tapahtuneista liikelaitostamisista.

Koulutus, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut kattavat yhteensä noin 70 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien tuotoksesta. Kolmen tarkastellun toimialan yhteenlasketusta tuotoksesta terveydenhuoltopalvelut kattaa yli 40 prosenttia, koulutus kolmasosan ja sosiaalipalvelut lopun neljäsosan. Tuotoksesta muu markkinaton tuotos kattaa 85 prosenttia, markkinatuotos ja markkinattomien tuotteiden myynnit käytännössä loput. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset ovat kaksi kolmasosaa, välituotekäyttö vajaat 30 prosenttia ja loput on kiinteän pääoman kulumista.

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus aleni kaikilla kolmella tarkastellulla toimialalla vuonna 2004. Terveydenhuoltopalveluissa kokonaistuottavuus laski puolitoista prosenttia, johtuen kokonaispanoksen lähes kuuden prosentin kasvusta, vaikka tuotos nousikin samanaikaisesti yli neljä prosenttia. Aikaisemmin mainittu liikelaitostaminen näkyy tuotospuolella etenkin markkinatuotoksen ja panospuolella välituotekäytön lisääntymisenä. Kokonaistuottavuuteen muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta. Markkinatuotos kasvoi 210 miljoonaa euroa eli lähes 40 prosenttia ja välituotekäyttö lähes 350 miljoonaa euroa, noin 15 prosenttia. Liikelaitostamisen vaikutus on yli 180 miljoonaa euroa. Markkinatuotoksen osuus koko tuotoksesta on kymmenesosa, kun välituotekäytön osuus kokonaispanoksesta on hieman yli kolmasosa. Muu markkinaton tuotos, kasvoi noin puolitoista prosenttia, mikä johtuu erikoissairaanhoidon kahden ja puolen prosentin kasvusta. Palkansaajakorvaukset kasvoivat prosentin verran. Muu markkinaton tuotos kattaa koko tuotoksesta lähes 85 prosenttia ja palkansaajakorvaukset kokonaispanoksesta hieman yli 60 prosenttia.

Koulutuksessa sekä tuotos että kokonaispanos kehittyivät maltillisesti vuonna 2004 ja kokonaistuottavuus laski hieman alle prosentin tuotoksen pienennyttyä puolisen prosenttia ja kokonaispanoksen kasvettua saman verran. Tuotoksen niukka lasku johtui markkinatuotoksen viiden prosentin vähenemisestä, kun muu markkinaton tuotos pysyi käytännössä ennallaan. Melkein koko koulutuksen tuotos on muuta markkinatonta tuotosta, sen osuuden ollessa lähes 95 prosenttia. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvaukset kattavat kaksi kolmasosaa.

Kun sosiaalipalveluiden tuotos pysyi lähes ennallaan ja kokonaispanos kasvoi yli prosentin, laski kokonaistuottavuus hieman yli prosentin vuonna 2004. Markkinatuotos laski 15 prosenttia sen osuuden ollessa noin kymmenesosa tuotoksesta. Loput tuotoksesta kattavat käytännössä muu markkinaton tuotos, noin 75 prosentin osuudellaan ja markkinattomien tuotteiden myynnit, 15 prosentin osuudellaan. Nämä kaksi tuotoserää kasvoivat molemmat parin prosentin verran. Kokonaispanoksen kasvusta suurin osa johtui välituotekäytön noin neljän prosentin noususta, joka selittyy palvelujen ostojen lisääntymisellä etenkin vanhustenhuollossa ja lasten päiväkotihoidossa. Välituotekäyttö kattaa viidesosan kokonaispanoksesta ja palkansaajakorvaukset kolme neljäsosaa.

Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuosina 2001-2004, prosenttia edeltävästä vuodesta

Koulutus	2001	2002	2003	2004
Tuotos	0,3	0,7	0,1	-0,3
Kokonaispanos	1,6	1,8	1,5	0,5
Kokonaistuottavuus	-1,3	-1,1	-1,4	-0,8
Terveydenhuoltopalvelut	2001	2002	2003	2004
Tuotos	0,4	0,7	1,1	4,2
Kokonaispanos	3,7	3,6	2,9	5,8
Kokonaistuottavuus	-3,2	-2,8	-1,8	-1,5
Sosiaalipalvelut	2001	2002	2003	2004
Tuotos	-1,7	1,0	0,2	-0,1
Kokonaispanos	3,9	3,0	0,7	1,3
Kokonaistuottavuus	-5,3	-1,9	-0,5	-1,3
Yhteensä	2001	2002	2003	2004
Tuotos	-0,2	0,8	0,5	1,7
Kokonaispanos	3,1	2,9	1,9	2,9
Kokonaistuottavuus	-3,1	-2,0	-1,4	-1,2

2000-luvun alku

Vuodesta 2000 vuoteen 2004 kuntayhteisöjen koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski 7,6 prosenttia. Lasku johtui tuotoksen volyymin vain 2,8 prosentin kasvusta suhteessa kokonaispanoksen volyymin 11,2 prosentin kasvuun. Vuosittain tuotoksen volyymin kasvussa on tapahtunut vain pieniä muutoksia, lukuun ottamatta vuotta 2004. Kokonaispanos on kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhtia lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin kasvu hidastui noin kahteen prosenttiin. Sekä palkansaajakorvausten että välituotekäytön volyymit ovat kasvaneet, mutta toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtunut ostopalvelujen kasvu terveydenhuoltopalveluissa ja sosiaalipalveluissa on kiihdyttänyt välituotekäytön kasvua ja hidastanut vastaavasti palkansaajakorvausten kasvua. Kokonaistuottavuuden lasku on hidastunut vuosi vuodelta, johtuen vuonna 2003 kokonaispanoksen vähäisemmästä kasvusta ja muina vuosina tuotoksen kasvun kiihtymisestä.

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus on laskenut 2000-luvulla kaikkina vuosina kaikilla tarkastelluilla toimialoilla. Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuuden aleneminen on hidastunut vuosittain. Tuotoksen yli kuuden prosentin kasvusta huolimatta on kokonaistuottavuus kuitenkin laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin yhdeksän prosenttia, koska kokonaispanos on samanaikaisesti noussut peräti 17 prosenttia. Tuotoksen kasvu on nopeutunut vuosi vuodelta 2000-luvun alusta jo ennen vuoden 2004 suurempaa kasvua. Muu markkinaton tuotos on kasvanut joka vuosi erikoissairaanhoidon tuotoksen kasvusta johtuen, kun perusterveydenhuollon tuotos on jatkuvasti pienentynyt. Markkinatuotos aleni vielä vuonna 2002, mutta kasvoi kahtena seuraavana vuonna yhteensä yli 50 prosenttia, mikä johtui erikoissairaanhoidon liikelaitostamisista. Kokonaispanoksen kasvu vastaavasti hidastui vuoteen 2003 saakka, mikä johtui etenkin palkansaajakorvausten kasvun hidastumisesta. Kokonaistuottavuuden lasku on hidastunut vuosittain koko 2000-luvun alkupuoliskon. Markkinatuotoksen osuus tuotoksesta on terveydenhuoltopalveluissa kasvanut ja muun markkinattoman tuotoksen osuus vastaavasti laskenut hieman.

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys toimialoittain vuosina 2000-2004 (2000=100)

Koulutuksen kokonaistuottavuuskehitys on ollut tarkastelluista toimialoista tasaisinta. Kokonaistuottavuus laski noin neljä ja puoli prosenttia vuosina 2000-2004, mikä johtui ennen kaikkea kokonaispanoksen noin viiden ja puolen prosentin kasvusta, kun tuotos kasvoi samalla noin prosentin. Kehitys oli tasaista vuosina 2000-2003, kun kokonaistuottavuus laski reilun prosentin vuosittain. Kokonaispanos kasvoi noin puolitoista prosenttia vuodessa välituotekäytön ja palkansaajakorvausten kasvun myötä.

Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuskehitys on ollut aaltoilevaa. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 on sosiaalipalveluiden kokonaispanos kasvanut noin yhdeksän prosenttia ja kokonaistuottavuus laskenut suunnilleen saman verran, kun tuotos on hieman laskenut. Tuotos pysyi vuosina 2003 ja 2004 likimäärin ennallaan, kun vuosina 2000 ja 2001 tuotos ensin aleni yli puolitoista prosenttia ja nousi sen jälkeen prosentin. Kokonaispanos kasvoi aluksi nopeasti vuosina 2001 ja 2002, jolloin sekä välituotekäyttö että palkansaajakorvaukset kasvoivat merkittävästi. Kasvu hidastui vuosina 2003 ja 2004, kun palkansaajakorvausten kasvu hidastui nollaan ja välituotekäytönkin kasvu vuoden 2002 yli kahdeksasta prosentista alle neljään prosenttiin vuodessa. Välituotekäytön kasvu johtui pääosin palveluiden ostojen lisääntymisistä.

Tilasto perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin. Tilaston laadintamenetelmä poikkeaa aikaisemmin Tuottavuuskatsauksessa julkaistujen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuutta koskeneiden tietojen laadintamenetelmistä.

---

Päivitetty 31.3.2006