Etusivu > Tilastot > Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto > 2009 > Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus parani kahdella toimialalla vuonna 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus parani kahdella toimialalla vuonna 2009

Koulutuksen ja terveydenhuoltopalveluiden tuottavuuskehitys vuonna 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus parani 0,1 prosenttia vuonna 2009. Koulutuksessa sekä tuotoksen volyymi että kokonaispanoksen volyymi pienenivät. Tuotoksen volyymi pieneni kaikkiaan 1,4 prosenttia. Muun markkinattoman tuotoksen volyymi pieneni hieman yli prosentin ja markkinatuotoksen volyymi yli seitsemän prosenttia. Markkinattomien tuotteiden myyntien volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Koulutuksen tuotos koostui lähes kokonaan muusta markkinattomasta tuotoksesta. Muita tuotoksen eriä, markkinatuotosta ja markkinattomien tuotteiden myyntejä, oli vain kuusi prosenttia koko koulutuksen tuotoksesta. Muu markkinaton tuotos tarkoittaa sitä osaa koko tuotoksesta, jota ei kateta myynti- ja maksutuloilla. Muun markkinattoman tuotoksen volyymin pienenemiseen vaikutti etenkin ammattikorkeakoulutus, jossa tuotoksen volyymi jatkoi laskuaan muutaman aiemman vuoden tapaan. Tähän taas suurimpana syynä ovat ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset: osakeyhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut kuuluvat kansantalouden tilinpidossa kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -sektoriin, eli ne siirtyvät yhtiöittämisen myötä pois tuottavuustilaston kuvausalueelta.

Koulutuksessa kokonaispanoksen volyymi pieneni 1,5 prosenttia vuonna 2009. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvausten osuus oli kaksi kolmasosaa, välituotekäytön osuus oli 26 prosenttia, ja loput kahdeksan prosenttia koostui kiinteän pääoman kulumisesta. Palkansaajakorvausten volyymi pieneni yli kaksi prosenttia, ja välituotekäytön volyymissä laskua oli noin puoli prosenttia. Kiinteän pääoman kulumisen volyymi sen sijaan kasvoi noin puolitoista prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot ja tarvikehankinnat.

Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus parani 0,5 prosenttia vuonna 2009. Toisin kuin koulutuksessa, terveydenhuoltopalveluissa sekä tuotoksen volyymi että kokonaispanoksen volyymi kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotoksen volyymi kasvoi neljä prosenttia. Muussa markkinattomassa tuotoksessa volyymin kasvua oli hieman alle puolitoista prosenttia ja markkinatuotoksessa jopa 23 prosenttia. Markkinattomien tuotteiden myyntien volyymi sen sijaan pieneni kuutisen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Terveydenhuollon tuotoksesta 77 prosenttia oli muuta markkinatonta tuotosta, 17 prosenttia markkinatuotosta ja loput viisi prosenttia oli markkinattomien tuotteiden myyntejä.

Terveydenhuollon kokonaispanoksen volyymi kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2009. Kokonaispanoksesta noin 55 prosenttia kohdistui palkansaajakorvauksiin, noin 40 prosenttia välituotekäyttöön ja viitisen prosenttia kiinteän pääoman kulumiseen. Palkansaajakorvausten volyymi pysyi lähes vuoden 2008 tasolla, kasvua oli vain 0,2 prosenttia. Kiinteän pääoman kulumisessa volyymin kasvua oli prosentin verran. Välituotekäytön volyymi kasvoi edellisvuosien tapaan reippaasti, lähemmäs yhdeksän prosenttia. Sekä välituotekäytön että markkinatuotoksen volyymien kasvuun vaikuttavat vahvasti uusien liikelaitosten perustamiset. Esimerkiksi kuvantamisen liikelaitoksen tapauksessa sen myynnit kunnalle tai kuntayhtymälle näkyvät markkinatuotoksena, mutta vastaavasti myös kunnan tai kuntayhtymän välituotekäyttönä.

Sosiaalipalveluiden tuottavuusmittauksen ongelmista

Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitystä vuodelta 2009 ei tällä hetkellä voida julkaista. Sosiaalipalveluiden kustannuskehitykseen heijastuvat vahvasti kuntasektorissa meneillään olevat palvelurakenteen muutokset. Lähdetilastojen tiedot eivät mahdollista näiden muutosten riittävän tarkkaa käsittelyä kansantalouden tilinpidossa, jotta tuottavuustiedot voitaisiin laskea.

Sosiaalipalveluissa yksityisiltä tuottajilta hankittujen asiakaspalveluiden määrä kasvaa koko ajan. Kansantalouden tilinpidossa nämä palvelut ovat yksityisen sektorin tuotantoa, ja kuntasektorin niihin kohdistuvat kustannukset näytetään tuotantotilin sijaan sektoritilillä erässä luontoismuotoiset sosiaalietuudet. Näiden kustannusten erottaminen kuntasektorin oman tuotannon kustannuksista on kuitenkin käynyt hyvin vaikeaksi kuntakentän palvelujen järjestämiseen liittyvien muutosten ja sen, kuinka ne kuvautuvat lähdetilastoon, seurauksena. Esimerkiksi silloin, kun isäntäkunta hankkii asiakaspalveluita sopimuskunnilleen yksityiseltä tuottajalta, näkyy hankinta lähdetilastossa erässä muiden palvelujen ostot, joka tilinpidossa menee osaksi välituotekäyttöä. Samoin jos hankkijana on liikelaitos, ei ostoja yksityiseltä tuottajalta pystytä erottamaan muista palvelujen ostoista vaan ne päätyvät osaksi välituotekäyttöä. Lopputuloksena on, että tuotannon kustannuksiin sisältyy sellaisia kustannuksia, jotka eivät sinne kuulu.

Toinen haaste tuottavuuslaskelmille on sosiaalipalveluiden monimuotoistuminen. Esimerkiksi vammaisten kuljetuspalveluiden ja muiden samantyyppisten palveluiden määrä on kasvussa. Ne ovat nyt osa välituotekäyttöä, mutta on syytä arvioida, pitäisikö nekin erottaa pois tuotannon kustannuksista. Vaihtoehtoisesti niiden volyymien muutokset pitäisi yrittää ottaa huomioon muun markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreissa. Ongelmana tosin on kummassakin vaihtoehdossa, että näiden palveluiden kustannuksista ja suoritemääristä on käytettävissä hyvin vähän tietoa.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2009. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Niina Suutarinen (09) 1734 3302, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 4.2.2011