Etusivu > Tilastot > Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut > 2010 > Laatuseloste: Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut

Laatuseloste: Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut -tilasto keskittyy kuvaamaan vuoden aikana vireillä olleita ja loppuun käsiteltyjä riita- ja hakemusasioita asian laadun mukaan sekä alueittain. Tilasto sisältää tiedot siviiliasiasioiden määrästä asian ja ratkaisun laadun mukaan sekä ratkaisuun kuluneesta ajasta käräjäoikeuksittain ja hovioikeuspiireittäin.

Riita-asia tulee käräjäoikeudessa vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen tai sähköinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Hakemusasia tulee vireille, kun hakemus jätetään käräjäoikeuteen. Asian ratkaisuun kulunut aika lasketaan saapumispäivästä käräjäoikeuden ratkaisupäivään.

Riita-asioiden tuomioistuinkäsittely on jaettu kahteen vaiheeseen, valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Valmistelulla pyritään keskitetyn pääkäsittelyn aikaansaamiseen ja toisaalta myös ratkaisun aikaansaamiseen jo valmistelussa. Valmistelu jakautuu eri osavaiheisiin; kirjalliseen valmisteluun sekä valmisteluistunnossa pidettävään suulliseen valmisteluun. Valmistelun kirjallisessa käsittelyssä ratkaistaan asiakirjojen perusteella riidattomat asiat, joissa vastapuoli ei ole vastustanut kantajan vaatimusta. Jos asiaa ei ole voitu ratkaista pelkästään asiakirjoihin perustuen, jatketaan asian valmistelua suullisessa valmistelussa.

Valmistelun yhteydessä pidettävää pääkäsittelyä eli ns. pikkupääkäsittelyä koskevat säännöt kumottiin oikeudenkäymiskaaren säännöillä vuoden 2003 alusta lukien. Menettelysäännöillä lisättiin mahdollisuuksia ratkaista juttu kirjallisessa menettelyssä myös riitaisissa tapauksissa. Asia, jota ei ole voitu ratkaista valmistelussa, siirretään pääkäsittelyyn, jonne viime vaiheessa jäävät ratkaistavaksi riitaiseksi jääneet asiat. Pääkäsittely rakentuu entistä enemmän valmistelun pohjalle ja valmistelussa esitettyä oikeudenkäyntiaineistoa pyritään aikaisempaa helpommin hyödyntämään pääkäsittelyssä. Pääsääntö on, että asia on pääkäsittelyssä käsiteltävä yhtäjaksoisesti loppuun ilman keskeytyksiä, mikäli se on mahdollista.

Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee mikä on oikea eli lain mukainen menettely.

Hakemusasioiden käsittelystä säädetään oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa. Suurin osa hakemusasioista käsitellään kirjallisessa menettelyssä tuomioistuimen kansliassa, mutta myös suullinen käsittely hakemusasiain istunnossa on mahdollista. Tietyissä riitaisissa hakemusasioissa asia voidaan käsitellä riita-asiain käsittelystä säädetyssä järjestyksessä.

Käräjäoikeudessa on kolme asian laadun mukaan määräytyvää kokoonpanoa: lautamieskokoonpano, kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano tai yksi lainoppinut tuomari (yksijäseninen). Näistä kaksi ensin mainittua ovat kokoonpanovaihtoehtoja siviiliasiain pääkäsittelyssä. Oikeudenkäymiskaaren mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen lautamieskokoonpanossa ratkaistaessa rikosasioita ja myös ratkaistaessa tiettyjä siviiliasioita, kuten lapsen huoltoa tai isyyden vahvistamista koskevia asioita. Muut riita-asiat ratkaistaan kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. Näissä kokoonpanoissa ratkaistaan sellaisia ns. laajoja riita-asioita (vastaaja on kiistänyt kanteen), jotka ovat edenneet valmistelusta pääkäsittelyyn.

Asian käsittelee käräjäoikeudessa yksi tuomari silloin kun asia koskee riita-asian valmistelua, todisteiden vastaanottamista pääkäsittelyn ulkopuolella tai turvaamistointa. Ns. summaariset asiat ratkaisee aina vain yksi tuomari, hän voi delegoida niitä notaarin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Käräjäoikeuksien käsittelyyn tulee riita- ja hakemusasioiden lisäksi paljon erilaisia, lähinnä oikeuksien kirjaamiseen liittyviä asioita. Tällaiset asiat on delegoitu sekä notaarin että kansliahenkilöiden ratkaistaviksi.

Käräjäoikeudessa on lainoppineina jäseninä laamanni ja käräjätuomari ja maallikkojäseninä lautamiehet. Vakinaisten tuomarien lisäksi juristihenkilöstöön kuuluvat käräjäviskaali ja tuomioistuinharjoittelua suorittavat notaarit. Edelleen käräjäoikeuksissa on kansliahenkilökuntaan kuuluvia henkilöitä, joille voidaan myös delegoida yksinkertaisiksi katsottuja lainkäyttötehtäviä.

Käräjäoikeuden kokoonpanoa koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutettiin osittain vuoden 2003 alusta lukien. Uusien säännösten mukaan asia ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa, jos asian laatu tai laajuus ei edellytä käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa. Käräjäoikeus toimii yhden tuomarin kokoonpanossa hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asiain käsittelystä säädetyssä järjestyksessä, valmistelussa, riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari, otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella sekä käsiteltäessä turvaamistointa.

Riita-asioiden vapaamuotoinen sovittelumenettely otettiin käräjäoikeuksissa käyttöön vuoden 2006 alussa. (Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 2005/663). Sovittelun edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja on osapuolten vaatimuksiin nähden tarkoituksenmukaista. Useimmat yksityisoikeudelliset riita-asiat ja riitaiset hakemusasiat voidaan ottaa soviteltaviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi vahingonkorvauksiin, sopimuksiin ja perintöasioihin sekä lapsen asemaa ja oikeutta koskevista asioista lapsen elatukseen, huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät riidat.

Riidan osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat pyytää sovittelua jo ennen oikeudenkäyntiä. Sovittelua haetaan erillisellä vapaamuotoisella hakemuksella. Soviteltavaksi voidaan asianosaisten pyynnöstä ottaa myös tuomioistuimessa oikeudenkäynnissä vireillä oleva asia. Sovittelijana toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomari.

Tuomioistuin voi osapuolten pyynnöstä vahvistaa sovittelussa saavutetun sovinnon. Silloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Jos tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiana jo vireillä olevassa asiassa ei ole syntynyt sovintoa, asian käsittelyä jatketaan riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä.

Tallennettaessa käräjäoikeuden käsittelyyn tullutta asiaa tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmään käytetään asialuokituksena Siviiliasiain nimikkeistön mukaista nimikettä. Nimikkeistöstä valitaan vain yksi asiaa kuvaava asianimikekoodi. Mikäli juttu sisältää useita vaatimuksia, merkitään keskeisimmän asian asianimikekoodi.

Jutun käsittelyaika lasketaan haastehakemuksen tai hakemuksen saapumisesta käräjäoikeuden kansliaan käräjäoikeuden ratkaisupäivään.

Tilastoyksikkönä siviiliasiain tilastossa on juttu.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu oikeushallinnon ylläpitämästä tuomioistuinten asiainkäsittelyjärjestelmästä, josta käytetään lyhennettä Tuomas.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki vuoden aikana käräjäoikeuksissa vireillä olleet riita- ja hakemusasiat. Tilastojen perusaineistona Tuomasta voidaan pitää hyvänä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppupuolella. Tulokset valmistuvat kevään aikana.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja käräjäoikeuksien ratkaisemista siviiliasioista löytyy Tilastokeskuksen maksuttomasta StatFin-tietopalvelusta internetistä, aihealueen Oikeus alta, osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/koikrs/tau.html sekä vuoteen 2009 asti ilmestyneestä Oikeustilastollisesta vuosikirjasta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuodesta 1994 tuomioistuinten vuosittaiset asiamäärät eivät ole enää helposti verrattavissa sitä edeltäneisiin vuosiin.

Vuoden 1993 joulukuun alusta saatettiin voimaan ns. alioikeusuudistus. Sillä toteutettiin sekä alioikeusorganisaation että riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen. Organisaatiomuutos merkitsi aikaisempien kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien lakkauttamista ja uusien käräjäoikeuksien perustamista niiden tilalle.

Yhtä aikaa alioikeusuudistuksen ja riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen kanssa toteutettiin alioikeuksissa uusi asioiden käsittelyjärjestelmä “Tuomas“. Uusi systeemi korvasi aikaisemmat siviiliasioiden diaarit, joita olivat riita- ja hakemusasiain diaari, asunto-oikeuksien diaari ja maksamismääräysasiain järjestelmä. Se sisältää myös tiedot konkursseista ja velka-asioista (yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ja yrityssaneeraukset).

Edellä kerrottujen muutosten, riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistuminen ja tilastotietojen tiedonkeruujärjestelmän uudistaminen, lisäksi tuomioistuinlaitoksissa tapahtui vuonna 1994 muitakin tilastojen vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia.

Alioikeusuudistuksen yhteydessä 1.12.1993 maksamismääräysasiamenettely lopetettiin ja entiset maksamismääräysasiat muuttuivat ns. summaarisiksi riita-asioiksi. Samassa yhteydessä myös ulosotonhaltijalle kuuluneet tuomioistuintyyppiset asiat, kuten lainhaku, siirrettiin käräjäoikeuksien käsiteltäviksi. Entisistä lainhakuasioista valtaosa tuli niinikään käräjäoikeuksien summaarisiksi asioiksi. Uusi lainsäädäntö toi tuomioistuinten käsiteltäviksi yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat ja yrityssaneerausasiat, jotka tuomioistuinten toimintaa koskevassa tilastoissa esiintyvät hakemusasioissa. Niinikään hakemusasioihin uusina asioina lisättiin isyyden vahvistamiset tunnustamalla. Edelleen vuoden 1994 alusta rangaistusmääräysasiat poistuivat tuomioistuimilta ja ne siirrettiin syyttäjäviranomaiselle.

Käräjäoikeuksilta siirtyi 1.3.2003 lähtien eräitä rekisteröintityyppisiä tehtäviä maistraattien hoidettavaksi. Tällaisia olivat mm. isyyden tunnustamisen vahvistamiset, avioehtojen ja avio-oikeuden poistamista koskevien vaatimusten rekisteröinnit sekä osituskirjojen rekisteröinnit. Nämä muutokset vaikuttavat käräjäoikeuksissa käsiteltyjen hakemusasioiden lukumäärien vertailukelpoisuuteen.

Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuivat 1.1.2010. Tuolloin aloitti toimintansa 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Osa vanhoista käräjäoikeuksista säilyi ennallaan, mutta suurimmassa osassa sekä nimi että toimialue muuttuivat. Uudet käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Uudet käräjäoikeudet on lueteltu laissa käräjäoikeuslain muuttamisesta ( 1751/2009 ). Käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnit säädetään oikeusministeriön asetuksessa 454/2009.

Tilastokeskuksen käräjäoikeuksien toiminnan tilastoinnissa käytetään voimassaolevaa alue- ja asialuokitusta. Aikasarjat käräjäoikeuksista on muutettu vastaamaan vuoden 2010 käräjäoikeusluokitusta. Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa aikasarja uudella käräjäoikeusluokituksella alkaa vuodesta 2004. Vanhalla käräjäoikeusluokituksella on mahdollista saada tietoja vuosilta 1995-2009.

Vuoden 2010 alusta lainhuudot, kiinnitykset ja kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle.

7. Yhtenäisyys

StatFin-tietokanta ei sisällä tietoja lainhuudoista ja kiinteistökiinnityksistä, joita käräjäoikeudet käsittelivät vuoteen 2010 asti. Tilastokeskuksen Oikeustilastollisesta vuosikirjasta saa lainhuutojen ja kiinteistökiinnitysten lukumäärät vuoteen 2008 asti hakemusasioita kuvaavasta taulukosta. Vuoden 2009 luvut saa tilastokeskuksen oikeustilastoista.

Tilastossa käytetyt asia- ja käräjäoikeusluokitus löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta. Siviiliasiain nimikkeistö on myös internetissä Tilastokeskuksen luokituspalvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen (09) 1734 3314, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 31.3.2011