Etusivu > Tilastot > Koulutuksen talous > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Koulutuksen käyttömenot

Koulutuksen käyttömenoihin sisältyvät oppilaitosten käyttömenojen (ks. erillinen määritelmä) lisäksi myös esiopetuksen, oppisopimuskoulutuksen, muun koulutuksen ja opintotuen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla.

Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin. Koulukuljetusten kustannukset sisältyvät esiopetuksen menoihin elokuusta 2004 alkaen.

Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot.

Muu koulutus sisältää kansanopistojen ja kansalaisopistojen menot sekä musiikkioppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin.

Koulutuksen hallinnon menot sisältyivät koulutuksen käyttömenoihin vuoden 2014 tietoihin asti, mutta vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen koulutuksen käyttömenot eivät sisällä koulutuksen hallinnon menoja vuosi- tai aikasarjatiedoissa. Hallintomenot sisälsivät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin.

Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:

Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:

Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilaitosten käyttömenot

Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.

Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin. Perusopetuksen aineopiskelijat eivät sisälly oppilasmääriin oppilaskohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa perusopetuksen aineopiskelijat sisältyivät oppilaskohtaisten menojen laskennassa oppilasmääriin.

Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Lukiokoulutuksen aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamääriin opiskelijakohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa lukiokoulutuksen aineopiskelijat sisältyivät opiskelijakohtaisten menojen laskennassa opiskelijamääriin.

Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Oppisopimuskoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2018 tietojen julkistuksesta alkaen. Tiedot eivät sisällä lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.

Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.

Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.

Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.

Yliopistokoulutus

Yliopistossa annettava korkeakoulutus.

Huomautus:

Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.