Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2017 > 2. Kuntayhtymien talous vuonna 2017

2. Kuntayhtymien talous vuonna 2017

Vuonna 2017 kuntayhtymien käyttötalouden bruttokustannukset olivat yhteenlaskettuna 15,9 miljardia euroa ja käyttötuotot 16,0 miljardia euroa. Käyttötalouden bruttokustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 prosenttia ja bruttotuotot 9,9 prosenttia.

Henkilöstökuluista, joihin sisällytetään palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä muut henkilösivukulut, muodostui kuntayhtymien käyttötalouden suurin kuluerä, ja ne olivat yhteenlaskettuna 6,7 miljardia euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna kaikkiaan 6,1 prosenttia. Palveluiden ostoihin, jotka koostuvat asiakaspalveluiden sekä muiden palveluiden ostoista sisältäen sekä ulkoiset palvelut että kuntayhtymän eri tehtävien väliset sisäiset palvelut, kirjattiin kyseessä olevan tilastovuoden aikana yhteensä 5,5 miljardia euroa ja ne kasvoivat 16,0 prosenttia.

Kuntayhtymien suurin tuottoerä oli myyntituotot 14,3 miljardilla eurolla. Myyntituotot sisältävät ulkoisten myyntituottojen lisäksi myös kuntayhtymän eri tehtävien väliset sisäiset myyntituotot. Kasvua kyseisissä tuotoissa oli 8,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten myyntituottoja eli 10,2 miljardia euroa kuntayhtymät saivat kunnilta. Maksutuottoja kuntayhtymille kertyi yhteensä 0,6 miljardia euroa ja ne kasvoivat 15,8 prosenttia edellisvuodesta.

Kuntayhtymien käyttötalous vuonna 2017, miljoonaa euroa ¹⁾

	Kuntayhtymät
	Käyttökustannukset	Muutos %	Käyttötuotot	Muutos %	Osuus käyttökustannuksista %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä	11 687	11,9	11 720	10,0	73,6
Josta: Erikoissairaanhoito	8 191	3,0	8 296	2,2	51,6
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä	1 151	-7,9	1 148	-10,7	7,2
Josta: Ammatillinen koulutus	1 059	-8,7	1 056	-11,8	6,7
Muu toiminta	3 046	13,6	3 162	19,7	19,2
Josta: Joukkoliikenne	660	5,9	657	2,4	4,2
Käyttötalous yhteensä	15 884	10,5	16 029	9,9	100,0

1) Muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna

Vuoden 2017 aikana yhteensä 11,7 miljardia euroa eli 73,6 prosenttia kuntayhtymien bruttomääräisistä käyttökustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokustannukset kasvoivat 11,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua selittää osin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon siirtyminen joiltain kunnilta kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden bruttokustannuksista suurin osa eli 70,1 prosenttia kohdistui erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon bruttokustannukset olivat yhteenlaskettuna 8,2 miljardia euroa ja ne kasvoivat edeltävään tilastovuoteen verrattuna 3,0 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoimintaan ohjautui vuoden 2017 aikana yhteensä 7,2 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa kuntayhtymien bruttokustannuksista. Vähennystä kyseisissä kustannuksissa edellisvuoteen verrattuna oli 7,9 prosenttia. Suurin osa eli 92,0 prosenttia kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttokustannuksista kohdistui ammatilliseen koulutukseen. Kyseiseen tehtäväkokonaisuuteen kohdistuneet bruttokustannukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 prosenttia.

Kuntayhtymät käyttivät muuhun toimintaan, joka sisältää kaiken muun kuntayhtymien toiminnan sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta, yhteensä 3,0 miljardia euroa eli 19,2 prosenttia kaikista bruttokustannuksista. Muun toiminnan bruttokustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 13,6 prosenttia.

Lähde: Kuntataloustilasto 2017. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 21.09.2018