Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2018 > 1. Kuntien talous vuonna 2018

1. Kuntien talous vuonna 2018

Vuoden 2018 yhteenlasketut kuntien käyttökustannukset olivat 44,3 miljardia euroa ja niitä vastaavat käyttötuotot 12,8 miljardia euroa. ¹⁾ Tämän johdosta kuntien nettomääräisiksi käyttökustannuksiksi muodostui 31,4 miljardia euroa, ja ne kasvoivat edellisvuoteen nähden yhteensä 3,2 prosenttia.

Asiakas- ja muiden palveluiden ostoista koostuvat palveluiden ostot, joihin luetaan sekä ulkoiset ostot että kunnan eri tehtävien väliset sisäiset ostot, olivat kuntien koko käyttötalouden suurin kustannuserä. Palveluiden ostot olivat yhteensä 20,2 miljardia euroa, ja ne kasvoivat edeltävän vuoden tasosta 5,0 prosenttia.

Kuntien henkilöstökulut, joihin sisällytetään palkat ja palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut, kasvoivat myös vertailuvuoteen nähden. Ne kasvoivat yhteensä 0,9 prosenttia ja toteutuivat 13,6 miljardin euron suuruisina. Kunnat kirjasivat viime vuoden loppuun mennessä avustuskuluja yhteensä 2,0 miljardia euroa, ja ne vähenivät kaikkiaan 0,2 prosenttia.

Viime vuonna kuntien käyttötalouden yhteenlasketuista nettokäyttökustannuksista suurin osa kohdistui vertailuvuoden tapaan sosiaali- ja terveystoimintaan ja toiseksi suurin osuus kustannuksista opetus- ja kulttuuritoimintaan. Nettotarkastelussa sosiaali- ja terveystoiminnan yhteenlasketut kustannukset kasvoivat viime vuoden aikana 2,9 prosenttia opetus- ja kulttuuritoiminnan kasvun ollessa 3,9 prosenttia.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2018

Vuonna 2018 sosiaali- ja terveystoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset olivat 18,3 miljardia euroa ja asukaskohtaisesti koko maan tasolla 3 318 euroa. ²⁾ Maakuntien välisessä vertailussa suurimmat sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannukset olivat Kainuussa, jossa ne olivat 4 341 euroa asukasta kohden.

Erikoissairaanhoito muodosti 6,9 miljardilla eurolla edellisvuoden tavoin sosiaali- ja terveystoiminnan suurimman osuuden nettokustannuksilla mitattuna. Kyseessä olevan tehtäväkokonaisuuden nettokustannukset kasvoivat vuodentakaisesta 2,3 prosenttia ja olivat koko maan tasolla 1 248 euroa per asukas. Toiseksi suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannuksista ohjautui perusterveydenhuoltoon, jonka nettokustannukset olivat yhteenlaskettuna 3,3 miljardia euroa. Perusterveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat 2,3 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna ja olivat asukasta kohden 603 euroa. ³⁾

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2018

Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat yhteenlaskettuna 11,0 miljardia euroa, joka oli koko maan tasoa tarkasteltaessa 1 996 euroa per asukas. Maakuntakohtaisessa vertailussa suurimmat nettokustannukset opetus- ja kulttuuritoiminnan osalta olivat Ahvenanmaalla, jossa ne olivat kaikkiaan 2 474 euroa per asukas.

Perusopetukseen kohdistui nettona 5,0 miljardia euroa, ja se muodosti siten opetus- ja kulttuuritoiminnan suurimman tehtäväkokonaisuuden. Perusopetuksen kustannukset kasvoivat nettomääräisessä tarkastelussa 3,8 prosenttia vuotta aiempaan, ja ne olivat koko maan tasolla 913 euroa per asukas. Toiseksi suurin osuus eli 2,9 miljardia euroa opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksista kohdistui varhaiskasvatukseen, johon ohjautui 5,4 prosenttia edellisvuotta enemmän nettokustannuksia. Koko maan varhaiskasvatuksen nettokustannukset asukasta kohden olivat 519 euroa. ⁴⁾

1) Joukko kuntia siirsi sote-palveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat bruttoperiaatetta noudattaen oman palvelutuotantonsa kulujen ja tuottojen lisäksi myyntituottoja ja palvelujen ostoja kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti kuntien käyttökustannuksia ja -tuottoja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta. Koko maan tasolla menettely aiheutti noin kolmasosan kuntien käyttökustannusten kokonaiskasvusta ja arviolta vähintään koko käyttötuottojen kasvun. Vaikutus ei ulotu vuotta 2018 edeltävälle ajalle.
2) Kaikissa asukaskohtaisissa kustannustiedoissa on käytetty väestötietona Suomen väkilukua 31.12.2018.
3) Lasten ja perheiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut, ympäristöterveydenhuolto, muu sosiaali- ja terveystoiminta. Perusterveydenhuoltoon on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
4) Kulttuuritoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kirjastotoiminta, liikunta ja ulkoilu, nuorisotoiminta, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, muu kulttuuritoiminta. Muuhun opetukseen on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, muu opetustoiminta.

Lähde: Kuntataloustilasto 2018. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 20.09.2019