Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2019 > 1. Kuntien talous vuonna 2019

1. Kuntien talous vuonna 2019

Kuntien käyttötalouden kokonaiskustannukset olivat 45,4 miljardia euroa, ja niitä vastaavat käyttötuotot 12,5 miljardia euroa vuonna 2019. ¹⁾ Tämän myötä yhteenlasketut nettomääräiset käyttökustannukset toteutuivat 32,8 miljardin euron suuruisina. Nettokustannukset kasvoivat vuotta aiempaan nähden yhteensä 4,4 prosenttia.

Palveluiden ostot, jotka koostuvat sekä asiakas- että muiden palveluiden ostoista ja joihin luetaan sekä ulkoiset ostot että kunnan eri tehtävien väliset sisäiset ostot, olivat suurin kustannuserä kuntien käyttötaloudessa. Palveluiden ostot muodostuivat yhteensä 21,0 miljardin euron suuruisiksi, ja ne kasvoivat vertailuvuoteen nähden 4,1 prosenttia.

Henkilöstökulut, jotka sisältävät palkkojen ja palkkioiden lisäksi eläkekulut ja muut henkilösivukulut, pysyivät vertailuvuoden tasolla ja olivat yhteensä 13,6 miljardia euroa. Kunnat kirjasivat viime vuoden loppuun mennessä avustuskuluja yhteensä 2,0 miljardia euroa, ja ne kasvoivat kaikkiaan 0,5 prosenttia.

Kuntien käyttötalouden suurin tuottoerä oli myyntituotot, jotka koostuvat kuntien ulkoisista sekä kunnan eri tehtävien välisistä sisäisistä myyntituotoista. Myyntituottojen kertymä oli yhteensä 4,6 miljardia euroa, ja se väheni edeltävään tilastovuoteen verrattuna 9,1 prosenttia. ²⁾

Suurin osa kuntien käyttötalouden nettokustannuksista ohjautui edellisvuoden tapaan sosiaali- ja terveystoimintaan toiseksi suurimman osuuden kohdistuessa opetus- ja kulttuuritoimintaan. Sosiaali- ja terveystoiminnan yhteenlasketut nettomääräiset kustannukset kasvoivat viime vuoden aikana 5,1 prosenttia opetus- ja kulttuuritoiminnan kasvaessa 4,0 prosenttia.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten asukaskohtainen jakauma vuonna 2019

Sosiaali- ja terveystoiminnan yhteismääräiset nettokustannukset vuonna 2019 olivat 19,2 miljardia euroa. Koko maan tasoisessa asukaskohtaisessa tarkastelussa kustannukset olivat 3 482 euroa. ³⁾ Maakuntakohtaisessa vertailussa suurimmat sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannukset olivat Kainuussa, jossa ne olivat asukasta kohden 4 408 euroa.

Erikoissairaanhoitoon ohjautuneet nettokustannukset muodostivat 7,2 miljardilla eurolla edellisen vuoden tavoin koko sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten suurimman osuuden. Erikoissairaanhoidon tehtäväluokan nettokustannukset kasvoivat vuotta aiemmasta 5,0 prosenttia ja olivat koko maan asukaskohtaisessa tarkastelussa 1 309 euroa. Toiseksi suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui perusterveydenhuoltoon, jonka osuus oli yhteensä 3,4 miljardia euroa nettokustannuksilla mitattuna. Perusterveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat 3,6 prosenttia vuoden takaisesta, ja ne olivat asukaskohtaisesti 624 euroa. ⁴⁾

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten asukaskohtainen jakauma vuonna 2019

Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset käyttökustannukset olivat vuonna 2019 yhteismääräisesti 11,5 miljardia euroa. Koko maan tasoa tarkasteltaessa kustannukset olivat 2 072 euroa per asukas. Suurimmat opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset maakuntien välisessä tarkastelussa olivat Ahvenanmaalla, jossa ne olivat yhteensä 2 521 euroa asukasta kohden.

Perusopetuksen järjestämiseen käytetyt 5,3 miljardia euroa tekivät siitä opetus- ja kulttuuritoiminnan suurimman tehtäväluokan nettomääräisillä kustannuksilla mitattuna. Perusopetuksen tehtäväluokan kustannukset kasvoivat nettona 4,6 prosenttia edellisestä tilastovuodesta, ja ne olivat koko maan tasolla 953 euroa asukasta kohden. Toiseksi suurin osuus opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksista aiheutui varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Varhaiskasvatukseen ohjautui nettokustannuksia kaikkiaan 3,0 miljardia euroa, mikä oli 4,3 prosenttia vuotta aikaisempaa enemmän. Koko maan tasoiset varhaiskasvatuksen nettokustannukset olivat 541 euroa per asukas. ⁵⁾

1) Vuonna 2018 joukko kuntia siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat tuolloin bruttoperiaatetta noudattaen oman palvelutuotantonsa kulujen ja tuottojen lisäksi myyntituottoja ja palvelujen ostoja kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti vuonna 2018 kuntien käyttökustannuksia ja -tuottoja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta. Vuonna 2019 palveluiden tuottaminen siirtyi kuntayhtymälle, ja poikkeuksellinen kirjausmenettely päättyi, mikä pienensi näiden kuntien toimintakuluja ja -tuottoja edeltävästä vuodesta. Tämän kirjausmenettelyn lisäksi vuoden 2019 kustannuksiin ja tuottoihin vaikuttivat myös muut muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa.
2) Myyntituottojen vähenemiseen vaikuttivat edellä mainitut muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.
3) Kaikissa asukaskohtaisissa kustannustiedoissa on käytetty väestötietona Suomen väkilukua 31.12.2019.
4) Lasten ja perheiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut, ympäristöterveydenhuolto, muu sosiaali- ja terveystoiminta. Perusterveydenhuoltoon on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
5) Kulttuuritoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kirjastotoiminta, liikunta ja ulkoilu, nuorisotoiminta, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, muu kulttuuritoiminta. Muuhun opetukseen on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, muu opetustoiminta.

Lähde: Kuntataloustilasto 2019. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 04.09.2020