Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 4.6.2010

Kuntien taloustilanne kiristyi ennakoitua vähemmän vuonna 2009

Kuntien menojen kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti viime vuonna kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan reippaaseen kasvuun. Tilinpäätökset osoittavat kuntien rahoitusaseman kuitenkin heikentyneen odotettua vähemmän.

Tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä 2008 ja 2009*, miljoonaa euroa

  Kunnat Kuntayhtymät
2008 2009* Muutos, % 2008 2009* Muutos, %
+ Toimintatuotot 7 523 7 777 3,4 9 654 9 841 1,9
- Toimintakulut 29 459 30 705 4,2 9 146 9 307 1,8
= Toimintakate -21 936 -22 929 4,5 508 533 4,9
+ Kunnan tulovero 15 081 15 437 2,4      
+ Kiinteistövero 914 973 6,4      
+ Osuus yhteisöveron tuotosta 1 533 1 199 -21,8      
+ Muut verotulot 2 2 -15,2      
+ Valtionosuudet 6 426 6 896 7,3      
+ Rahoitustuotot 518 512 -1,1 36 19 -47,1
- Rahoituskulut 603 272 -54,9 79 63 -19,9
= Vuosikate 1 936 1 818 -6,1 465 489 5,1
Poistot ja arvonalentumiset: 1 578 1 668 5,7 365 368 0,8
Investointimenot yhteensä 3 539 3 335 -5,8 598 672 12,4
Rahoitusosuudet investointimenoihin 202 227 12,6 12 16 28,2
Investointihyödykkeiden myyntituotot 871 626 -28,2 43 38 -11,2
Antolainasaamisten lisäykset 364 304 -16,6 19 15 -18,3
Antolainasaamisten vähennykset 112 152 35,6 17 3 -83,2
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 339 2 160 61,3 178 241 35,9
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 967 1 198 23,9 74 99 32,4
Rahavarat 31.12. 3 411 3 548 4,0 632 673 6,4
Lainakanta 31.12. 8 685 9 842 13,3 931 1 056 13,4

Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui 6,1 prosentilla, mutta tammikuussa Manner-Suomen kunnilta kerätyissä tilinpäätösarvioissa ennakoitu vuosikatteiden huomattava aleneminen jäi toteutumatta. Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 4,2 prosenttia ja verorahoituksen lisäys jäi 2,3 prosenttiin. Kuntien lainakanta vuoden 2009 lopussa oli jo yli 9,8 miljardia euroa. Kuntayhtymiä talouden kiristyminen ei koskenut, sillä niiden vuosikatteet kohosivat 5,1 prosenttia edellisestä vuodesta.

Tilinpäätösten mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat 1,25 miljardilla eurolla ja toimintatuotot 254 miljoonalla eurolla. Toimintakatteiden 993 miljoonan euron heikkenemisestä voitiin verotulojen lisäyksellä kattaa vuonna 2009 vain 80 miljoonaa euroa. Heikkenemistä lievensi valtionosuuksien kasvu 470 miljoonalla sekä muiden rahoituserien muutos runsaalla 325 miljoonalla eurolla. Muiden rahoituserien huomattava muutos selittyy pääosin korkokulujen alenemisella sekä sijoitusten arvonalentumisten palautuksilla. Vuosikatteiden vähennys oli yhteensä 118 miljoonaa euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 1 818 miljoonaa ja kuntayhtymien 489 miljoonaa.

Kaikkiaan 30 kunnan ja 20 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten katteiden summa kunnissa oli -16,6 miljoonaa ja kuntayhtymissä -3,3 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 31 ja kuntayhtymiä 32. Vuonna 2008 negatiivisten vuosikatteiden summa kunnissa oli - 20,7 miljoonaa ja kuntayhtymissä - 6,1 miljoonaa euroa.

Tilinpäätösten mukaan vuosikate riitti viime vuonna kattamaan kunnissa 109 prosenttia ja kuntayhtymissä 133 prosenttia poistoista. Investointien omahankintamenoista vuosikate kattoi kunnissa vain 59 prosenttia ja kuntayhtymissä 74 prosenttia. Vuosikate riitti poistoihin 230 kunnassa. Jos vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Investointien omahankintamenot voitiin kattaa vuosikatteella 116 kunnassa.

Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna yhteensä 4,0 miljardia euroa. Tämä on 130 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Investointihyödykkeitä myytiin 664 miljoonalla eurolla, mikä on 250 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2008. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 29 miljoonaa edellistä vuotta enemmän. Kunnat ja kuntayhtymät pystyivät kattamaan investointihyödykkeiden myyntitulojen ja rahoitusosuuksien avulla investoinneistaan noin 23 prosenttia.

Kuntien lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 1,16 miljardia euroa. Lainakanta asukasta kohti laskettuna nousi jo 1839 euroon. Vuonna 2008 vastaava luku oli 1631 euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa noin 3,5 miljardia euroa. Kuntien rahavarat kasvoivat edellisestä vuodesta 137 miljoonaa euroa ja olivat asukasta kohti laskettuna 663 euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilasto sisältää 337 kunnan 1) ja 183 kuntayhtymän tiedot.


1) Sottungan kunnan tiedot puuttuvat

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston ennakkotiedot 2009. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Erikka Saastamoinen (09) 1734 3547, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (219,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 04.06.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1692. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktt/2009/ktt_2009_2010-06-04_tie_001_fi.html