Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 5.11.2012

Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt

Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi pakkauspahveja lajittelee säännöllisesti 80 prosenttia ja kartonkitölkkejä 61 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2006 vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 35 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotiedoista.

Sekä kaupungeissa että maaseudulla asuvien kotitalouksien jätteiden säännöllinen lajittelu hyötykäyttöön on lisääntynyt selvästi vuodesta 2006 vuoteen 2012. Lisäksi asuinkunnan taajama-asteen mukaiset erot kierrättämisessä ovat hävinneet lähes kokonaan. Taajaan asutuissa kunnissa kotitaloudet lajittelevat kuitenkin kartonkitölkkejä, pahveja ja sanomalehtiä vähemmän säännöllisesti kuin kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

Eri jätelajit säännöllisesti lajittelevien kotitalouksien prosenttiosuudet asuinkunnan taajama-asteen mukaan vuosina 2006 ja 2012

Jätelaji Asuinkunnan taajama-aste
Vuosi Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Yhteensä
Biojäte 2006 50 44 45 48
2012 58 59 65 59
Sanoma- ja muut lehdet 2006 94 84 75 89
2012 94 89 94 93
Maito- ym.kartonkitölkit 2006 43 26 14 35
2012 63 56 59 61
Pakkauspahvit 2006 65 49 33 56
2012 83 73 81 80
Lasipurkit 1) 2006 65 70 67 66
2012 78 78 77 78
Metallijäte 1) 2006 48 60 56 51
  2012 68 69 69 68
Ongelmajätteet 2006 72 79 78 74
2012 83 80 81 82
1) Poislukien pantilliset juomapullot ja -tölkit

Myös omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa asuvien kotitalouksien väliset erot kierrätyksen säännöllisyydessä ovat lähes kadonneet. Etenkin omakotitaloissa asuvat ovat lisänneet jätteiden kierrättämistä. Omakotitaloissa asuvista 57 prosenttia kerää kartonkitölkit hyötykäyttöön, kun vuonna 2006 näin teki vain 17 prosenttia.

Kotitalouden koko vaikuttaa kuitenkin jätteiden lajitteluun. Yhden jäsenen kotitaloudet kierrättävät jätteitä edelleen harvemmin kuin suuremmat kotitaloudet.

Auton käyttö lisääntynyt yhden hengen kotitalouksissa

Autollisten talouksien prosenttiosuus on kasvanut kuudessa vuodessa huomattavasti ainoastaan yhden hengen kotitalouksissa. Muissa talouksissa useaa autoa käyttävien talouksien osuus on lisääntynyt vain hieman.

Kotitalouksien jakautuminen käytettävissä olevien autojen lukumäärän ja kotitalouden koon mukaan prosentteina vuosina 2006 ja 2012

Kotitalouden koko Auton omistus
Vuosi Ei autoa Yksi auto 2 autoa 3+ autoa
Yhden hengen talous 2006 55 42 3 0
2012 46 51 2 1
Kahden hengen talous 2006 15 61 21 3
2012 12 61 24 3
Kolmen hengen talous 2006 11 44 37 8
2012 10 43 37 10
Neljän hengen talous 2006 4 43 46 8
2012 6 41 45 8
Viisi + hengen talous 2006 2 40 42 17
2012 3 32 46 19
Yhteensä 2006 29 48 19 4
2012 24 51 20 4

Nuorimmassa, 16–34-vuotiaiden ikäryhmässä autoa käyttävien kotitalouksien osuus ei ole kasvanut, vaan kahden hengen talouksissa autoilu on jopa vähentynyt. Vanhimmissa ikäryhmissä autoilu on kuitenkin lisääntynyt, etenkin yhden hengen talouksissa.

Auton käyttömahdollisuus yhden ja kahden hengen talouksissa iän mukaan prosentteina vuosina 2006 ja 2012

Ikäryhmä Pientalouden koko
1 jäsen 2 jäsentä
Vuosi Vuosi
2006 2012 2006 2012
16 - 34 v. 46 47 75 68
35 - 44 v. 69 66 87 88
45 - 54 v. 55 64 84 93
55 - 64 v. 55 67 94 93
65 - 74 v. 44 62 90 94
75- v. 18 34 74 81
Kaikki 45 54 85 88

Kotitalouden asuinkunnan taajama-asteen mukaan tarkasteltuna auton tai useamman auton käyttö on kasvanut vuodesta 2006 vain kaupunkimaissa kunnissa asuvissa kotitalouksissa. Auton käytön lisääntyminen näyttääkin hidastuvan Suomessa, mutta samaan aikaan moottoripyörien, mopojen, mönkijöiden ja moottorikelkkojen käyttö kotitalouksissa kasvaa.

Suomessa on noin 2 557 000 kotitaloutta. Kotitalouksien määrä kasvaa ja koko pienenee. Yhden hengen kotitalouksia on 40 prosenttia ja kahden hengen kotitalouksia 35 prosenttia. Jo yli puolet suomalaisista kuuluu näihin pientalouksiin. Suomalaisessa kotitaloudessa on hiukan yli kaksi henkeä.

Mikä on kulutustutkimus?

Tilastokeskuksen kulutustutkimus laatii kotitalouksien kulutusta kuvaavia tilastoja. Ne kuvaavat erilaisten kotitalouksien välisiä kulutuseroja noin 800 eri tavara- ja palvelunimikkeen mukaisesti. Lisäksi kulutustutkimuksesta saadaan runsaasti tietoa kotitalouksien erilaisista varannoista. Myös bruttokansantuotteen laskennassa tiedot kotitalouksien kulutusmenoista ovat tärkeitä, sillä kotitalouksien kulutus on yli puolet bruttokansantuotteen arvosta. Vastaava tutkimus tehdään muun muassa kaikissa EU-maissa.

Kulutustutkimus on otostutkimus, johon on vuodelle 2012 poimittu väestörekisteristä satunnaisesti 8 000 kotitaloutta. Koska kulutus vaihtelee sekä hyödykevalikoimaltaan että määrältään eri vuodenaikoina, on otos jaettu koko vuodelle 26:een kahden viikon jaksoon. Kulutustutkimuksen edellinen tiedonkeruu tehtiin vuonna 2006.

Ensimmäiset tiedot eri väestöryhmien kulutuksesta vuodelta 2012 julkaistaan joulukuussa 2013.

Lisätietoa kulutustutkimuksesta 2012

Sisällys


Lähde: Kulutustutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Nurmela 09 1734 2548, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 5.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktutk/2012/ktutk_2012_2012-11-05_tie_001_fi.html