Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien kulutus > 2016 > Pienituloisimpien menoista yli puolet kuluu asumiseen ja ravintoon

Julkaistu: 13.3.2018

Pienituloisimpien menoista yli puolet kuluu asumiseen ja ravintoon

Pienituloisimman viidenneksen asumismenot kuten vuokra, lämmitys ja vesimaksut vievät yksistään 40 prosenttia kotitalouden kulutusmenoista. Ruokaan kuluu reilu kymmenys. Asumismenojen osuus pienituloisten kulutusmenoista on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa roimasti, 14 prosenttiyksikköä. Samalla ruokamenojen osuus on pienentynyt. Ruoka on edelleen pienituloisten toiseksi suurin menoerä.

Kulutusmenojen osuudet pääryhmittäin kotitalouden tuloryhmän mukaan vuonna 2016 (prosenttia kulutusmenoista)

Suurituloisin viidennes käyttää asumiseen ja ruokaan 39 prosenttia menoistaan. Asuminen on suurin menoerä myös suurituloisilla, mutta ruoka tulee vasta viidentenä muun muassa liikenteen ja vapaa-ajankulujen jälkeen. Suurituloisilla liikkumiseen kuluu 17 prosenttia menoista, pienituloisilla 10 prosenttia. Liikennemenoihin luetaan muun muassa kulkuvälineiden hankinnat ja huolto, polttoaineet, julkisten kulkuvälineiden käyttö sekä omatoimiset matkat kotimaassa ja ulkomaille. Liikennemenojen osuus on kasvanut molemmissa tuloryhmissä pari prosenttiyksikköä kolmenkymmenen vuoden aikana.

Kulutusmenojen muutokset pääryhmittäin kotitalouden tuloryhmän mukaan vuodesta 1985 vuoteen 2016 (%-yksikköä)

Vaikka muutokset asumismenojen ja ruokakulujen osuuksissa ovat pienituloisilla huomattavasti suuremmat, kokonaisuutena kotitalouksien kulutusrakenne on kehittynyt samansuuntaisesti tuloryhmästä riippumatta. Ainoa kulutusryhmä, jossa kehitys näyttäisi olevan vastakkainen, on alkoholin ja tupakan kulutus. Hyvätuloiset käyttävät menoistaan hiukan pienemmän osan päihteisiin ja pienituloiset suuremman kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Yksityisen kulutuksen kasvua on vauhdittanut kotitalouksien rakennemuutos. Pienet yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat yleistyneet nopeasti. Vuonna 1985 niitä oli 55 prosenttia kotitalouksista, nyt osuus on 75 prosenttia. Koska pieni kotitalous tarvitsee tietyt hyödykkeet siinä missä isompikin (esim. kodinkoneet, tietoliikenneyhteydet), kotitalouksien määrän lisääntyminen johtaa näiden hyödykkeiden kulutuksen kasvuun.

Kun halutaan selvittää, miten suomalaisten kulutus on kehittynyt määrällisesti (reaalisesti) eri tuloryhmissä, aikasarjan luvuista on poistettava sekä kotitalouksien rakennemuutoksen että hintojen muutoksen vaikutus. Tämä tapahtuu jakamalla kotitalouksien kulutusmenot eri vuosilta rahanarvon muutoskertoimilla ja laskemalla menot ns. kulutusyksikköä ¹⁾ kohden. Kulutusyksikkö tarkoittaa käytännössä sitä, että erilaisten kotitalouksien kulutusmenot muunnetaan vastaamaan yksinasuvan aikuisen kulutusta. Siten erikokoisten ja eri-ikäisten kotitalouksien kulutusta voidaan verrata keskenään.

Kulutusmenojen reaalinen kehitys tuloryhmän mukaan 1985–2016 (vuoden 2016 rahassa, €/kulutusyksikkö)

Suurituloisimman ja pienituloisimman viidenneksen väliset erot kulutusmenoissa ovat kasvaneet 30 vuoden aikana. 1990–luvun lamaa seuranneiden kymmenen vuoden aikana ylin tuloviidennes lisäsi kulutustaan reaalisesti 54 prosenttia, kun samaan aikaan pienituloisimpien kulutus kasvoi 24 prosenttia. Viimeisimmän taantuman aikana kulutuserojen kasvu pysähtyi ja kaventui hieman. Suurituloisimman viidenneksen kulutusmenot ovat nyt noin kaksi ja puolikertaiset pienituloisimpiin verrattuna.

Kulutustutkimusta varten haastateltiin 3 673 kotitaloutta vuoden 2016 aikana. Kulutuksen vertailukelpoinen aikasarja ulottuu nyt yli 30 vuoden ajalle kattaen vuodet 1985–2016. Aikasarjan tietokantataulukot ovat maksutta käytettävissä.

1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitaloudessa, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, on yhteensä 1,8 kulutusyksikköä. Kulutusyksiköiden avulla laskettu kulutus huomioi kotitalouksien kokoerot ja mahdollistaa niiden vertailun keskenään.

Lähde: Kotitalouksien kulutus 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Kajantie 029 551 3626, Tuomas Parikka 029 551 3276

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (274,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Laatuseloste: kotitalouksien kulutus 2016 (13.3.2018)

---

Päivitetty 13.3.2018