Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2004 > Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa*

Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa*

*ennakkotieto

SDP:lle ja Kokoomukselle vaalivoitto, Suomen Keskusta menetti kannatustaan

SDP nousi kunnallisvaalien voittajaksi nousten samalla maan suurimmaksi puolueeksi. SDP sai annetuista äänistä 24,1 prosenttia kasvattaen ääniosuuttaan 1,1 prosenttiyksiköllä. SDP toisti vaalivoittonsa kunnallisvaaleissa jo 12:tta kertaa 1953 vaaleista lukien. Kaikkiaan SDP voitti 575 433 äänellään seuraavaksi parhaan tuloksen saavuttaneen puolueen, Keskustan tuloksen yli 32 000 äänellä. SDP lisäsi kannatustaan lähes kaikissa vaalipiireissä, eniten Helsingin vaalipiirissä, 3,1 prosenttiyksikköä. Vaalipiireistä vain Pohjois-Karjalan ja Lapin vaalipiireissä SDP:n kannatus oli jonkin verran vähäisempää kuin vuonna 2000. Valtuustopaikkoja SDP sai kaikkiaan koko maahan 2 587, joista naiset saivat 1 026 eli 39,6 prosenttia.

Suomen Keskusta sai toiseksi eniten ääniä menettäen suurimman puolueen asemansa edellisistä kunnallisvaaleista. Se sai 22,8 prosenttia äänistä ja menetti kannatustaan prosenttiyksikön viime kuntavaaleista. Keskustan kokonaisäänimäärä 543 495 nousi kuitenkin edellisvaaleja suuremmaksi. Se keräsi nyt yli 15 000 ääntä enemmän kuin vuonna 2000. Vaalipiireittäin tarkastellen puolueen kannatus jäi hienokseltaan vähäisemmäksi kaikissa muissa vaalipiireissä lukuun ottamatta Keski-Suomen (+ 1,0), Uudenmaan (+ 0,6) ja Helsingin (+ 0,8 prosenttiyksikköä) vaalipiirejä. Valtuustopaikkoja Keskusta sai kaikkiaan 4 422, joista naiset saivat 1 489 eli 33,7 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus oli 21,8 prosenttia kaikista äänistä. Se nousi vaalien toiseksi voittajaksi kasvattaen ääniosuuttaan yhden prosenttiyksiön. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 520 959, yli 57 000 ääntä suurempi kuin edellisvaaleissa. Kokoomus menetti kannatustaan Helsingissä 0,7 ja Keski-Suomen vaalipiirin kunnissa 0,3 prosenttiyksikköä. Muiden vaalipiirien alueella Kokoomus voitti tai säilytti asemansa. Valtuustopaikkoja Kokoomus sai koko maahan 2 076, joista naiset 730 eli 35,1 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus oli 9,6 prosenttia äänistä. Sen suhteellinen kannatus laski 0,3 prosenttiyksikköä. Äänimäärä kuitenkin lisääntyi edellisistä kuntavaaleista yli 8 000:lla. Valtuustopaikkoja Vasemmistoliitto sai koko maahan 989, joista naiset saivat 334 eli 33,8 prosenttia.

Vihreiden kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja valtuustopaikkoja koko maassa Vihreät saivat 313.

Pienemmistä puolueista lisäsivät kannatustaan Ruotsalainen kansanpuolue 0,1 prosenttiyksikköä (636 valtuutettua), Perussuomalaiset 0,2 ja Suomen Kommunistinen Puolue 0,1 prosenttiyksikköä. Suomen Kristillisdemokraattien kannatus laski 0,3 prosenttiyksiköllä 4 prosenttiin annetuista äänistä. Se sai koko maassa 392 paikkaa. Naisia Ruotsalaisen kansanpuolueen valituista oli 37,8 prosenttia, Vihreiden valituista 62,3 prosenttia, ja Suomen Kristillisdemokraattien valituista 44,8 prosenttia.

Valtuutettujen koko määrästä (11 966) naisia oli 36,3 prosenttia eli noin 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2004, 2000 ja 1996 (%)

 

Suurimpien puolueiden valtuustopaikat kunnallisvaaleissa 1968 - 2004, lkm ja %

Vuosi	KESK		SDP		KOK		VAS
	lkm	%	lkm	%	lkm	%	lkm	%
1968	3 533	29,8	2 351	19,8	1 388	11,7	1 770	14,9
1972	3 297	29,5	2 533	22,6	1 503	13,4	1 691	15,1
1976	3 936	30,9	2 735	21,5	2 047	16,1	2 050	16,1
1980	3 889	30,4	2 820	22,1	2 373	18,6	1 835	14,4
1984	4 052	31,5	2 830	22,0	2 423	18,8	1 482	11,5
1988	4 227	32,9	2 866	22,3	2 392	18,6	1 336	10,4
1992	3 998	31,8	3 130	24,9	2 009	16,0	1 319	10,5
1996	4 453	35,7	2 733	21,9	2 172	17,4	1 130	9,1
2000	4 625	37,7	2 559	20,8	2 028	16,5	1 027	8,4
2004	4 422	37,0	2 587	21,7	2 076	17,3	989	8,3

 

Äänestysprosentti nousi 2,7 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista

Vaaleihin osallistuttiin nyt vilkkaammin kuin neljä vuotta aikaisemmin. Äänestysprosentti oli 58,6, kun se vuonna 2000 oli 55,9. Vaikka äänestysprosentti olikin edellisvaaleja korkeampi, jäi se kaikkien aikojen toiseksi huonoimmaksi vuoden 1950 kunnallisvaaleista lähtien. Myös ennakkoon äänestäneiden määrä kasvoi näissä vaaleissa noin 100 000. Ennakolta äänesti 39,2 prosenttia kaikista äänestäneistä. Äänestäminen oli kokonaisuudessaan laimeampaa kaupunkimaisissa kunnissa (56,3 %) kuin taajaan asutuissa (60,7 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (63,8 %). Vaalipiireistä äänestäminen oli vilkkainta Vaasan vaalipiirissä, 65,6 prosenttia ja Satakunnan vaalipiirissä 61,2 prosenttia. Samat vaalipiirit olivat kärkisijalla myös viime kunnallisvaaleissa. Laimeinta äänestäminen oli Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, 55,3 prosenttia.

Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 4 099 864. Äänioikeus oli näissä vaaleissa sama kuin edeltävissäkin kuntavaaleissa. Äänestää saivat Suomen, muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttivät 18 vuotta ja joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä. Edelleen äänioikeus oli myös muilla samat edellytykset täyttävillä ulkomaalaisilla, jotka olivat asuneet yhtäjaksoisesti Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Kaikkiaan ulkomaalaisia äänioikeutettuja oli noin 75 000, joista 29 000 muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaista.

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2004, %

 

Lähde: Vaalitilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Eeva Heinonen (09) 1734 3268, vaalit.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

---

Päivitetty 25.10.2004