Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2017 > ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi > 1. Äänestäneet kuntavaaleissa 2017

1. Äänestäneet kuntavaaleissa 2017

Tässä katsauksessa tarkastellaan kuntavaaleissa 2017 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki kuntavaaleissa 2017 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut sellaisilla äänestysalueilla, joilla oli kuntavaaleissa 2017 käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri ja tällaisilla alueilla ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun myös vaalipäivän äänien osalta. Sellaisilta alueilta, joissa oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri saadaan siten kaikki sekä ennakkoon että vaalipäivänä, äänestäneet sisältävä äänestystieto. Kaikki äänestäneet sisältävä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida luotettavasti myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista ennakkoon äänestäneiden kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin koko maassa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. alueilla vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin.

On tärkeää huomioida, että katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata koko maata tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataan tässä katsauksessa äänestystapahtumaan, ts. kaikki äänestäneet sisältävät käytettävissä olevan tiedon vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneistä rajatuilla alueilla. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisena kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä alueilla esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto on saatavilla.

Analyysin aineisto

Tarkasteltaessa tässä katsauksessa esitettyjä analyysejä on tärkeä huomata, että analyysissä tarkastellaan kahta toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

1. Ennakkoon äänestäneet, joka kattaa kaikki vaaleissa ennakolta äänestäneet ja

2. Kaikki äänestäneet alueilla, joka kattaa ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet niillä äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. alueilla ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. Kaikki äänestäneet alueilla puolestaan kattaa myös kaikki ko. alueilla ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ”ennakkoon äänestäneet” kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja koko maassa, ryhmä ”kaikki äänestäneet alueilla” kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita.

Kuntavaaleissa 2017 oli yhteensä 4 391 558 äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 169 319, eli 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli yhteensä 1 377 448 äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 31,4 prosentista äänioikeutetuista.

Kaikkiin äänioikeutettuihin ei pystytty yhdistämään lainkaan yksilötason taustatekijöitä ja tällaiset tapaukset pudotettiin aineistosta pois. Näin ollen käytetyssä aineistossa on koko maan osalta yhteensä 4 391 074 ja tarkasteltujen alueiden osalta 1 377 311 äänioikeutettua. On huomattava, että yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla nämä lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä, riippuen kuinka kattavasti taustekijöitä pystyttiin yhdistämään äänioikeutettuihin. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain.

Aineiston kattavuus

Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 116 kunnasta, 59 kunnasta saatiin tieto kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 57 kunnasta.

Vaalipäivän äänestystietoa saatiin kaikista vaalipiireistä. Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee vaalipiireittäin. Kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 75,0 prosentista vaalipiirin äänioikeutetuista. Koko maan tasoa kattavampaa tietoa saatiin myös Lapin (63,2 % äänioikeutetuista), Uudenmaan (45,1 %), Satakunnan (38,9 %), Pirkanmaan (32,7 %), Varsinais-Suomen (32,5 %) ja Vaasan (31,6 %) vaalipiireistä. Pienin kattavuus vaalipäivän äänestystiedoissa oli Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin vain kahdelta äänestysalueelta ja 0,9 prosentista äänioikeutettuja. Toisin sanoen käytettävissä olevassa aineistossa Helsingin vaalipiiri on selvästi aliedustettu. (ks. Liitetaulukko 1.)

Liitetaulukossa 2 tarkastellaan äänioikeutettujen taustatekijöitä koko maassa ja alueilla, joista saatiin täydellinen äänestystieto. Kuntavaaleissa 2017 äänioikeutetut olivat keskimäärin 50,2-vuotiaita. Tältä osin alueiden äänioikeutetut eivät eroa kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista miehiä oli koko maassa 48,8 prosenttia, suhteellisesti yhtä paljon kuin alueilla.

Koko maan äänioikeutettujen mediaanitulo on hieman alueiden äänioikeutettuja suurempi. Ero on 231 euroa vuodessa. Selkein ero kaikkien äänioikeutettujen ja sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla kuntavaalien 2017 aikaan asuneiden äänioikeutettujen taustoissa löytyy koulutusasteesta. Koko maassa äänioikeutetut olivat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin alueilla. Ero näkyy erityisesti korkeimmassa tarkastellussa koulutusryhmässä, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneissa, joita koko maassa oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin alueilla.

Pääasiallisen toiminnan luokissa on pieniä eroja kaikkien äänioikeutettujen ja alueilla asuneiden äänioikeutettujen välillä. Koko maassa työllisiä oli hieman (0,5 prosenttiyksikköä) alueita enemmän, vastaavasti alueilla oli enemmän opiskelijoita (0,3 prosenttiyksikköä) ja eläkeläisiä (0,4 prosenttiyksikköä). Alueilla oli hieman (0,9 prosenttiyksikköä) koko maata enemmän suomenkielisiä. Suomalaistaustaisten osuus oli alueilla 0,4 prosenttiyksikköä koko maata suurempi.

Kaikilla alueilla, josta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto, keskustan kannatus oli koko maan vaalituloksen tasolla. Kokoomuksen kannatus oli sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla koko maan tulosta hieman pienempi, eroa 1,3 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan oli alueilla hieman koko maata suurempaa. Suurin ero alueiden ja vaaleissa toteutuneen puoluekannatuksen välillä oli SDP:n kohdalla, puolueen kannatus oli alueilla 2,1 prosenttiyksikköä koko maan vaalitulosta suurempaa.

Tässä luvussa ja liitetaulukoissa 1. ja 2. esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon, mikäli halutaan yleistää kaikkien sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänestäneistä saatuja tietoja kaikkiin äänioikeutettuihin.

Ikä ja sukupuoli

Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänesti ennakkoon 1 169 319 äänioikeutettua, mikä on 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 45,2. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi yhteensä 793 999 äänioikeutettua, eli 57,6 prosenttia alueiden äänioikeutetuista. Ennakkoon näillä alueilla äänesti 27,0 ja vaalipäivänä 30,6 prosenttia äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi äänestämiseen. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ylittää 20 prosentin osuuden 49 ikävuoden kohdalla, jonka jälkeen osuus kasvaa aiempaa nopeammin. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä 73-vuotiaiden joukossa, joista 49,8 prosenttia äänesti ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden osuus alkaa laskea 73 ikävuoden jälkeen, 96-vuotiaista äänesti ennakkoon 20,9 prosenttia äänioikeutetuista. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista antaa ilmiöstä pelkkää ennakkoon äänestämistä tarkemman kuvan. Äänioikeusiän vuonna 2017 saavuttaneiden 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli alueilla 42,5, jonka jälkeen se putoaa 33,0 prosenttiin 20-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvaa verrattain tasaisesti 42-vuotiaiden ikäryhmän 57,6 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvaa 42-vuotiaiden ikäryhmän jälkeen ikävuosittain, mutta aiempaa hitaammin ja on korkeimmillaan 73-vuotiaiden ryhmässä (76,7 %). Yli 73-vuotiailla äänestysprosentti laskee verrattain nopeasti, 20-vuotiaiden taso alittuu kuitenkin vasta 93-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin 2017 kuntavaaleissa niin ennakkoon kuin alueillakin, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. Ennakkoon äänesti koko maassa äänioikeutetuista naisista 28,7 prosenttia, 4,2 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Tarkastelluilla alueilla kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti on niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 59,3 prosenttia, 3,6 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 75-vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ennakkoon äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ikäluokka	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	26,6	57,6	24,5	55,7	28,7	59,3
18-24	13,3	35,0	11,1	31,6	15,6	38,5
25-34	15,3	42,9	13,7	39,7	17,0	46,5
35-44	16,6	55,3	15,1	52,1	18,2	58,6
45-54	21,0	60,4	19,3	58,3	22,8	62,5
55-64	32,6	67,5	30,2	66,2	34,9	68,7
65-74	46,2	74,6	44,3	74,2	48,0	74,9
75-	41,1	60,3	44,0	66,5	39,3	56,5

Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema

Kuntavaaleissa 2017 pääasiallisen toiminnan ryhmistä suhteessa eniten ennakkoon äänestäneissä oli eläkeläisiä, 46,7 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä. Eläkeläiset olivatkin selvästi suhteellisesti yliedustettuja ennakkoon äänestäneiden joukossa. Kaikkien muiden pääasiallisen toiminnan ryhmien osuus ennakkoon äänestäneistä oli suhteellisesti pienempi kuin äänioikeutettujen joukosta. (Kuvio 2.)

Kun tarkastellaan kaikkia äänestäneitä alueilla, voidaan havaita että kahdessa ryhmässä, työllisissä ja eläkeläisissä ryhmän osuus äänestäneistä on suurempi kuin vastaava osuus kaikista äänioikeutetuista. Sen sijaan tarkastelluilla alueilla työttömien, opiskelijoiden ja muun pääasiallisen toiminnan ryhmään kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikista äänioikeutetuista. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Kuntavaaleissa keskimääräistä useammin ennakkoon äänestivät keskiasteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ilmiö näkyy myös kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneet äänestivät alueilla 23,4 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja aktiivisemmin.

Aiemmin (Kuvio 1.) on huomattu, että iällä on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen. Tämä näkyy myös koulutusryhmissä, joissa käytännössä kaikissa äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta ikäryhmää, eli 75 vuotta täyttäneitä. Ilmiö näkyy niin ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. (Taulukko 3.)

Taulukko 2. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus iän ja koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

		Yhteensä	Perus- aste	Keski- aste	Alin korkea aste	Alempi korkea- kouluaste	Ylempi korkea- kouluaste, tutkija- koulutus
Yhteensä	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	26,6	24,5	23,8	37,1	27,6	32,7
	Kaikki äänestäneet, alueilla	57,5	45,6	53,2	75,2	69,6	80,9
18-24	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	13,3	10,4	15,3	..	27,8	..
	Kaikki äänestäneet, alueilla	35,0	32,1	36,7	..	58,2	..
25-34	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	15,3	7,7	12,8	11,5	21,3	27,0
	Kaikki äänestäneet, alueilla	42,9	19,6	38,4	25,1	60,6	72,1
35-44	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	16,6	9,8	14,4	18,7	19,3	23,2
	Kaikki äänestäneet, alueilla	55,3	27,5	48,7	64,5	67,1	77,7
45-54	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	21,0	13,3	19,8	24,2	23,2	26,9
	Kaikki äänestäneet, alueilla	60,4	36,2	55,1	69,9	72,1	81,8
55-64	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	32,6	25,2	31,6	37,7	37,7	38,8
	Kaikki äänestäneet, alueilla	67,5	51,4	64,7	77,3	80,3	85,8
65-74	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	46,2	39,9	45,8	54,2	55,2	56,5
	Kaikki äänestäneet, alueilla	74,6	66,0	74,5	84,2	87,8	89,8
75-	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	41,1	35,7	44,5	53,5	56,5	58,9
	Kaikki äänestäneet, alueilla	60,3	53,5	65,6	75,9	78,9	84,0

Taulukkoa 3. tulkitessa on syytä huomata, että alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa keskiasteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alimman korkea-asteen suorittaneet ovat kaikkien äänioikeutettujen joukossa keskimäärin 59-vuotiaita, kun esimerkiksi keskiasteen suorittaneiden keskimääräinen ikä oli 46,5 ja alemman korkea-asteen suorittaneiden 44,3 vuotta.

Perheaseman mukaan tarkasteltuna aktiivisimpia ennakkoon äänestäneitä olivat perheettömät (28,4 %) ja avio- tai avoliitossa elävät (28,1 %). Yksinhuoltaja viittaa tässä analyysissä yhden vanhemman perheiden vanhempiin. Tässä ryhmässä ennakolta äänestäminen oli kahta ensin mainittua vähäisempää (20,4 %). Kotona asuvien lasten ryhmässä, jolla tarkoitetaan vanhempansa kanssa asuvia aikuisia lapsia, ennakolta äänesti 15,0 prosenttia äänioikeutetuista.

Kaikkien alueilla äänestäneiden tarkastelu perheaseman mukaan ei juuri muuta kuvaa ryhmien äänestysaktiivisuudesta. Avio- tai avoliitossa elävät olivat perheasemalla mitattuna aktiivisin äänestäjäryhmä, heistä 65,6 prosenttia antoi äänensä 2017 kuntavaaleissa. Muiden ryhmien äänestysprosentti jää alueilla alle kaikkien äänioikeutettujen tason, perheettömistä, yksinhuoltajista ja kotona asuvista lapsista äänesti vaaleissa alle 50 % äänioikeutetuista. Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvaa kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. (Kuvio 4., Taulukko 3.)

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 3. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

		Yhteensä	Avio- tai avoliitossa	Yksin- huoltaja	Perheetön	Kotona asuva lapsi	Tuntematon
Yhteensä	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	26,6	28,1	20,4	28,4	15,0	13,3
	Kaikki äänestäneet, alueilla	57,5	65,6	47,9	49,2	39,1	21,6
18-24	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	13,3	12,2	6,8	15,2	12,9	9,7
	Kaikki äänestäneet, alueilla	35,0	33,6	16,0	31,4	38,3	18,1
25-34	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	15,3	14,8	10,7	16,9	16,2	10,1
	Kaikki äänestäneet, alueilla	42,9	48,7	28,1	37,3	36,6	19,1
35-44	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	16,6	16,1	15,8	19,1	20,2	10,4
	Kaikki äänestäneet, alueilla	55,3	60,8	45,5	43,1	40,9	20,4
45-54	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	21,0	20,5	20,6	23,0	25,9	12,8
	Kaikki äänestäneet, alueilla	60,4	66,2	54,3	47,3	47,8	23,3
55-64	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	32,6	33,3	28,6	32,1	30,9	19,9
	Kaikki äänestäneet, alueilla	67,5	73,3	60,7	56,5	54,4	28,6
65-74	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	46,2	48,2	37,3	43,3	36,9	25,1
	Kaikki äänestäneet, alueilla	74,6	79,7	63,4	65,5	59,1	32,5
75-	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	41,1	47,1	28,9	37,6	..	12,6
	Kaikki äänestäneet, alueilla	60,3	71,0	44,4	52,9	..	14,6

Tulotaso

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan valtionveronalaisten rahatulojen avulla. Vuoden 2017 tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2015. Valtionveronalaiset tulot muodostuvat palkkatuloista, yrittäjätuloista ja muista valtionveronalaisista tuloista, jotka sisältävät muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole muun muassa julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot tietyin edellytyksin, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 431 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin 136 000 äänioikeutettua kuhunkin.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto 81 957 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui 22 111 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen mediaani oli 24 814 euroa, tarkastelluilla rajatuilla alueilla vastaava mediaanitulo oli 24 583 euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen koko maassa kuuluneiden äänioikeutettujen valtionveronalaiset tulot olivat vähintään 54 532 euroa, tarkastelluilla alueilla vastaavasti 52 945 euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat koko maan äänioikeutettujen kohdalla enintään 8 223 euroa ja alueilla 8 204 euroa vuodessa. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat kuntavaaleissa 2017, euroa

Desiili	Kaikki ääni- oikeutetut	Ääni- oikeutetut alueilla
1. desiili	0	0
2. desiili	8 223	8 204
3. desiili	11 578	11 565
4. desiili	15 567	15 521
5. desiili	20 016	19 913
6. desiili	24 814	24 583
7. desiili	29 604	29 262
8. desiili	34 746	34 274
9. desiili	41 696	40 911
10. desiili	54 532	52 945

Ennakkoon äänestämiseen tulojen vaikutus ei kokonaisuudessaan ole kovin suuri. Kahdessa alimmassa tulodesiilissä ennakkoon äänestäminen on suhteellisesti vähäisempää kuin korkeammissa tuloluokissa. Kolmannesta tulodesiilistä alkaen ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahdu suuria muutoksia, ennakkoon äänestäneiden osuus vaihtelee näissä luokissa 26,5 ja 31,7 prosentin äänioikeutetuista välillä. (Kuvio 5.)

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla joilta saatiin täydellinen äänestystieto, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on huomattavasti selvempi. Korkeammissa tuloluokissa äänestäminen on säännönmukaisesti pienituloisempia tuloluokkia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 75,7 prosenttia, alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 38,8 prosentin tasolle. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2017, %

Ulkomaalaistausta

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan tässä katsauksessa kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli sekä ennakkoon äänestäneiden että kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Koko maassa suomen- ja saamenkielisistä äänesti ennakkoon 1,1 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 0,6 prosenttiyksikköä kaikkien äänioikeutettujen tasoa enemmän. Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla, suomen- ja saamenkielisistä äänesti 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 13,4 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Taulukko 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Sukupuoli	Yhteensä		Suomi, saame		Ruotsi		Muu kieli
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	26,6	57,5	27,7	58,9	27,2	70,9	10,3	23,9
Miehet	24,5	55,7	25,5	57,0	24,6	69,3	10,3	22,8
Naiset	28,7	59,3	29,8	60,6	29,7	72,4	10,2	25,1

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi alle kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien tason. Ennakkoon kaikista äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 10,3 prosenttia, 16,3 prosenttiyksikköä alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 23,9 prosenttia, eli 33,6 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän. (Taulukko 5.)

Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista alueilla annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (70,9 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 58,9 prosenttia. Kuvioon 6. on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä alueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli somalinkielisillä, 53,0 prosenttia äänioikeutetuista. Myös ennakkoon äänestäminen koko maassa oli tässä kieliryhmässä poikkeuksellisen aktiivista. Alueilla kieliryhmään kuuluvista äänesti ennakkoon 46,6 ja vaalipäivänä 6,4 prosenttia äänioikeutetuista. Muista vieraskielisten ryhmistä ainoastaan saksankielisten äänestysaktiivisuus yltää 50 prosentin tasolle. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. Suomalaistaustaisista äänesti ennakkoon 27,6 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 11,0 prosenttia. Vielä suurempi ero voidaan havaita tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla. Alueilla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli 34,5 prosenttiyksikköä. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ikäluokka	Koko väestö		Suomalais- taustaiset		Ulkomaalais- taustaiset
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	26,7	57,6	27,6	59,4	11,0	24,9
18-24	13,3	35,0	13,5	35,9	10,7	17,9
25-34	15,3	43,0	16,1	45,5	8,9	19,3
35-44	16,7	55,3	17,5	58,5	9,4	24,6
45-54	21,1	60,4	21,8	62,5	10,8	27,9
55-64	32,6	67,5	33,4	68,8	12,9	30,7
65-74	46,3	74,6	46,7	75,1	21,4	43,1
75-	41,2	60,3	41,4	60,6	24,2	40,7

Lähde: Kuntavaalit 2017, Katsaus äänestämiseen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 5.5.2017