Kuntavaalit, laatuseloste
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys sekä dokumentointi
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstäTilastokeskus tuottaa kuntavaaleista viralliset tilastot. Tilaston keskeinen sisältö on: puolueiden saamat äänimäärät ja osuudet eroteltuna ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena vaalipäivänä saatuihin ääniin, puolueiden saamat valtuustopaikat, ehdokkaiden saamat äänimäärät ja -osuudet sekä valittujen valtuutettujen määrä puolueittain, äänioikeutettujen ja äänestäneiden lukumäärä sukupuolen mukaan sekä äänestäneiden lukumäärä sukupuolen mukaan.
Kunnallisvaalit - tilastosivulla esitetään myös analyysejä ehdokkaiden ja valittujen taustoista, sekä äänestäneistä.
Vuodesta 2004 lähtien tiedot löytyvät myös äänestysalueittain Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta.
1.2 Olennaiset käsitteetYleistä
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin.
Vuoden 2021 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 293 ja
Ahvenanmaan maakunnassa 16. Kuntavaalit toimitetaan vaalivuoden
(2021) alussa voimaan astuvan kuntajaon mukaisena (äänestysaluejako
on tullut voimaan 1.1.2021, perustuen kuntien 31.8.2020 mennessä
Digi- ja väestötietovirastolle ilmoittamiin
äänestysaluejakopäätöksiin). *Jos kuntajaon muutoksen
voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan kuntavaalit, ne on
toimitettava muutoksen kohteena olevissa kunnissa uutta kuntajakoa
noudattaen.
Kunnassa valittavien valtuutettujen määrästä
päättää valtuusto (Kuntalaki 410/2015 16§). Asukasluku määräytyy
väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun 30
päivän päättyessä olevien tietojen mukaan.
Ensimmäinen kunnallisvaaleja koskeva laki annettiin vuonna 1917. Vuonna 1998 tehdyllä vaalilainsäädännön muutoksella koottiin kaikkia vaaleja koskevat säännökset yhteen lakiin, vaalilakiin (714/1998), joka tuli voimaan 8.10.1998. Kunnallisvaaleja koskevat säännökset sisältyvät tähän ja kuntalakiin 410/2015.
Vaalilain muutos (563/2015) tuli voimaan 1.6.2015, jolloin vaalien nimi muutettiin muotoon kuntavaalit, vaalien toimitusaika muuttui lokakuusta huhtikuulle. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos kolmas sunnuntai osuu pääsiäispäiväksi tai sen jälkeiseksi sunnuntaiksi, vaalipäivä siirtyy pääsiäispäivää edeltäväksi sunnuntaiksi (Vaalilaki 563/2015 144§).
Ahvenanmaan maakunnan kunnissa vaalit (www.val.ax) toimitetaan myös joka neljäs
vuosi, mutta eri aikaan kuin Manner-Suomessa (seuraavan kerran
lokakuussa 2023).
Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti
(ajantasainen vaalilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
) tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla www.vaalit.fi ja www.finlex.fi , vaalilaki (714/1998).
Mahdollisuus äänestää ennakkoon ulkomailla kunnallisvaaleissa oli
ensimmäistä kertaa vuonna 2000.
Vaalilain muutos (939/2017), jossa mahdollistettiin kirjeäänestys ulkosuomalaisille ja muille vaalien ajan ulkomailla oleville, vahvistettiin 14.12.2017 ja se tuli voimaan 1.11.2018. Kirjeäänestystä käytettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa. Hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta (HE 101/2017 vp).
Vaalilain muutos (1223/2018) sisälsi eräitä teknisluonteisia uudistuksia, mm. äänestysaluejakoa koskevien päätösten aikataulumuutoksen ja mahdollisuuden lähettää äänioikeutetuille äänioikeusilmoitus (ilmoituskortti) sähköisessä muodossa;
Vaalilain muutos (1132/2019) liittyi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) perustamiseen 1.1.2020.
Koronaviruspandemiaan (COVID-19) liittyvien terveysturvallisuusriskien vuoksi kuntavaalien 2021 siirtämisestä tiedotettiin 6.3.2021.
Kuntavaalien siirtäminen edellytti vaalilain muutoksen (HE 33/2021, PeVM 4/2021, EV 31/2021), laki vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä 256/2021 vahvistettiin 29.3.2021.
Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteetKaikki Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita:
-
Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.
-
Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit).
-
Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sensijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.
-
Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus . Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.
-
Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.
-
Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Poikkeuksena kirjeäänestys, joka ei tapahdu vaaliviranomaisen edessä. Kirjeäänestyksessä äänestäjän tulee hankkia kaksi todistajaa, jotka allekirjoittajat todistuksen siitä, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
-
Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit).
Äänioikeus
Kuntavaaleissa äänioikeutettu on:
jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on
-
Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on (23.4.2021) 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai
-
muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on (23.4.2021) 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna (23.4.221) 51. päivästä alkaen ennen vaalipäivää:.
-
EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa (23.4.2021) 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään (22.4.2021) 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaankuntavaaleissa.
Vaalilain muutos (939/2017), jossa mahdollistetaan kirjeäänestys ulkosuomalaisille (huom. ei äänioikeutta kuntavaaleissa) ja muille vaalien ajan ulkomailla oleville tuli voimaan 1.11.2018. Kirjeäänestystä käytettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.
Vaalikelpoisuus ja ehdokasasetteluVaalikelpoisuus
Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö,
-
jonka kotikunta kyseinen kunta on,
-
jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja
-
jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi
Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 72§:ssä.
Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin henkilön äänioikeuskuntakin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää (vuoden 2021 kuntavaaleissa perjantaina 23.4.2021) olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana.
Ehdokkaan vaalikelpoisuuden määräytymiselle ei ole lainsäädännössä säädetty selvää ajankohtaa, mutta käytännössä ehdokkaan kotikunnan tulee olla selvä viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää (vuoden 2021 kuntavaaleissa perjantaina 14.5.2021 *helatorstai 13.5.2021), jolloin keskusvaalilautakunnat käsittelevät ja ratkaisevat ehdokashakemuksiin tehdyt täydennykset. Ehdokkaiden kotikuntaa koskevat ratkaisut tehdään väestötietojärjestelmässä olevin tietojen perusteella.
EhdokasasetteluEhdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa
-
puoluerekisterissä olevat puolueet
-
äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset
Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.
Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 10 asianomaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kunnassa, jossa asukasluku on vaalivuotta edeltävän marraskuun lopussa enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua. Jos kunnan asukasluku on 1 501 - 2 000, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään viisi äänioikeutettua. Valitsijayhdistykset voivat puolestaan muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) kunnan keskusvaalilautakunnalle 40. päivänä ennen vaaleja (viimeistään 9.3.2021 ennen kello 16, voi täydentää vielä 4.5.2021 asti.) Samaan määräaikaan mennessä keskusvaalilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista.
Kunkin kunnan keskusvaalilautakunta julkaisee viimeistään 1.3.2021 (48. päivänä ennen vaalipäivää) kuulutuksen, jossa ilmoitetaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa ehdokashakemuksia ja ilmoituksia otetaan vastaan.
Kunnan keskusvaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää (14.5.2021). Keskusvaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä mm äänestyskopissa.
Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä vaihtelee kunnan
asukasluvun mukaan (vaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30
päivän päättyessä oleva tieto).
Kuntalaki 410/2015 16§
”Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä,
valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston
päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman
päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle
vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuuston päätös
valtuutettujen määrästä voidaan panna täytäntöön ennen kuin sitä
koskeva päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan
saa ryhtyä, jos hallintotuomioistuin kieltää
täytäntöönpanon.”
Kuntalain 410/2015 16§:n mukaan valtuutettuja on valittava
kuitenkin vähintään seuraavasti:
Valtuutettujen lukumäärä kunnan asukasluvun mukaan
Asukasluku | Valtuutettuja vähintään |
enintään 5 000 | 13 |
5 001 - 20 000 | 27 |
20 001 - 50 000 | 43 |
50 001 - 100 000 | 51 |
100 001 - 250 000 | 59 |
250 001 - 500 000 | 67 |
yli 500 000 | 79 |
Digi- ja väestötietovirasto laatii äänioikeutetuista rekisterin (äänioikeusrekisteri) 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri perustetaan niiden tietojen perusteella, jotka olivat väestötietojärjestelmässä 23.4.2021.
Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä maistraateissa 41. päivästä ennen vaalipäivää alkaen (eli 3.5.2021 lukien). Jokaiselle rekisteriin otetulle postitetaan lisäksi viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää (20.5.2021) ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti), jossa mainitaan mm. vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, äänioikeutetun äänestyspaikan osoite sekä vaaliviranomaisen yhteystiedot. Äänioikeusrekisteristä tulostetaan myöhemmin vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset tulee tehdä maistraateille viimeistään 16. päivänä (28.5.2021) ennen vaalipäivää, Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee oikaisuvaatimukset viimeistään 25.5.2021.
Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää eli tiistaina 25.5.2021 kello 12.
ÄänestäminenÄänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina (13.6.2021).
Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan (26.5.-8.6.2021) yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa ja kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kunnan määräämät virastot, postikonttorit ja muut paikat. Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan (2.6.–5.6.2021) Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa sekä suomalaisissa laivoissa (voidaan aloittaa jo 25.5.2021). Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Edustustoissa voi äänestää kuka tahansa kuntavaaleissa äänioikeutettu riippumatta siitä. missä maassa tai missä kunnassa hän asuu. Edustustoissa voivat siten äänestää esimerkiksi lomamatkalla tai työkomennuksella ulkomailla olevat äänioikeutetut.
Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.
Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuistaKunnallisvaalien tuloksen laskenta Ennakkoäänten laskenta
Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.
Vaalipäivän äänten laskentaHeti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan. Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään. Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne ennen maanantaiaamua kello 9 keskusvaalilautakunnalle.
Vaalien tuloksen määräytyminenVaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'n laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli
-
vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,
-
vaaliliiton,
-
yhteislistan sekä
-
yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen
saama kokonaisäänimäärä.
Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä,
samoin yhteislistaan kuulumattomia valitsijayhdistyksiä.
Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä
ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien
perusteella.
Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut
siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa
vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä
saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut
ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja
niin edelleen.
Lopuksi kunnan kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen
paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan valtuutetuksi
niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja.
Vaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos annetaan julkisuuteen. Sen jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavat laskelmat sitä mukaan kuin ne vaalipäivän iltana valmistuvat. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23.
Tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminenVaalipiirilautakunnat aloittavat äänestyslippujen tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina kello 9. Tarkastuslaskennan tulos tulee olla valmis seuraavana keskiviikkona 16.6.2021 kello 18, jolloin vaalipiirilautakunnat vahvistavat vaalien lopullisen tuloksen vaalipiireissä.
Vuoden 2021 valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1.9.2021 ja kestää vuoden 2025 toukokuun loppuun. Vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitoksetKunnat on sijoitettu vaalipiireihin voimassa olevan vaalipiirijaon mukaan. Vuoden 2021 alussa kuntien lukumäärä on Manner-Suomessa 293 ja Ahvenanmaalla 16.
Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista
kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot).
Kuntavaalit toimitetaan vaalivuoden (2021) alussa voimaan astuvan
kuntajaon mukaisena (äänestysaluejako on tullut voimaan
1.1.2021).
*Kuntarakennelain (1698/2009) 23 §:n 1 momentin mukaan
kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitettavat
kuntavaalit toimitetaan uutta kuntajakoa noudattaen. Tämä koskee
siis niitä kuntajaon muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.1.2022.
Hallituksen esityksen /HE 268/2014 v.p.) perusteluiden mukaan
valtioneuvoston tulee näissä tapauksissa tehdä kuntajaon muutosta
koskeva päätös viimeistään vaalivuotta edeltävän vuoden (siis
vuoden 2020) loppuun mennessä.
Vuoden 2021 alussa Honkajoen (099) kunta liittyi Kankaanpään kaupunkiin (214), vaalipiiri pysyi ennallaan Satakunta (04). Nurmes (541) ja Valtimo (911) yhdistyivät Nurmekseksi (541) vuoden 2020 alussa, vaalipiiri pysyi ennallaan Savo-Karjala (09).
Vuoden 2021 alussa viisi kuntaa vaihtoi maakuntaa:
Kuhmoinen (291) siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle –
vaalipiiri vaihtui Keski-Suomesta (11) Pirkanmaan vaalipiirin
(07)
Iitti (142) Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen – vaalipiiri
vaihtui Kaakkois-Suomesta (08) Hämeen vaalipiiriin (06)
Joroinen (171) Etelä-Savosta Pohjois-Savoon – vaalipiiri
vaihtui Kaakkois-Suomesta (08) Savo-Karjalan vaalipiiriin
(09)
Heinävesi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan – vaalipiiri
vaihtui Kaakkois-Suomesta (08) Savo-Karjalan vaalipiiriin
(09)
Isokyrö Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle
Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin.
Luokitus perustuu kerran vuodessa tehtävään taajamarajaukseen ja siitä saatavaan tietoon taajamaväestöstä.
Taajamakäsite: Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Taajaman määrittely perustuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paikkatietomenetelmillä tekemiin määritelmiin, joissa on käytetty Tilastokeskuksen 250m x 250m – ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja.
-
Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
-
Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.
-
Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.
Tilastokeskuksen kuntaluokitus, vaalipiiri, kunta, äänestysalue, puolue (puoluerekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä, asuinmaa.
Kuntavaaleissa 2021 asettivat ehdokkaita seuraavat
rekisteröidyt puolueet (19/21):
-
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
-
Suomen Keskusta (KESK)
-
Kansallinen Kokoomus (KOK)
-
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
-
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
-
Vihreä liitto (VIHR)
-
Vasemmistoliitto (VAS)
-
Perussuomalaiset (PS)
-
Liberaalipuolue – Vapaus valita (LIBE)
-
Piraattipuolue (Piraattip.)
-
Eläinoikeuspuolue (EOP)
-
Kansalaispuolue (KP)
-
Feministinen puolue (Femin.p.)
-
Sininen tulevaisuus (SIN)
-
Suomen Kansa Ensin (SKE)
-
Liike Nyt (LIIKE)
-
Avoin puolue (AP)
-
Suomen Kommunistinen Puolue (SKP)
-
Kristallipuolue (KRIP)
Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa Tieto Oyj.
1.3 Lait, asetukset ja suosituksetTilastolain (280/2004 muut 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu viidestä osajärjestelmästä. Näitä ovat:
-
Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. vaalipiiri-, kunta-, äänestysaluejaoista, vaaliviranomaisista sekä äänestyspaikoista (äänestyspaikkarekisteri, jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista);
-
Puolue- ja ehdokastietojärjestelmä (ehdokasrekisteri), johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaan hän on) sekä henkilötunnus (14.5.2021). Ehdokastietojärjestelmä sisältää myös puoluerekisterin;
-
Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Digi- ja väestötietovirasto poimii tiedot äänioikeutetuista 46. päivänä (23.4.2021) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri perustetaan kutakin vaalia varten erikseen. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä (23.4.2021) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä (25.5.2021) ennen vaalipäivää kello 12. Äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikoissa ja jokaisen ennakkoon äänestävän äänestämisestä tehdään siihen merkintä. Ennakkoäänestyksen jälkeen rekisteristä tulostetaan vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä voidaan kuitenkin käyttää myös vaalipäivän äänestyspaikalla vaaliluetteloiden sijasta. Vaalien jälkeen äänioikeusrekisterin tiedot hävitetään;
-
Keskitetty tuloslaskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot;
-
Tulospalvelujärjestelmä (tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä), jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle.
Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri.
Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysiVaalitilastojen yhteydessä tuotetaan myös tausta-analyysi äänioikeutettujen, puolueiden asettamien ehdokkaiden ja valittujen osalta. Äänioikeutettujen henkilöperusjoukko perustuu äänioikeusrekisteriin (tiedot poimittu 23.4.2021 väestötietojärjestelmästä) ja ehdokkaat Oikeusministeriön ehdokasrekisteriin. Näihin rekistereihin yhdistetyt henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, perhe- ja työssäkäyntitilastoihin ja tutkintorekisteriin. Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut.
Analyysissä on kuvattu äänioikeutettuja, ehdokkaita ja valittuja kunnanvaltuutettuja tiettyjen muuttujien suhteen. Taustatiedot ovat yleensä vuosilta 2018-2020. Tätä uudempia tietoja ei ole ollut käytettävissä. Henkilön ikä on ikä vaalipäivänä kokonaisina vuosina.
Seuraavassa on kuvattu analyysissä käytetyt taustamuuttujat.
VaalipiiriAnalyysissä käytetty vaalipiiri on ehdokkailla se vaalipiiri, jossa henkilö on ehdokkaana. Äänioikeutetuilla vaalipiiritieto perustuu 51 päivää ennen vaalipäivää poimittuun tietoon henkilön asuinkunnasta Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä.
UlkomaalaistaustaUlkomaalaistaustaisuutta on tarkasteltu kahden eri muuttujan avulla eli henkilön kielen tai syntyperän mukaan. Kielen mukaan ulkomaalaistaustaisiksi on luokiteltu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Syntyperän mukaan ulkomaalaistaustaisina pidetään henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Tieto on vuodelta 2020.
Pääasiallinen toimintaPääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
-
työlliset
-
työttömät
-
0–14-vuotiaat
-
opiskelijat, koululaiset
-
eläkeläiset
-
varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
-
muut työvoiman ulkopuolella olevat
Analyysissä käytetty tieto kuvaa henkilön toimintaa vuoden 2019 viimeisellä viikolla.
PerheasemaTässä analyysissä väestö on jaoteltu perheaseman mukaan seuraaviin luokkiin
-
avio- /avoperheen vanhempi
-
yksinhuoltaja
-
lapseton pari
-
yksin asuva
-
kotona asuva lapsi
-
muu
Avio-/avoperheen vanhempiin luetaan kaikki avio- tai avoliitossa olevat sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla asuu kotona myös omia ja/tai puolison lapsia. Lapsettomia pareja ovat avio-/avoliitossa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla ei ole lapsia. Kotona asuviksi lapsiksi on määritelty omien/oman tai ottovanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvat lapsen asemassa olevat henkilöt. Ryhmä ”Muu” sisältää ne perheettömät, jotka asuvat yhdessä muiden henkilöiden kanssa (esimerkiksi lapsensa perheen kanssa asuva yksinäinen äiti/isä), asunnottomat ja laitosväestö. Yksin asuvat perheettömät ovat luokassa ”Yksin asuva”.
Tieto henkilön perheasemasta on vuodelta 2020.
Lasten lukumääräAnalyysissä on käytetty lasten lukumääränä henkilön biologisten ja adoptoitujen lasten lukumäärää. Tieto on vuodelta 2020.
KoulutusastePerusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 12 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot sekä 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Ne on tässä tarkastelussa sisällytetty samaan luokkaan toisen asteen tutkintojen kanssa.
Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon, merkonomin ja sellaiset sairaanhoitajan tutkinnot, jotka on suoritettu opistoissa ennen ammattikorkeakoulu-uudistusta.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua toisen asteen koulutuksen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.
Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Analyysissä käytetyt tiedot ovat vuodelta 2019.
Käytettävissä olevat rahatulotKäytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on käytettävissä oleva rahatulo.
Tieto on vuodelta 2019.
MediaanituloKun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.
KaksoiskansalaisuusHenkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kansalaisuus on sama kuin passin myöntämismaa. Henkilöllä voi olla useita kansalaisuuksia tai ei lainkaan kansalaisuutta. Kansalaisuudeksi hyväksytään myös muukalaispassin omistaminen.
Valtionveronalaiset tulotEräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat.
AmmattiAmmattia on tarkasteltu Ammattiluokitus 2010 avulla, jolla kuvataan yhteiskunnan ammattirakennetta.
Tieto on vuodelta 2018.
Sosioekonominen asemaSosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta.
Käytetty sosioekonomisen aseman luokitus on seuraava:
-
Yrittäjät
-
Maa- ja metsätalousyrittäjät
-
Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous
-
Ylemmät toimihenkilöt
-
Alemmat toimihenkilöt
-
Alemmat toimihenkilöt
-
Työntekijät
-
Tuntematon
Tieto on vuodelta 2018.
TyönantajasektoriTyönantajasektoriluokitus kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava:
-
Yksityinen sektori
-
Valtio
-
Kunta
-
Muu tai tuntematon
Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta.
Tieto on vuodelta 2018.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Vaalitilastojen aineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään ja vaaliviranomaisten toimittamiin tietoihin, joita voidaan pitää luotettavana.
4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus
Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista.
Tulokset muuttuvat vahvistetun tuloksen jälkeen kaikilta osin: äänestysalueittain, kunnittain, vaalipiireittäin, puolueittain sekä kaikkien ehdokkaiden ja valittujen saamien äänimäärien suhteen, jolloin jopa heidän keskinäinen järjestyksensä voi muuttua.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Ensimmäinen aineisto eli ennakkotilastot julkaistaan mahdollisimman pian internetissä, StatFin-palvelussa sekä Kunnallisvaalit-tilastosivulla. Kunnittaiset ja äänestysalueittaiset (vuodesta 2004) vaalitiedot sekä valittujen saamat äänimäärät viedään StatFin-palveluun.
Kunnallisvaalit-tilastosivulla julkaistaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) julkistuksia ja kyseistä vaalia koskevien taulukoiden lisäksi aikasarjataulukoita. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot toimitetaan Tilastokeskukselle vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan Internetissä ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin-palveluun tietokannat.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastoissa käytetään vaalivuoden kuntajakoa. Jos kuntajaon
muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan kuntavaalit,
ne on toimitettava muutoksenkohteena olevissa kunnissa uutta
kuntajakoa noudattaen. vaalivuotta seuraavan vuoden
kuntaluokitusta. Uusi Tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset,
taajamamaiset ja maaseutumaiset) otettiin käyttöön vuodesta 2000
alkaen. Sitä aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin seuraavasti: kaupungit
ja muut kunnat. Vaalien välillä tapahtuneet vaalipiiri- ja
kuntamuutokset on huomioitu tilastoissa, joissa on vertailutieto
edellisen vaalin tuloksiin.
Kunnallisvaalit-tilastosivulla esitetään vaalitulostietoja
aikasarjataulukkoina vuodesta 1921 alkaen.
Kuntaliitokset kuntavaaleissa 1976-2021
Lakkautettu kunta | Uuden tai laajentuvan kunnan nimi |
Ajankohta |
07 Hämeen läänin pohjoinen vp. | 07 Hämeen läänin pohjoinen vp. | |
852 Tottijärvi | 536 Nokia | 1.1.1976 |
02 Uudenmaan läänin vp. | 02 Uudenmaan läänin vp. | |
756 Snappertuna | 835 Tammisaari | 1.1.1977 |
836 Tammisaaren mlk | 835 Tammisaari | 1.1.1977 |
034 Bromarv, osa | 842 Tenhola | 1.1.1977 |
034 Bromarv, osa | 835 Tammisaari | 1.1.1977 |
03 Turun läänin eteläinen vp. | 03 Turun läänin eteläinen vp. | |
222 Karjala | 503 Mynämäki | 1.1.1977 |
06 Hämeen läänin eteläinen vp. | 06 Hämeen läänin eteläinen vp. | |
760 Somerniemi | 761 Somero | 1.1.1977 |
08 Kymen läänin vp. | 08 Kymen läänin vp. | |
201 Karhula | 285 Kotka | 1.1.1977 |
311 Kymi | 285 Kotka | 1.1.1977 |
12 Vaasan läänin vp. | 12 Vaasan läänin vp. | |
621 Purmo | 599 Pietarsaaren mlk. | 1.1.1977 |
990 Ähtävä | 599 Pietarsaaren mlk. | 1.1.1977 |
203 Kaarlela | 272 Kokkola | 1.1.1977 |
14 Oulun läänin vp. | 14 Oulun läänin vp. | |
206 Kajaanin mlk | 205 Kajaani | 1.1.1977 |
02 Uudenmaan läänin vp. | 02 Uudenmaan läänin vp. | |
540 Nummi | 540 Nummi-Pusula | 1.1.1981 |
622 Pusula | 540 Nummi-Pusula | 1.1.1981 |
03 Turun läänin eteläinen vp. | 03 Turun läänin eteläinen vp. | |
432 Lokalahti | 895 Uusikaupunki | 1.1.1981 |
03 Turun läänin pohjoinen vp. | 03 Turun läänin pohjoinen vp. | |
238 Keikyä | 988 Äetsä | 1.1.1981 |
253 Kiika | 988 Äetsä | 1.1.1981 |
08 Kymen läänin vp. | 08 Kymen läänin vp. | |
539 Nuijamaa | 405 Lappeenranta | 1.1.1989 |
02 Uudenmaan vp. | 02 Uudenmaan vp. | |
842 Tenhola | 835 Tammisaari | 1.1.1993 |
03 Turun eteläinen vp. | 03 Turun eteläinen vp. | |
209 Kalanti | 895 Uusikaupunki | 1.1.1993 |
04 Turun pohjoinen vp. | 04 Turun pohjoinen vp. | |
685 Rauman mlk | 684 Rauma | 1.1.1993 |
13 Keski-Suomen vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
274 Konginkangas | 992 Äänekoski | 1.1.1993 |
787 Säynätsalo | 179 Jyväskylä | 1.1.1993 |
02 Uudenmaan vp. | 02 Uudenmaan vp. | |
427 Lohja | 444 Lohja | 1.1.1997 |
428 Lohjan kunta | 444 Lohja | 1.1.1997 |
612 Porvoo | 638 Porvoo | 1.1.1997 |
613 Porvoon mlk | 638 Porvoo | 1.1.1997 |
06 Hämeen vp. | 06 Hämeen vp. | |
088 Heinola | 111 Heinola | 1.1.1997 |
089 Heinolan mlk | 111 Heinola | 1.1.1997 |
09 Etelä-Savon vp. | 09 Etelä-Savon vp. | |
014 Anttola | 491 Mikkeli | 1.1.2001 |
492 Mikkelin mlk | 491 Mikkeli | 1.1.2001 |
13 Keski-Suomen vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
299 Kuorevesi | 182 Jämsä | 1.1.2001 |
14 Oulun vp. | 14 Oulun vp. | |
841 Temmes | 859 Tyrnävä | 1.1.2001 |
08 Kymen vp. | 08 Kymen vp. | |
917 Vehkalahti | 075 Hamina | 1.1.2003 |
14 Oulun vp. | 14 Oulun vp. | |
582 Pattijoki | 678 Raahe | 1.1.2003 |
09 Etelä-Savon vp. | 09 Etelä-Savon vp. | |
184 Jäppilä | 640 Pieksänmaa | 1.1.2004 |
594 Pieksämäen mlk | 640 Pieksänmaa | 1.1.2004 |
937 Virtasalmi | 640 Pieksänmaa | 1.1.2004 |
03 Varsinais-Suomen vp. | 03 Varsinais-Suomen vp. | |
431 Loimaan kunta | 430 Loimaa | 1.1.2005 |
219 Karinainen | 636 Pöytyä | 1.1.2005 |
04 Satakunnan vp. | 04 Satakunnan vp. | |
293 Kullaa | 886 Ulvila | 1.1.2005 |
07 Pirkanmaan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | |
730 Sahalahti | 211 Kangasala | 1.1.2005 |
08 Kymen vp. | 08 Kymen vp. | |
728 Saari | 580 Parikkala | 1.1.2005 |
891 Uukuniemi | 580 Parikkala | 1.1.2005 |
10 Pohjois-Savon vp. | 10 Pohjois-Savon vp. | |
919 Vehmersalmi | 297 Kuopio | 1.1.2005 |
212 Kangaslampi | 915 Varkaus | 1.1.2005 |
11 Pohjois-Karjalan vp. | 11 Pohjois-Karjalan vp. | |
251 Kiihtelysvaara | 167 Joensuu | 1.1.2005 |
856 Tuupovaara | 167 Joensuu | 1.1.2005 |
943 Värtsilä | 848 Tohmajärvi | 1.1.2005 |
12 Vaasan vp. | 12 Vaasan vp. | |
589 Peräseinäjoki | 743 Seinäjoki | 1.1.2005 |
15 Lapin vp. | 15 Lapin vp. | |
699 Rovaniemen mlk | 698 Rovaniemi | 1.1.2006 |
13 Varsinais-Suomen vp. | 13 Varsinais-Suomen vp. | |
490 Mietoinen | 503 Mynämäki | 1.1.2007 |
04 Satakunnan vp. | 04 Satakunnan vp. | |
266 Kodisjoki | 684 Rauma | 1.1.2007 |
07 Pirkanmaan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | |
439 Luopioinen | 635 Pälkäne | 1.1.2007 |
772 Suodenniemi | 912 Vammala | 1.1.2007 |
864 Toijala | 020 Akaa | 1.1.2007 |
928 Viiala | 020 Akaa | 1.1.2007 |
932 Viljakkala | 980 Ylöjärvi | 1.1.2007 |
07 Pirkanmaan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | |
443 Längelmäki (osa) | 562 Orivesi | 1.1.2007* |
07 Pirkanmaan vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
443 Längelmäki (osa) | 182 Jämsä | 1.1.2007* |
*Vaalitilaston aikasarjataulukoissa sekä vertailussa vuoden 2004 vaaleihin Längelmäki yhdistetty kokonaan Jämsään | ||
09 Etelä-Savon vp. | 09 Etelä-Savon vp. | |
085 Haukivuori | 491 Mikkeli | 1.1.2007 |
640 Pieksänmaa | 593 Pieksämäki | 1.1.2007 |
12 Vaasan vp. | 12 Vaasan vp. | |
944 Vöyri | 945 Vöyri-Maksamaa | 1.1.2007 |
479 Maksamaa | 945 Vöyri-Maksamaa | 1.1.2007 |
13 Keski-Suomen vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
774 Suolahti | 992 Äänekoski | 1.1.2007 |
770 Sumiainen | 992 Äänekoski | 1.1.2007 |
14 Oulun vp. | 14 Oulun vp. | |
292 Kuivaniemi | 139 Ii | 1.1.2007 |
940 Vuolijoki | 205 Kajaani | 1.1.2007 |
708 Ruukki | 748 Siikajoki | 1.1.2007 |
13 Keski-Suomen vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
415 Leivonmäki | 172 Joutsa | 1.1.2008 |
02 Uudenmaan vp. | 02 Uudenmaan vp. | |
737 Sammatti | 444 Lohja | 1.1.2009 |
220 Karjaa | 710 Raasepori | 1.1.2009 |
606 Pohja | 710 Raasepori | 1.1.2009 |
835 Tammisaari | 710 Raasepori | 1.1.2009 |
03 Varsinais-Suomen vp. | 03 Varsinais-Suomen vp. | |
602 Piikkiö | 202 Kaarina | 1.1.2009 |
006 Alastaro | 430 Loimaa | 1.1.2009 |
482 Mellilä | 430 Loimaa | 1.1.2009 |
017 Askainen | 481 Masku | 1.1.2009 |
419 Lemu | 481 Masku | 1.1.2009 |
705 Rymättylä | 529 Naantali | 1.1.2009 |
485 Merimasku | 529 Naantali | 1.1.2009 |
920 Velkua | 529 Naantali | 1.1.2009 |
636 Pöytyä | 636 Pöytyä | 1.1.2009 |
979 Yläne | 636 Pöytyä | 1.1.2009 |
906 Vahto | 704 Rusko | 1.1.2009 |
040 Dragsfjärd | 322 Kemiönsaari | 1.1.2009 |
243 Kemiö | 322 Kemiönsaari | 1.1.2009 |
923 Västanfjärd | 322 Kemiönsaari | 1.1.2009 |
101 Houtskari | 445 Länsi-Turunmaa | 1.1.2009 |
150 Iniö | 445 Länsi-Turunmaa | 1.1.2009 |
279 Korppoo | 445 Länsi-Turunmaa | 1.1.2009 |
533 Nauvo | 445 Länsi-Turunmaa | 1.1.2009 |
573 Parainen | 445 Länsi-Turunmaa | 1.1.2009 |
073 Halikko | 734 Salo | 1.1.2009 |
252 Kiikala | 734 Salo | 1.1.2009 |
259 Kisko | 734 Salo | 1.1.2009 |
308 Kuusjoki | 734 Salo | 1.1.2009 |
501 Muurla | 734 Salo | 1.1.2009 |
586 Perniö | 734 Salo | 1.1.2009 |
587 Pertteli | 734 Salo | 1.1.2009 |
734 Salo | 734 Salo | 1.1.2009 |
776 Suomusjärvi | 734 Salo | 1.1.2009 |
784 Särkisalo | 734 Salo | 1.1.2009 |
04 Satakunnan vp. | 04 Satakunnan vp. | |
262 Kiukainen | 050 Eura | 1.1.2009 |
913 Vampula | 102 Huittinen | 1.1.2009 |
406 Lappi | 684 Rauma | 1.1.2009 |
06 Hämeen vp. | 06 Hämeen vp. | |
083 Hauho | 109 Hämeenlinna | 1.1.2009 |
210 Kalvola | 109 Hämeenlinna | 1.1.2009 |
401 Lammi | 109 Hämeenlinna | 1.1.2009 |
692 Renko | 109 Hämeenlinna | 1.1.2009 |
855 Tuulos | 109 Hämeenlinna | 1.1.2009 |
07 Pirkanmaan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | |
506 Mänttä | 508 Mänttä-Vilppula | 1.1.2009 |
933 Vilppula | 508 Mänttä-Vilppula | 1.1.2009 |
493 Mouhijärvi | 790 Sastamala | 1.1.2009 |
912 Vammala | 790 Sastamala | 1.1.2009 |
988 Äetsä | 790 Sastamala | 1.1.2009 |
303 Kuru | 980 Ylöjärvi | 1.1.2009 |
08 Kymen vp. | 08 Kymen vp. | |
044 Elimäki | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
163 Jaala | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
286 Kouvola | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
306 Kuusankoski | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
754 Anjalankoski | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
909 Valkeala | 286 Kouvola | 1.1.2009 |
173 Joutseno | 405 Lappeenranta | 1.1.2009 |
09 Etelä-Savon vp. | 09 Etelä-Savon vp. | |
741 Savonranta | 740 Savonlinna | 1.1.2009 |
11 Pohjois-Karjalan vp. | 11 Pohjois-Karjalan vp. | |
045 Eno | 167 Joensuu | 1.1.2009 |
632 Pyhäselkä | 167 Joensuu | 1.1.2009 |
12 Vaasan vp. | 12 Vaasan vp. | |
414 Lehtimäki | 005 Alajärvi | 1.1.2009 |
004 Alahärmä | 233 Kauhava | 1.1.2009 |
233 Kauhava | 233 Kauhava | 1.1.2009 |
281 Kortesjärvi | 233 Kauhava | 1.1.2009 |
971 Ylihärmä | 233 Kauhava | 1.1.2009 |
315 Kälviä | 272 Kokkola | 1.1.2009 |
429 Lohtaja | 272 Kokkola | 1.1.2009 |
885 Ullava | 272 Kokkola | 1.1.2009 |
175 Jurva | 301 Kurikka | 1.1.2009 |
544 Nurmo | 743 Seinäjoki | 1.1.2009 |
743 Seinäjoki | 743 Seinäjoki | 1.1.2009 |
975 Ylistaro | 743 Seinäjoki | 1.1.2009 |
13 Keski-Suomen vp. | 13 Keski-Suomen vp. | |
182 Jämsä | 182 Jämsä | 1.1.2009 |
183 Jämsänkoski | 182 Jämsä | 1.1.2009 |
179 Jyväskylä | 179 Jyväskylä | 1.1.2009 |
180 Jyväskylän mlk | 179 Jyväskylä | 1.1.2009 |
277 Korpilahti | 179 Jyväskylä | 1.1.2009 |
633 Pylkönmäki | 729 Saarijärvi | 1.1.2009 |
14 Oulun vp. | 14 Oulun vp. | |
247 Kestilä | 791 Siikalatva | 1.1.2009 |
603 Piippola | 791 Siikalatva | 1.1.2009 |
617 Pulkkila | 791 Siikalatva | 1.1.2009 |
682 Rantsila | 791 Siikalatva | 1.1.2009 |
973 Ylikiiminki | 564 Oulu | 1.1.2009 |
04 Satakunta vp. | 04 Satakunta vp. | |
609 Pori | 609 Pori | 1.1.2010 |
537 Noormarkku | 609 Pori | 1.1.2010 |
14 Oulun vp. | 14 Oulun vp. | |
208 Kalajoki | 208 Kalajoki | 1.1.2010 |
12 Vaasa vp. | 14 Oulun vp. | |
095 Himanka | 208 Kalajoki | 1.1.2010 |
08 Kymi vp. | 08 Kymi vp. | |
405 Lappeenranta | 405 Lappeenranta | 1.1.2010 |
978 Ylämaa | 405 Lappeenranta | 1.1.2010 |
02 Uusimaa vp. | 02 Uusimaa vp. | |
434 Loviisa | 434 Loviisa | 1.1.2010 |
424 Liljendal | 434 Loviisa | 1.1.2010 |
585 Pernaja | 434 Loviisa | 1.1.2010 |
701 Ruotsinpyhtää | 434 Loviisa | 1.1.2010 |
06 Häme vp. | 06 Häme vp. | |
015 Artjärvi | 560 Orimattila | 1.1.2011 |
560 Orimattila | 560 Orimattila | 1.1.2011 |
10 Pohjois-Savo vp. | 10 Pohjois-Savo vp. | |
227 Karttula | 297 Kuopio | 1.1.2011 |
297 Kuopio | 297 Kuopio | 1.1.2011 |
916 Varpaisjärvi | 402 Lapinlahti | 1.1.2011 |
402 Lapinlahti | 402 Lapinlahti | 1.1.2011 |
07 Pirkanmaa vp. | 07 Pirkanmaa vp. | |
289 Kuhmalahti | 211 Kangasala | 1.1.2011 |
211 Kangasala | 211 Kangasala | 1.1.2011 |
310 Kylmäkoski | 020 Akaa | 1.1.2011 |
020 Akaa | 020 Akaa | 1.1.2011 |
12 Vaasa vp. | 12 Vaasa vp. | |
945 Vöyri-Maksamaa | 946 Vöyri | 1.1.2011 |
559 Oravainen | 946 Vöyri | 1.1.2011 |
03 Varsinais-Suomen vp. | 03 Varsinais-Suomen vp. | |
445 Länsi–Turunmaa | 445 Parainen | 1.1.2012 |
12 Vaasa vp. | 12 Vaasa vp. | |
863 Töysä | 010 Alavus | 1.1.2013 |
942 Vähäkyrö | 905 Vaasa | 1.1.2013 |
02 Uusimaa vp. | 02 Uusimaa vp. | |
223 Karjalohja | 444 Lohja | 1.1.2013 |
540 Nummi-Pusula | 444 Lohja | 1.1.2013 |
09 Etelä-Savo vp. | 09 Etelä-Savo vp. | |
246 Kerimäki | 740 Savonlinna | 1.1.2013 |
618 Punkaharju | 740 Savonlinna | 1.1.2013 |
14 Oulu vp. | 14 Oulu vp. | |
084 Haukipudas | 564 Oulu | 1.1.2013 |
255 Kiiminki | 564 Oulu | 1.1.2013 |
564 Oulu | 564 Oulu | 1.1.2013 |
567 Oulunsalo | 564 Oulu | 1.1.2013 |
972 Yli-ii | 564 Oulu | 1.1.2013 |
11 Pohjois-Karjala vp. | 11 Pohjois-Karjala vp. | |
248 Kesälahti | 260 Kitee | 1.1.2013 |
10 Pohjois-Savo vp. | 10 Pohjois-Savo vp. | |
534 Nilsiä | 297 Kuopio | 1.1.2013 |
09 Etelä-Savo vp. | 09 Etelä-Savo vp. | |
696 Ristiina | 491 Mikkeli | 1.1.2013 |
08 Kymi vp. | 09 Etelä-Savo vp. | |
775 Suomenniemi | 491 Mikkeli | 1.1.2013 |
14 Oulu vp. | 14 Oulu vp. | |
926 Vihanti | 678 Raahe | 1.1.2013 |
04 Satakunta vp. | 07 Pirkanmaa vp. | |
254 Kiikoinen | 790 Sastamala | 1.1.2013 |
10 Pohjois-Savo vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | |
297 Kuopio | 297 Kuopio | 1.1.2015 |
476 Maaninka | 297 Kuopio | 1.1.2015 |
04 Satakunta vp. | 04 Satakunta vp. | |
609 Pori | 609 Pori | 1.1.2015 |
413 Lavia | 609 Pori | 1.1.2015 |
03 Varsinais-Suomi vp. | 03 Varsinais-Suomi vp. | |
423 Lieto | 423 Lieto | 1.1.2015 |
838 Tarvasjoki | 423 Lieto | 1.1.2015 |
10 Vaasa vp. | 10 Vaasa vp. | |
164 Jalasjärvi | 301 Kurikka | 1.1.2016 |
06 Häme vp. | 06 Häme vp. | |
283 Hämeenkoski | 098 Hollola | 1.1.2016 |
04 Satakunta vp. | 04 Satakunta vp. | |
319 Köyliö | 783 Säkylä | 1.1.2016 |
06 Häme vp. | 06 Häme vp. | |
532 Nastola | 398 Lahti | 1.1.2016 |
04 Satakunta vp. | 04 Satakunta vp. | |
442 Luvia | 051 Eurajoki | 1.1.2017 |
09 Savo-Karjala vp. | 09 Savo-Karjala vp. | |
174 Juankoski | 297 Kuopio | 1.1.2017 |
09 Savo-Karjala vp. | 09 Savo-Karjala vp. | |
911 Valtimo | 541 Nurmes | 1.1.2020 |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 09 Savo-Karjala vp. | |
090 Heinävesi | 090 Heinävesi | 1.1.2021 |
04 Satakunta vp. | 04 Satakunta vp. | |
099 Honkajoki | 214 Kankaanpää | 1.1.2021 |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 06 Häme vp. | |
142 Iitti | 142 Iitti | 1.1.2021 |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 09 Savo-Karjala vp. | |
171 Joroinen | 171 Joroinen | 1.1.2021 |
11 Keski-Suomi vp. | 07 Pirkanmaa vp. | |
291 Kuhmoinen | 291 Kuhmoinen | 1.1.2021 |
Vaalipiiriä muuttaneet kunnat ja vaalipiirien nimenmuutokset kuntavaaleissa 1976–2021
Vaalipiiri ennen muutosta | Uusi vaalipiiri | Ajankohta |
06 Hämeen läänin eteläinen vp. | 03 Turun läänin eteläinen vp. | 1990 |
761 Somero | 761 Somero | |
06 Hämeen läänin eteläinen vp. | 06 Hämeen läänin pohjoinen vp. | 1990 |
310 Kylmäkoski | 310 Kylmäkoski | |
864 Toijala | 864 Toijala | |
908 Valkeakoski | 908 Valkeakoski | |
928 Viiala | 928 Viiala | |
04 Turun läänin pohjoinen vp. | 06 Hämeen läänin pohjoinen vp. | 1993 |
108 Hämeenkyrö | 108 Hämeenkyrö | |
143 Ikaalinen | 143 Ikaalinen | |
250 Kihniö | 250 Kihniö | |
493 Mouhijärvi | 493 Mouhijärvi | |
581 Parkano | 581 Parkano | |
932 Viljakkala | 932 Viljakkala | |
02 Uudenmaan vp. | 06 Hämeen vp. | 1998 |
015 Artjärvi | 015 Artjärvi | |
560 Orimattila | 560 Orimattila | |
03 Varsinais-Suomen vp. | 04 Satakunnan vp. | 1998 |
266 Kodisjoki | 266 Kodisjoki | |
04 Satakunnan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | 1998 |
772 Suodenniemi | 772 Suodenniemi | |
912 Vammala | 912 Vammala | |
988 Äetsä | 988 Äetsä | |
06 Hämeen vp. | 07 Pirkanmaan vp. | 1998 |
887 Urjala | 887 Urjala | |
09 Mikkelin vp. | 06 Hämeen vp. | 1998 |
081 Hartola | 081 Hartola | |
111 Heinola | 111 Heinola | |
781 Sysmä | 781 Sysmä | |
09 Etelä-Savon vp. | 10 Pohjois-Savon vp. | 2002 |
212 Kangaslampi | 212 Kangaslampi | |
04 Satakunnan vp. | 07 Pirkanmaan vp. | 2005 |
619 Punkalaidun | 619 Punkalaidun | |
Vaalilain muutos (271/2013) 1.9.2013 sovellettiin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 2015 (19.4.2015), yhdistettiin Kymen (08) ja Etelä-Savon (09) vaalipiirit uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi (uusi 08) sekä Pohjois-Savon (10) ja Pohjois-Karjalan (11) vaalipiirit uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi (uusi 09). Vaalipiiirien numerot muuttuivat juoksevasti. | ||
08 Kymi vp. | 08 Kaakkois-Suomi vp. | 1.9.2013/1.1.2015 |
075 Hamina | 075 Hamina | |
142 Iitti | 142 Iitti | |
153 Imatra | 153 Imatra | |
285 Kotka | 285 Kotka | |
286 Kouvola | 286 Kouvola | |
405 Lappeenranta | 405 Lappeenranta | |
416 Lemi | 416 Lemi | |
441 Luumäki | 441 Luumäki | |
489 Miehikkälä | 489 Miehikkälä | |
580 Parikkala | 580 Parikkala | |
624 Pyhtää | 624 Pyhtää | |
689 Rautjärvi | 689 Rautjärvi | |
700 Ruokolahti | 700 Ruokolahti | |
739 Savitaipale | 739 Savitaipale | |
831 Taipalsaari | 831 Taipalsaari | |
935 Virolahti | 935 Virolahti | |
09 Etelä-Savo vp. | 08 Kaakkois-Suomi vp. | 1.9.2013/1.1.2015 |
046 Enonkoski | 046 Enonkoski | |
090 Heinävesi | 090 Heinävesi | |
097 Hirvensalmi | 097 Hirvensalmi | |
171 Joroinen | 171 Joroinen | |
178 Juva | 178 Juva | |
213 Kangasniemi | 213 Kangasniemi | |
491 Mikkeli | 491 Mikkeli | |
507 Mäntyharju | 507 Mäntyharju | |
588 Pertunmaa | 588 Pertunmaa | |
593 Pieksämäki | 593 Pieksämäki | |
623 Puumala | 623 Puumala | |
681 Rantasalmi | 681 Rantasalmi | |
740 Savonlinna | 740 Savonlinna | |
768 Sulkava | 768 Sulkava | |
10 Pohjois-Savo vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | 1.9.2013/1.1.2015 |
140 Iisalmi | 140 Iisalmi | |
174 Juankoski | 174 Juankoski | |
204 Kaavi | 204 Kaavi | |
239 Keitele | 239 Keitele | |
263 Kiuruvesi | 263 Kiuruvesi | |
297 Kuopio | 297 Kuopio | 1.1.2015 |
402 Lapinlahti | 402 Lapinlahti | |
420 Leppävirta | 420 Leppävirta | |
476 Maaninka | 297 Kuopio | 1.1.2015 |
595 Pielavesi | 595 Pielavesi | |
686 Rautalampi | 686 Rautalampi | |
687 Rautavaara | 687 Rautavaara | |
749 Siilinjärvi | 749 Siilinjärvi | |
762 Sonkajärvi | 762 Sonkajärvi | |
778 Suonenjoki | 778 Suonenjoki | |
844 Tervo | 844 Tervo | |
857 Tuusniemi | 857 Tuusniemi | |
915 Varkaus | 915 Varkaus | |
921 Vesanto | 921 Vesanto | |
925 Vieremä | 925 Vieremä | |
11 Pohjois-Karjalan vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | 1.9.2013/1.1.2015 |
146 Ilomantsi | 146 Ilomantsi | |
167 Joensuu | 167 Joensuu | |
176 Juuka | 176 Juuka | |
260 Kitee | 260 Kitee | |
276 Kontiolahti | 276 Kontiolahti | |
309 Outokumpu | 309 Outokumpu | |
422 Lieksa | 422 Lieksa | |
426 Liperi | 426 Liperi | |
541 Nurmes | 541 Nurmes | |
607 Polvijärvi | 607 Polvijärvi | |
707 Rääkkylä | 707 Rääkkylä | |
848 Tohmajärvi | 848 Tohmajärvi | |
911 Valtimo | 911 Valtimo | |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | |
090 Heinävesi | 090 Heinävesi | 1.1.2021 |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 06 Häme vp. | |
142 Iitti | 142 Iitti | 1.1.2021 |
08 Kaakkois-Suomi vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | |
171 Joroinen | 171 Joroinen | 1.1.2021 |
11 Keski-Suomi vp. | 07 Pirkanmaa vp. | |
291 Kuhmoinen | 291 Kuhmoinen | 1.1.2021 |
Vaalipiirien nimen ja/tai numeron muutokset kuntavaaleissa 1976–2021
Muuttunut vaalipiiri |
Vaalipiirin uusi nimi |
Ajankohta |
01 Helsingin kaupungin vp. | 01 Helsingin vp. | 1997 |
02 Uudenmaan läänin vp. | 02 Uudenmaan vp. | 1997 |
03 Turun läänin eteläinen vp. | 03 Varsinais-Suomen vp. | 1997 |
04 Turun läänin pohjoinen vp. | 04 Satakunnan vp. | 1997 |
06 Hämeen läänin eteläinen vp. | 06 Hämeen vp. | 1997 |
07 Hämeen läänin pohjoinen vp. | 07 Pirkanmaan vp. | 1997 |
08 Kymen läänin vp. | 08 Kymen vp. | 1997 |
09 Mikkelin läänin vp. | 09 Mikkelin vp. | 1997 |
10 Pohjois-Karjalan läänin vp. | 11 Pohjois-Karjalan vp. | 1997 |
11 Kuopion läänin vp. | 10 Kuopion vp. | 1997 |
12 Keski-Suomen läänin vp. | 13 Keski-Suomen vp. | 1997 |
13 Vaasan läänin vp. | 12 Vaasan vp. | 1997 |
14 Oulun läänin vp. | 14 Oulun vp. | 1997 |
15 Lapin läänin vp. | 15 Lapin vp. | 1997 |
09 Mikkelin vp. | 09 Etelä-Savon vp. | 2002 |
10 Kuopion vp. | 10 Pohjois-Savon vp. | 2002 |
08 Kymen vp. | 08 Kaakkois-Suomen vp. | 2013/2015 |
09 Etelä-Savon vp. | 08 Kaakkois-Suomen vp. | 2013/2015 |
10 Pohjois-Savon vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | 2013/2015 |
11 Pohjois-Karjalan vp. | 09 Savo-Karjalan vp. | 2013/2015 |
12 Vaasan vp. | 10 Vaasan vp. | 2013/2015 |
13 Keski-Suomen vp. | 11 Keski-Suomen vp. | 2013/2015 |
14 Oulun vp. | 12 Oulun vp. | 2013/2015 |
15 Lapin vp. | 13 Lapin vp. | 2013/2015 |
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys sekä dokumentointi
Oikeusministeriö julkaisee kattavaa yleistietoa eri vaaleista sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja vaalitulostietoja verkkosivuillaan ( www.vaalit.fi ). Oikeusministeriön julkaisema tilasto ennakkoäänestäneiden osalta poikkeaa Tilastokeskuksen ennakkoäänestäneiden tilastosta, sillä ne määritellään eri perustein:
-
Oikeusministeriö laskee ennakkoäänestäneiden määrän äänioikeutettujen määrästä
-
Tilastokeskus laskee ennakkoäänestäneiden määrän kaikkien äänestäneiden määrästä
Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.
Lähde: Kunnallisvaalit 2021, vahvistettu tieto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Päivitetty 22.06.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. ennakkotieto 2021,
Kuntavaalit, laatuseloste
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2021/03/kvaa_2021_03_2021-06-22_laa_001_fi.html