Julkaistu: 17.2.2020
Sianlihan hinta nousi rajusti EU:ssa – suomalainen liha jäi hintarallissa lähtöviivalle
Maatalouden tuottajahinnat laskivat 5,8 prosenttia vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Ilman turkistuotantoa hinnat laskivat 6,1 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten. Kasvituotteiden hinnat laskivat 14 prosenttia. Lihan ja eläintuotteiden hinnat halpenivat aavistuksen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreimmasta maatalouden tuottajahintaindeksistä. Indeksi kertoo, kuinka paljon maataloustuotteiden hinnat ovat muuttuneet vuodesta 2015.
Maatalouden tuottajahintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2019
Syksyllä korjattu viime vuosiin nähden runsas viljasato palautti viljojen hinnat normaalille tasolleen. Viljelijähinnoista leikkaantui kolmannes vuodentakaisiin hintoihin verrattuna. Sianlihan hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun maailmalla jo kevättalvesta afrikkalaisen sikaruton AFS:n kurittaessa kiinalaisen lihan tuotantoa. Suomalaisen lihan tuottajat eivät kuitenkaan päässeet mukaan hintaralliin siinäkään vaiheessa kun EU:n hintataso ylitti keväällä Suomen hintatason. Sianlihan hinta vahvistui Suomessa kaksi prosenttia, kun samaan aikaan EU-maissa hinta nousi keskimäärin kolmanneksen. Naudanlihan hinta laski hieman ja siipikarjasta maksettiin saman verran kuin vuosi sitten. Lypsytiloilla parantuneet vientinäkymät ja hieman laskenut tuotanto näyttäytyy hintavakauden muodossa. Maidon hinta laski vajaan prosentin.
Maatalouden tuottajahintaindeksi 2015=100, 4. vuosineljännes 2019
| Indeksi (2015=100) | Pisteluku IV/2019 1) | Neljännesvuosimuutos, % 1) | Vuosimuutos, % 1) |
| Kokonaisindeksi | 100,6 | -0,7 | -5,8 |
| Kokonaisindeksi, pl. turkistuotanto | 104,2 | -0,6 | -6,1 |
| Kasvituotos | 109,4 | -1,2 | -14,0 |
| Eläintuotos | 96,2 | -0,5 | -0,3 |
Katovuoden jälkimainingit, AFS sekä Brexit aiheuttivat päänvaivaa vuonna 2019 – syksyn kelpo sato palautti viljamarkkinat normaaliin
Maatalouden tuottajahinnat nousivat 0,3 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Kasvituotteiden hinnat kallistuivat reilut kaksi prosenttia. Liha ja eläintuotteet halpenivat vajaan prosentin. Kuulostaako melko tavanomaiselta tilastovuodelta? Totuus on kuitenkin toinen, kun katsotaan tarkemmin lukujen taakse.
Maatalouden tuottajahintaindeksi 2015=100, 2019
Katovuoden jälkimainingeissa viljojen hinnat olivat lähellä vuosituhannen huippuhintoja. Viljelijälle maksettiin lähes 40 prosenttia enemmän edellisvuoden vastaaviin hintoihin nähden – kauran tuottajahinta oli jopa puolet korkeampi. Ensimmäiset satoennusteet maailmalla povasivat isoa satoa syksyksi, halpa maissi markkinoilla korvasi rehuohraa ja viljan vienti takkuili. Nämä tekijät johtivat siihen, että viljojen hinta kääntyi laskuun jo kevättalvella. Voimakkain hinnanlasku nähtiin elokuussa ja se jatkui koko syksyn marraskuulle saakka. Vuoden lopussa viljatilallinen kuittasi lähes kolmanneksen pienempää tonnihintaa sadostaan kuin vuosi sitten.
Lihantuottajan vuotta on leimannut afrikkalaisen sikaruton AFS:n leviäminen Kiinassa. Kiinassa tuotetaan yli 50 miljardia kiloa sianlihaa vuodessa, koko EU:n tuotanto on vajaa puolet siitä ja muun maailman tuotanto samaa suuruusluokkaa kuin EU:n. Vuoden 2019 loppuun mennessä Kiina menetti taudin takia 40 prosenttia sioistaan. Kiinalaisten liha-aukkoa tilkitään tuontilihalla, mikä on johtanut tuottajahintojen nousuun EU:ssa. Alkuvuodesta kotimaisille tuottajille maksettiin EU:n parasta hintaa, loppuvuodesta suomalaisen lihan hinta oli pudonnut EU:n hintaseurannan häntäpäähän. Joulukuussa EU:n hintataso oli Suomeen verrattuna 15 prosenttia korkeampi. Kokonaisuutena vuonna 2019 sianlihan tuottajahinta nousi Suomessa reilut 3 prosenttia, kun koko EU:ssa keskimääräinen nousu oli parikymmentä prosenttia vuodentakaisesta.
Maitotilallisen vuotta piristi tuottajahinta EU:n kärkipäästä, tuotannon supistuminen niukasti ja viennin piristyminen. Hyvästä vertailuhinnasta huolimatta maidosta maksettiin tuottajalle kaksi prosenttia pienempää tuottajahintaa kuin vuotta aiemmin. Toistaiseksi maitotuotteiden hyvät vientinäkymät ja tarjontatilanne näkyvät hinnan vakautena. Maitotuotteiden vienti Eurooppaan vetää ja Kiiina on korvannut lihapulaa osin myös maitotuotteiden tuonnilla. Sopimuksettoman Brexitin uhka leijui markkinoiden yllä koko vuoden. Maidontuotanto lisääntyi erityisesti Britanniassa ja Irlannissa. Tämä nosti EU:n kokonaistuotannon hieman plussalle, vaikka isoissa tuottajamaissa tuotanto väheni.
Lähde: Maatalouden tuottajahintaindeksi 2015=100. Tilastokeskus
Lisätietoja: Marianne Rautelin 029 551 3421, mthi@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (286,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (17.2.2020)
Päivitetty 17.2.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maatalouden tuottajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6529. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mthi/2019/04/mthi_2019_04_2020-02-17_tie_001_fi.html