Etusivu > Tilastot > Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto > Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste

Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.

7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.

8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

---

Päivitetty 1.6.2005