Etusivu > Tilastot > Palvelualojen hyödyketilasto > Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2010

Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2010

Perusjoukko

Euroopan parlamentin ja neuvoston yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen 295/2008 määritelmän mukaan Yrityspalvelut-tilaston perusjoukko kattaa kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset tietyillä yrityspalveluita tarjoavilla toimialoilla. 20 henkilön alaraja johtaisi kuitenkin monilla toimialoilla siihen, että perusjoukko kattaisi vain pienen osan toimialan liikevaihdosta. Lisäksi joillakin toimialoilla pienet ja suuret yritykset ovat erikoistuneet tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

Yrityspalvelut-tilastossa toimialakohtaisen henkilöstöalarajan määrittämisen lähtökohta on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta. Tiedot kerätään toimialasta riippuen joko vähintään 5 tai 20 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat liikevaihdoltaan usein niin pieniä, että tietojen kysyminen näiltä yrityksiltä ei ole tiedonantorasituksen ja saadun tiedon merkityksen vuoksi perusteltua. Myöskään useamman kuin kahden henkilöstöalarajan käyttö ei ole tilaston selkeyden näkökulmasta perusteltua.

Kehikko on ositettu toimialasta riippuen TOL3, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon. Ositus perustuu siihen, että rakennetilastoasetuksen mukaan palvelualojen hyödyketilasto kattaa tietyt CPA-luokat. CPA noudattelee TOL2008 luokitusta, joten kyselyjoukkoa laadittaessa tulee varmistaa, että vastaajayrityksiä saadaan kaikista asetuksen mukaisista CPA-luokista. Ositus on tehty tarkemmalla 5-numerotasolla niissä tapauksissa, joissa tietyn CPA-luokan mukaista palvelua tuotetaan merkittävästi vain yhdellä TOL5-numerotason toimialalla.

Taulukko 1. Toimialoittaiset ositteet, henkilöstörajat ja ositteen kattavuus

TOIMIALA (TOL 2008)	HENKILÖSTÖ RAJA	KATTAVUUS OSITTEEN LIIKEVAIHDOSTA (%)
Tietotekniset palvelut
582 Ohjelmistojen kustantaminen	20	95
62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta	20	80
631 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut, verkkoportaalit	20	80
Mainos- ja mediatoimistojen palvelut
73111 Mainostoimistot	20	60
73112 Suora- ja ulkomainonta	20	75
73119 Muu mainospalvelu	5	60
73120 Mainostilan vuokraus ja myynti	5	65
Henkilöstöpalvelut
781 Työnvälitystoiminta	5	80
782 Työvoiman vuokraus	20	85
783 Muut henkilöstön hankintapalvelut	5	80
Lakiasiainpalvelut
69101 Asianajotoimistot	5	70
69102 Lakiasiaintoimistot	5	25
69103Patenttitoimistot	20	80
69109 Muu lakiasiainpalvelu	5	25
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus
69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu	5	60
69202 Tilintarkastuspalvelu	20	80
69209 Muu laskentatoimen palvelu	5	65
Liikkeenjohdon konsultointi
702	5	60

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkeä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin, jolloin ositteita oli yhteensä 53. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen, noin 2300 yritystä, useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

Laskentamenetelmä

Vastauskadon vaikutus korjataan laskemalla jokaisessa ositteessa kadonkorjauskerroin vastanneiden yritysten lukumäärien perusteella.

Korotettaessa tietoja perusjoukkoon poimitaan yritysten liikevaihtotiedot uudestaan samasta Tilastokeskuksen tietokannasta, jota käytetään muiden yritystilastojen laadinnassa. Yrityskohtainen otospaino kerrotaan ensimmäisessä vaiheessa lasketulla ositekohtaisella kadonkorjauspainolla, jolloin saadaan yritykselle alustava painokerroin. Tällä painokertoimelle korotetut liikevaihtotiedot summataan ositteittain ja verrataan summia tietokannasta poimittuihin ositteiden summiin. Näiden erojen perusteella painokertoimet korjataan vielä niin, että summat täsmäävät.

---

Päivitetty 2.11.2011