Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

1.1 Patenttitilastot teknologiaindikaattoreina

Tässä julkaisussa kuvataan teknologian tuotoksia patenttitietojen osalta. Tarkastelun kohteena on Patentti- ja rekisterihallituksen kautta tehty kotimainen patentointi. Kansainvälistä patentointia kuvataan Euroopan patenttiviraston ja Yhdysvaltain patenttiviraston tietojen avulla.

Patentti antaa keksinnön haltijalle oikeuden hyötyä taloudellisesti tekemästään keksinnöstä määrätyn ajan. Samalla se antaa patenttitietojen julkisuuden kautta muille tilaisuuden hyödyntää jo olemassa olevaa teknistä tietoa korvausta vastaan. Patentoinnin merkitystä kuvaa voimakkaasti kasvaneet hakemusmäärät. Euroopan patenttivirastoon jätettiin vuonna 2006 noin 135 000 hakemusta. Samana vuonna Yhdysvalloissa myönnettiin 174 000 patenttia. Patenttitietokantojen käyttöä teknologiaindikaattorien laadinnan ja yleensä teknologisen tutkimuksen lähteenä edistää se, että kaikkien saatavilla on runsaasti kansainvälisesti vertailukelpoista, monipuolista ja yhteismitallista tietoa pitkinä aikasarjoina.

Patentti-indikaattorit ovat innovaatiotoiminnan tuotoksen keskeisin ja useimmiten käytetty kuvaaja, onhan patentilla jo määritelmällisesti suora yhteys keksintöön. Samalla ne kuvaavat tiedon siirtymistä yritysten, maiden ja eri teknologia-alojen välillä. Lisääntynyttä kansainvälisyyttä kuvaa puolestaan patentin keksijöiden ja hakijoiden/haltijoiden kotimaiden kasvava eroavuus.

Patenttitilastot antavat kuitenkin useimmiten vain osittaisen tai epätäydellisen kuvan uudesta teknologiasta, koska kaikkia keksintöjä ei patentoida tai ei ole mahdollista patentoida. Patentin hakua rajoittaa hidas, yleensä muutaman vuoden kestävä käsittelyprosessi. Patentti voi myös maksaa kymmeniäkin tuhansia euroja. Lisäksi täytyy huomioida suhteellisen korkeat ylläpitokustannukset.

Maiden välisiä vertailuja hankaloittaa se, että eri maiden patenttien myöntämisperusteet sekä patentteja koskevat määräykset voivat poiketa huomattavasti toisistaan.

Patenttien taloudellinen merkitys vaihtelee. Taloudellisesti hyödyntämiskelpoisia keksintöjä voidaan tietoisesti jättää suojaamatta. Yritykselle voi olla hyödyllisempää pitää keksintö salassa, kuin julkistaa se patentoinnin kautta. Keksintö voidaan suojata myös mm. tavaramerkillä.

Patentoidut tuotteet tai menetelmät voivat olla huomattavia, suurta taloudellista arvoa sisältäviä keksintöjä tai ainoastaan vähäisiä parannuksia jo olemassa oleviin tuotteisiin tai prosesseihin. Tilastoissa kaikki patentit ovat kuitenkin samanarvoisia. Patentoinnin kansantaloudellinen ja yrityskohtainen merkitys voi olla huomattava: patenttien kehittämiseen sijoitetut varat voivat tuottaa moninkertaisesti rahat takaisin.


Lähde: Patentointi 2006. Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Virtaharju (09) 1734 3290, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Päivitetty 25.10.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Patentointi [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2051. 2006, 1.1 Patenttitilastot teknologiaindikaattoreina . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pat/2006/pat_2006_2007-10-25_kat_001_fi.html