Etusivu > Tilastot > Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto > 2004 > Liike-elämän palvelut

Liike-elämän palvelut

Liike-elämää palvelevista toimialoista julkaisussa ovat mukana tietojenkäsittelypalvelu, lakiasiainpalvelu, kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelu, liikkeenjohdon konsultointi, hallintayhtiöt, tekninen palvelu, mainostoimistot, muu markkinointipalvelu, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu, siivous, työvoiman vuokraus, muut palvelut liike-elämälle, koulutus, terveydenhuoltopalvelu, ympäristönhuolto ja pesula-toiminta.

Vuoden 2004 tilinpäätöstilaston mukaan liike-elämän palvelujen yrityksiä toimi 48 800, mikä oli 1 500 yritystä enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstön lukumäärä kasvoi 3 000 henkilöllä edellisvuodesta ja oli 185 600. Liikevaihtoa palvelualan yrityksille kertyi 17,6 miljardia euroa, kasvuprosentin ollessa 7,3.

Liikevaihto eräillä liike-elämän palvelujen toimialoilla 2003-2004

Liike-elämän palvelujen yrityksistä 99 prosenttia oli pk-sektorin yrityksiä. Ne keräsivät liikevaihdosta 63 prosenttia ja työllistivät 61 prosenttia henkilöstöstä. Pk-yritysten jalostusarvo kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta 5,7 miljardiin euroon. Henkilöä kohden laskettuna jalostusarvoa pk-sektorille kertyi 49 700 euroa.

Liike-elämän palvelujen kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Liike- ja nettotuloksella mitattuna liike-elämän palvelujen kannattavuus koheni yli 2 prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta. Liiketulos, mikä oli 7,5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, kasvoi edellisvuodesta 445 miljoonalla eurolla 1,3 miljardiin euroon. Voittoa tilikaudelta kertyi 903 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia tuotoista. Pk-yritysten kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Käyttökatetta pk-yrityksille jäi 1,3 miljardia euroa eli 11,6 prosenttia tuotoista. Voittoa pk-yrityksille kertyi 10 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli 1,1 miljardia euroa.

Liike-elämän palvelujen rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Liike-elämän palvelujen omavaraisuusaste heikkeni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön verran, ja oli 51,8 prosenttia taseesta. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät noin 2 prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta ja olivat 38 ja 23,1 prosenttia. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio säilyi edellisvuosien tapaan hyvänä, ollen 1,5.

Tietojenkäsittelypalvelu

Tietojenkäsittelypalvelun toimialaan kuuluvat atk-laitteistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, tietojenkäsittely, tietokanta ja -verkkopalvelut, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muualla luokittelematon tietojenkäsittelypalvelu.

Tietojenkäsittely- ja ohjelmistopalvelun liikevaihto 1999-2004

Tietojenkäsittelypalvelussa toimi 4 400 yritystä vuonna 2004. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 4,5 miljardia euroa, mikä oli 10,3 prosenttia edellisvuotista suurempi. Henkilöstöä ala työllisti 36 300. Tietojenkäsittelypalvelun yrityksistä 97 prosenttia toimi pk-sektorilla. Ne keräsivät liikevaihdosta 47 prosenttia ja työllistivät noin puolet alan henkilöstöstä.

Tietojenkäsittelypalvelun kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Varsinaisten toimintakulujen vähentämisen jälkeen jäi 461 miljoonaa euroa muiden kulujen kattamiseen, käyttökatteen ollessa 10,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tietojenkäsittelypalvelun kannattavuuden tunnusluvut kohenivat selvästi vuotta aiemmasta, paitsi kokonaistulos, joka käyttöomaisuuden mittavien myyntitappioiden vuoksi painui 8,1 prosenttia miinukselle.

Pk-yritysten kannattavuuden tunnusluvut kohenivat edellisvuodesta noin 2 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi käyttökatetta pk-sektorille jäi 6,7 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli 144 miljoonaa euroa. Nettotulos, joka vuotta aiemmin oli prosentin verran miinuksella kohosi 0,8 prosenttiin plussalle. Tilikauden tulos, jota kertyi 60 miljoonaa euroa, oli 2,8 prosenttia tuotoista.

Tietojenkäsittelypalvelun rahoituksen tunnuslukuja 2002-2004, pk- ja suuret yritykset

Tietojenkäsittelypalvelun rahoitusasema heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Omavaraisuusaste heikkeni yli 9 prosenttiyksikköä ja oli 58,1 prosenttia taseesta. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat lähes 5 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta ja olivat 39,1 ja 21 prosenttia. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio oli edellisien vuosien tapaan hyvä.

Ohjelmistopalvelu

Tietojenkäsittelypalvelun yrityksistä 70 prosenttia oli ohjelmistojen suunnittelu-, valmistus- ja konsultointiyrityksiä. Näitä ohjelmistopalvelun yrityksiä toimi 3 100 ja liikevaihtoa niille kertyi 2,9 miljardia euroa. Tietojenkäsittelypalvelun henkilöstöstä 64 prosenttia eli 23 000 henkilöä työskenteli ohjelmistopalvelussa.

Ohjelmistopalvelun kulurakenne 2004

Ohjelmistopalvelun kannattavuus koheni merkittävästi. Edellisen vuoden negatiiviset netto-, kokonais- ja tilikauden tulosprosentit kohosivat runsaat 5 prosenttiyksikköä. Nettotulos oli 3,4 ja kokonaistulos 3,7 prosenttia tuotoista. Tilikauden tulos osoitti 131 miljoonaa euroa voittoa, kun se edellisenä vuonna oli 15 miljoonaa euroa tappiollinen.

Tekninen palvelu

Teknisen palvelun yrityksiä toimi 7 000 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,1 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Toimialalla työskenteli 30 000 henkilöä, mikä oli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pk- sektorin osuus teknisen palvelun yrityksistä oli 97 prosenttia, liikevaihdosta lähes 64 ja henkilöstöstä 66 prosenttia. Koko toimialalla jalostusarvoa kertyi 1,6 miljardia euroa, josta miljardi euroa tuli pk-sektorilta. Teknisen palvelun jalostusarvo kasvoi 137 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta, kasvuprosentin ollessa 9,1.

Teknisen palvelun liikevaihto 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusummat ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Edelliseen vuoteen verrattuna teknisen palvelun kannattavuuden tunnusluvut myyntikatetta lukuunottamatta kohenivat noin prosenttiyksiköllä. Myyntikate heikkeni yli 2 prosenttiyksikköä 80,6 prosenttiin liikevaihdosta. Varsinaiset toimintakulut veivät 90 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, jolloin käyttökatetta jäi 333 miljoonaa euroa eli 10,5 prosenttia tuotoista. Voittoa kertyi 222 miljoonaa euroa, mikä oli 53 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, tilikauden tuloksen ollessa 7 prosenttia tuotoista.

Teknisen palvelun kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Kun liiketoiminnan tuotoista vähennettiin varsinaisen toiminnan kulut, jäi pk-yrityksille käyttökatetta 10,1 prosenttia, prosenttiyksikön verran vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan suurten yritysten käyttökate koheni 4 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta 11,1 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Kokonaistulosta kummallekin sektorille jäi runsaat 4 prosenttia tuotoista, pk-sektorille 90 ja suurille yrityksille 50 miljoonaa euroa.

Teknisen palvelun nettovelat 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

Teknisen palvelun rahoitusasema vahvistui merkittävästi vuotta aiemmasta. Omavaraisuusaste koheni 4,1 prosenttiyksiköllä ja oli 49,9 prosenttia taseesta vuonna 2004. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät noin 3 prosenttiyksiköllä ja olivat 42 ja 26,8 prosenttia. Toimialan maksuvalmius säilyi edellisvuosien tapaan hyvänä. Pk-sektorin rahoitusasema oli huomattavasti vahvempi kuin suurten yritysten. Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 56,1 prosenttia taseesta ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon 35,8 prosenttia. Vastaavat tunnusluvut suurilla yrityksillä olivat omavaraisuusaste 39,7 ja kokonaisvelat 52,9 prosenttia.

Mainostoimistot

Viime vuosien aikana mainostoimistojen lukumäärä on ollut hienoisessa kasvussa ja vuonna 2004 niitä toimi hieman yli 2 000. Liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1,1 miljardia euroa. Henkilöstön lukumäärä supistui edelleen ja ala työllisti 4 300 henkilöä. Pk-yritysten osuus mainostoimistojen lukumäärästä oli 99 prosenttia, liikevaihdosta ne keräsivät 75 prosenttia ja työllistivät 88 prosenttia toimialan henkilöstöstä.

Mainostoimistojen käyttökate 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusummat ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Myyntikatetta lukuun ottamatta mainostoimistojen kannattavuuden tunnusluvuissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia edellisvuoteen nähden. Myyntikate heikkeni prosenttiyksikön verran ja sitä kertyi 38,4 prosenttia liikevaihdosta. Varsinaisten toimintakulujen jälkeen jäi 51 miljoonaa euroa muiden kulujen kattamiseen, käyttökatteen ollessa 4,8 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tilikauden tulosta mainostoimistoille kertyi 39,3 miljoonaa euroa, mikä oli 3,7 prosenttia tuotoista.

Mainostoimistojen kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Liiketoiminnan tuotoista pk-yritykset käyttivät 60 prosenttia aine- ja tarvikekäyttöön sekä ulkopuolisiin palveluihin. Henkilöstökulut veivät 21 ja muut kulut 14 prosenttia. Käyttökatetta jäi 46 miljoonaa euroa, mikä oli 5,7 prosenttia tuotoista. Suurilla yrityksillä aine- ja tarvikekäyttö sekä ulkopuoliset palvelut lohkaisivat noin 82 prosenttia tuotoista, henkilöstökuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin meni vajaat 16 prosenttia, jolloin käyttökatetta jäi 2,1 prosenttia tuotoista.

Mainostoimistojen rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Mainostoimistojen rahoitusasema on muutaman viime vuoden aikana vahvistunut. Omavaraisuusaste koheni edellisvuodesta prosenttiyksiköllä 51,8 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät prosenttiyksiköllä ja olivat 17,1 prosenttia. Maksuvalmius säilyi hyvänä. Vaikka koko toimialan rahoitusasema vahvistui, heikkeni suurten yritysten omavaraisuusaste 2 prosenttiyksiköllä ja nettovelat kasvoivat 4 prosenttiyksiköllä. Suurten omavaraisuusaste oli 68,2 prosenttia taseesta ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon 6,9 prosenttia.

---

Päivitetty 2.3.2006