Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
Liike-elämän palvelut 2012
Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto kattaa toimialaluokituksen (TOL 2008) pääluokat M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kokonaan, pääluokasta P Koulutus luokan 855 Muu koulutus (pl. 85591 Kansan-, kansalais- ja työväenopistot) ja pääluokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (pl. 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut).
Näillä toimialoilla toimi yhteensä 66 150 yritystä vuonna 2012. Lisäystä edellisvuodesta oli 1 250 yritystä. EU:n määritelmän mukaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä oli 65 250. Pk-yritysten osuus liike-elämän palvelujen liikevaihdosta oli 61 prosenttia ja henkilöstöstä 56 prosenttia.
1. Liikevaihto
Vuonna 2012 liike-elämän palvelujen yrityksille kertyi liikevaihtoa 27,4 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Vuotta aiemmin kasvuprosentti oli 9,1. Liikevaihto kasvoi euromääräisesti lähes saman verran sekä suurissa että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, 800 miljoonaa euroa. Suurissa yrityksissä kasvu oli kuitenkin voimakkaampaa. Liikevaihto nousi suurissa yrityksissä 7,9 prosenttia vuodesta 2011 ja pk-yrityksissä 5,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten liikevaihto kasvoi turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalveluissa, 25,6 prosenttia. Liikkeenjohdon konsultoinnissa lisäystä oli 13,1 prosenttia. Euromääräisesti liikevaihdon lisäystä kertyi eniten teknisessä palvelussa, lähes 380 miljoonaa euroa. Liikkeenjohdon konsultoinnin liikevaihdon kasvu oli 300 miljoonaa ja terveyspalvelujen 250 miljoonaa euroa.
Kuvio 1. Liikevaihdon muutos eräillä liike-elämän palvelujen toimialoilla 2011–2012
Osa toimialojen muutoksista selittyy rakenteellisilla muutoksilla. Tällaisia tapahtuu esimerkiksi silloin, kun yritys fuusion seurauksena siirtyy toimialalta toiselle.
Liike-elämän palvelujen yritysten yhteenlasketut liiketoiminnan tuotot olivat 27,9 miljardia euroa vuonna 2012. Siitä jäi varsinaisten liiketoiminnan kulujen jälkeen käyttökatetta 2,6 miljardia euroa. Liiketoiminnan kulujen suurin erä oli henkilöstökulut 40,9 prosenttia, aine- ja tarvikekäyttö 16,7 ja muut liiketoiminnan kulut 32,9 prosenttia.
Kuvio 2. Liike-elämän palvelujen kulurakenne 2012, miljardia euroa
2. Kannattavuus
Liike-elämän palvelujen varsinaisen liiketoiminnan kannattavuus eli käyttökate oli 2,6 miljardia euroa vuonna 2012, kasvua oli 5,8 prosenttia edellisvuodesta. Käyttökate nousi enemmän suurissa yrityksissä, joissa se laman jälkeen myös putosi pieniä ja keskisuuria yrityksiä jyrkemmin. Käyttökatteen osuus liiketoiminnan tuotoista pysyi samana kuin vuonna 2011 eli 9,5 prosentissa. Poistojen, rahoituserien ja verojen jälkeinen nettotulos jäi hieman alle miljardin euron. Se nousi lähes 200 miljoonaa euroa vuotta aiemmasta. Satunnaiserät nostivat kokonaistuloksen 1,4 miljardiin euroon.
Kuvio 3. Käyttökatteen muutos liike-elämän palvelujen toimialoilla 2011–2012
Liiketoiminnan tuottoihin suhteutettuna käyttökate pysyi samana, mutta rahoitustulos, nettotulos ja kokonaistulos kohenivat vuodesta 2011. Rahoitustulos oli 6,7 prosenttia, nettotulos 3,3 prosenttia ja kokonaistulos 4,8 prosenttia liiketoiminnan tuloista. Vastaavat luvut edellisvuonna olivat 6,4 prosenttia, 2,7 prosenttia ja 4,6 prosenttia.
Kuvio 4. Liike-elämän palvelujen kannattavuus 2006–2012
Kannattavuuden kehityksessä on toimialojen välillä eroja. Tunnusluvut paranivat hieman teknisessä palvelussa, mainospalveluissa ja terveyspalveluissa. Kannattavuus heikkeni liikkeenjohdon konsultoinnissa ja turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalveluissa. Liike-elämän palvelujen kokonaispääoman tuottoprosentti koheni 6,0 prosentista 6,7 prosenttiin.
Kuvio 5. Liikkeenjohdon konsultointipalvelujen kannattavuus 2006–2012
3. Rahoitus
Liike-elämän palvelujen yritysten rahoitusasema parani hieman edellisvuodesta. Omavaraisuusaste nousi 38,1 prosentista 39,7 prosenttiin. Pk-yritysten rahoitusasema on selvästi koko toimialaa parempi. Omavaraisuusaste oli 46,0 prosenttia, nousua 1,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2011.
Kuvio 6. Liike-elämän palvelujen omavaraisuusaste 2006–2012
Kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta oli 68,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,1 prosenttia. Velan osuus on pysynyt korkeana jo useamman vuoden. Viisi vuotta aiemmin, vuonna 2006, velkojen määrä oli 53,7 prosenttia liikevaihdosta. Pk-yritysten kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta laski 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 49,5 prosenttia.
Kuvio 7. Liike-elämän palvelujen kokonaisvelat/liikevaihto 2006–2012
Rahoitusasemassa on toimialojen välillä eroja. Velkaisin toimiala on liikkeenjohdon konsultointi, jossa kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta on vuodesta 2008 lähtien ollut reippaasti yli 100 prosenttia. Vuonna 2012 se oli 127,1 prosenttia. Toimialan omavaraisuusaste on kuitenkin tyydyttävä 34,7 prosenttia.
4. Henkilöstön määrä
Vuonna 2012 liike-elämän palvelut työllistivät 254 500 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä kasvoi 2,5 prosentilla eli runsaalla 6 100 henkilöllä edellisvuodesta. Vuonna 2011 henkilöstön määrän lisäys oli lähes kolminkertainen. Myös vuonna 2012 eniten lisäystä oli suurissa yrityksissä, mutta myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstön määrä kasvoi lähes 1 400 henkilöllä.
Lähde: Tilinpäätöstilasto 2012, Tilastokeskus
Lisätietoja: Ritva Wuoristo 09 1734 2977, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala
Päivitetty 13.2.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5360. 2012,
Liike-elämän palvelut 2012
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/patipa/2012/patipa_2012_2014-02-13_kat_001_fi.html