Etusivu > Tilastot > Pääomakanta > 2009 > Laatuseloste: Pääomakanta

Laatuseloste: Pääomakanta

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1

Pääomakantalaskelmissa kuvataan kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotannossa käytettävää kiinteää pääomavarantoa, pääoman bruttomuodostusta, fyysistä poistumaa sekä arvon vähenemistä eli pääoman kulumista.

Pääomakantalaskelmien tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon mm. kiinteän pääoman kulumisen estimaatteina sekä tuottavuuslaskelmissa. Kiinteän pääoman varanto on keskeinen lähtökohta kansanvarallisuuden määrittämisessä.

1.2

Pääomakanta koostuu tuotantoon käytettävistä kiinteistä varoista. Ne muodostuvat sellaisista aineellisista ja aineettomista valmistetuista varoista, joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa yli vuoden ajan. Aineellisia kiinteitä varoja ovat asuinrakennukset, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kasvatettavat varat. Aineettomia kiinteitä varoja ovat mineraalien etsintä, tietokoneohjelmistot, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäteokset sekä muut aineettomat kiinteät varat.

Kiinteän pääoman kokonaisvaranto lasketaan sekä brutto- että nettokäsitteinä.

Bruttokanta on tuottajien hallussa ja vielä käytössä olevien varojen arvo, arvotettuna ”uutta vastaavin” hinnoin, riippumatta varojen iästä tai todellisesta kunnosta. Bruttokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla.

Nettokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella kiinteän pääoman kulumisella. Nettokanta on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) varantokäsite, ja sitä käytetään varallisuustaseissa, tarjonta- ja käyttötaulukoissa sekä panos-tuotostaulukoissa

Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana.

Kiinteän pääoman poistumalla tarkoitetaan pääomatavaran poistamista pääomakannasta sen eliniän päätyttyä.

Pääomakantatiedot tuotetaan toimialoittain (TOL2002), pääomatavaratyypeittäin (tavaratyyppiluokitus, kiinteiden varojen luokitus), sektoreittain (ISL 2000) ja tuottajatyypeittäin (tuottajatyyppiluokitus).

1.3

Pääomakantatilaston laatiminen noudattaa asetusta Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmästä EKT1995 ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 1993 sekä OECD:n suosituksia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Pääomakantatilasto pohjautuu kansantalouden tilinpidon kiinteän pääoman bruttomuodostustietoihin (investointeihin). Pääomakanta estimoidaan investointi-kertymämenetelmään perustuvalla laskentamallilla. Kertymämenetelmässä käytetään pitkiä investointisarjoja, hintaindeksejä, sekä olettamuksia pääomatavaroiden eloonjäämis-/kuolleisuusfunktion muodosta ja keskimääräisistä käyttöi’istä. Investointikertymämenetelmää täydennetään kyselyillä ja hallinnollisilla aineistoilla.

Pääomakantatiedot lasketaan sekä käypiin että kiinteisiin hintoihin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Kiinteän pääoman bruttomuodostustiedot ovat kansantalouden tilinpidon tietoja, joista on oma menetelmäselvityksensä. Investointikertymämenetelmän tuottamia pääomakantatietoja verrataan Tilastokeskuksen kyselyihin ja muihin hallinnollisiin aineistoihin. Myös investointikertymämenetelmän elinikäoletuksia verrataan kyselyihin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Pääomakantatilasto on vuositilasto. Pääomakantatiedot päivitetään kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa. Tilastovuotta t koskevat tiedot ovat lopullisia noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Ennakolliset tiedot ilmestyvät puoli vuotta tilastovuoden jälkeen.

Aikasarjauudistukset esim. laskentamenetelmien, luokitusten ja käsitteiden muuttuessa voivat muuttaa pääomakantatilaston tietoja. Kiinteähintaisia sarjoja voidaan laskea taaaksepäin eri perusvuosilla.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Pääomakantatilaston keskeiset tiedot julkistetaan tilaston Tilastokeskuksen Internet-sivuilla tietokantataulukoina. Tilaston tietoja on saatavissa myös Tilastokeskuksen ASTIKA-tietokannasta.

Lisäksi tilastotiedot raportoidaan EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja sitä kautta ne tulevat julkaistavaksi Eurostatin sekä OECD:n tietokannoissa.

Lisätietoja luokituksista yms. tilastokeskus.fi -sivun kohdasta 'Tietoa tilastoista' sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Pääomakantatilaston tiedot käypiin ja kiinteisiin hintoihin ovat saatavissa vuodesta 1975 alkaen vertailukelpoisena aikasarjana.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kansantalouden tilinpitojärjestelmä SNA93/EKT95 muodostaa yhtenäisen ja selkeän talouden tarkastelukehikon. Pääomakantatilasto on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Lähde: Pääomakanta 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Päivi Väisänen (09) 1734 3312, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 15.07.2010