Etusivu > Tilastot > Poliisin tietoon tullut rikollisuus > 2010 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2010 koko maassa kaikkiaan 432 000 rikosta, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2000 rekisteröitiin 453 000 rikosta. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 268 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 265 000.

Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 9 700 rikosta, kaksi prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista viidennes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä lisääntyi vuodesta 2009 vuoteen 2010 suhteellisesti eniten Etelä-Karjalassa, 7 prosenttia ja väheni Ahvenanmaalla, 22 prosenttia.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

1.2. Omaisuusrikokset

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 148 000, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 000. Kymmenen edellisen vuoden vastaava keskiarvo oli 2 700. Näpistyksiä tuli tietoon 73 000, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Varkausrikoksia ilmoitettiin vuosina 2000–2009 keskimäärin 163 000.

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2010 (247 299 rikosta)

Murtoja ilmoitettiin 39 000, mikä on 2 200 tapausta edellistä vuotta vähemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 14 000, mikä on 1 500 tapausta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot vähenivät 9 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 100. Vuodesta 2000 niiden määrä on enemmän kuin puolittunut. Asuntomurtojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna prosentin. Vuonna 2010 niitä tehtiin 6 500, joista mökkimurtoja oli 1 500.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 11 000, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2010 tuli tietoon kaikkiaan 1 100 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991.

Petosten määrä oli 16 000, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuodesta 2000 petokset ovat lisääntyneet kolmanneksen.

Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 50 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 49 000, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 500, kahdeksan prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuosina 2000–2009 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 2 000.

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2010

Maakunta	Murrot	Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset	Ryöstöt	Vahingonteot	Kavallukset	Petokset, Maksuväline- petokset
KOKO MAA	717	207	28	915	61	378
Uusimaa	918	279	42	1 284	104	459
Varsinais-Suomi	753	224	30	764	48	377
Satakunta	965	211	17	803	41	317
Kanta-Häme	703	216	25	809	30	345
Pirkanmaa	667	157	24	813	47	356
Päijät-Häme	817	272	19	809	56	342
Kymenlaakso	733	261	19	784	49	373
Etelä-Karjala	701	231	20	787	39	328
Etelä-Savo	775	196	17	736	42	244
Pohjois-Savo	507	138	17	796	44	296
Pohjois-Karjala	456	97	10	804	41	245
Keski-Suomi	554	111	20	759	48	319
Etelä-Pohjanmaa	344	54	6	506	27	391
Pohjanmaa	499	103	21	769	34	242
Keski-Pohjanmaa	263	50	10	666	26	250
Pohjois-Pohjanmaa	525	228	36	687	50	299
Kainuu	506	110	16	843	49	264
Lappi	619	224	20	857	37	292
Ahvenanmaa	418	79	4	875	18	129

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2010 tietoon tuli kaikkiaan 33 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät viisi prosenttia. Niiden määrä oli 2 000. Vuoteen 2000 verrattuna pahoinpitelyrikoksia oli nyt viidenneksen enemmän.

Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yleisillä paikoilla liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella ja lähes joka kolmannessa tapahtumapaikkana on yksityinen asunto.

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset 2010 (33 082 rikosta)

Henkirikoksia tuli tietoon 110. Niitä oli 4 tapausta vähemmän kuin vuonna 2009. Kymmenvuotisajanjakson 2000–2009 vuosittainen keskiarvo oli 128. Vastaava luku vuosina 1990–1999 oli 142. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 366:sta 308:aan. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 348.

Vuonna 2010 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli poliisin tietoon 818 edellisvuoden luvun oltua 660. Vuosina 2000–2009 ilmoitettiin keskimäärin 628 raiskausta. Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtuu yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2010

Maakunta	Tappo, murha ja surma ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskaus- rikokset
KOKO MAA	8	401	37	177	15
Uusimaa	7	500	34	209	16
Varsinais-Suomi	5	351	29	230	14
Satakunta	5	425	50	144	7
Kanta-Häme	9	285	37	178	14
Pirkanmaa	9	321	37	143	13
Päijät-Häme	9	328	49	178	4
Kymenlaakso	10	303	27	186	8
Etelä-Karjala	4	309	27	159	7
Etelä-Savo	10	392	44	201	12
Pohjois-Savo	9	395	37	211	14
Pohjois-Karjala	8	332	41	163	7
Keski-Suomi	6	414	41	109	11
Etelä-Pohjanmaa	9	335	22	96	7
Pohjanmaa	13	360	54	128	96
Keski-Pohjanmaa	3	482	41	211	6
Pohjois-Pohjanmaa	11	387	34	131	12
Kainuu	9	448	55	180	13
Lappi	11	355	47	171	11
Ahvenanmaa	4	361	43	121	36

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät yhdeksän prosenttia ja muut rattijuopumukset 11 prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumuksia tuli ilmi 21 000, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Rattijuopumusten määrä on nyt alimmillaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet kolmanneksen.

Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 82 prosenttia oli käyttänyt ainoana päihteenä alkoholia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2010

Vuonna 2010 rekisteröitiin 504 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 700, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 336 000, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2010 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Törkeät huumausainerikokset lisääntyivät 17 prosenttia. Niitä ilmeni 1 100. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2000–2009 keskimäärin 15 000 vuodessa.

Vuosina 2009 ja 2010 lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää 5-6 prosenttia.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2010 (19 724 rikosta)

Alkoholilakia vastaan tehtyjä rikoksia poliisi kirjasi 4 100. Määrä on kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tulli- tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja että valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi selvitti vuoden 2010 aikana kaikkiaan 268 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 62, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 51.

Omaisuusrikoksista selvitettiin runsaat 40 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista lähes 80 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Seinäjoella ja Kajaanissa, 76 ja 71 ja matalimmat Helsingissä ja Kaarinassa, 54.

Selvitysprosentti vaihtelee eri rikostyypeissä hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petokset selvitettiin 90-prosenttisesti. Henkirikoksista selvitettiin lähes kaikki. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 78.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2010 ’tavallisista’ varkauksista selvitettiin vajaa viidennes. Vahingonteoista selvitettiin joka neljäs. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvitettiin puolet ja raiskauksista kaksi kolmesta. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään.

Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986 – 2010

Rikos	1986–1990	1991–1995	1996–2000	2001–2005	2006	2007	2008	2009	2010
KAIKKI RIKOKSET	65	51	51	56	60	60	62	59	62
Varkaus	25	17	14	15	17	18	19	18	18
Törkeä varkaus	39	29	40	41	44	38	40	33	38
Näpistys	78	70	67	58	56	56	57	57	59
Ryöstöt	53	43	42	45	45	44	51	50	51
Vahingonteot	29	27	27	26	26	25	25	24	24
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	77	85	82	80
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	91	81	93	89	87
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	70	75	73	74
Tappo, murha tai surma	97	94	90	93	86	79	103	91	97
Tapon, murhan tai surman yritys	95	91	92	94	103	89	104	98	92
Raiskaukset	63	56	57	63	62	60	66	74	69

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2010 selvitettyihin 268 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 302 000 henkilöä. Heistä oli naisia 18 prosenttia.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2000-2010

Vuosi	Syylliseksi epäillyt - Ikä
	Miehet yhteensä	Naiset yhteensä	Alle 15– vuotiaat miehet	Alle 15– vuotiaat naiset	15–17– vuotiaat miehet	15–17– vuotiaat naiset	18–20– vuotiaat miehet	18–20– vuotiaat naiset	Yli 20– vuotiaat miehet	Yli 20– vuotiaat naiset
2000	232 810	41 520	8 002	2 812	26 554	5 003	32 204	4 593	164 050	29 112
2001	227 035	40 878	7 218	3 121	23 165	4 490	34 231	4 717	162 421	28 550
2002	226 806	38 805	6 808	2 641	20 216	4 230	34 654	5 113	165 128	26 821
2003	236 391	42 097	7 600	2 590	19 033	4 127	35 161	5 300	174 597	30 080
2004	250 087	47 028	8 342	3 182	20 063	4 763	33 466	5 670	188 216	33 413
2005	250 489	46 580	7 289	3 047	22 486	4 546	31 983	5 521	188 731	33 466
2006	239 264	45 093	6 934	2 725	19 296	4093	28 830	5 783	184 204	32 492
2007	250 303	57 847	8 347	2 749	19 783	4 077	29 702	5 433	194 471	45 588
2008	257 955	50 240	10 577	3 198	20 592	4 207	30 388	5 987	196 398	36 848
2009	247 229	51 298	8 846	3 172	19 049	4 635	27 261	5 923	192 073	37 567
2010	249 123	52 930	8 023	3 414	18 542	5 053	27 431	5 722	195 127	38 741

Vuonna 2010 nuorten ja alaikäisten – alle 21–vuotiaiden – osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 23 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 35 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 48 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 30. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 24 prosenttia.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 65 prosenttia oli epäiltynä yhdestä rikoksesta vuonna 2010. 32 prosenttia epäiltiin 2-10 rikoksesta ja kolme prosenttia oli epäiltynä yli 10 rikoksesta.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2010

1.8. Syylliseksi epäiltyjen kansalaisuus

Vuonna 2010 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalaisia oli 34 000, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Syylliseksi epäiltyjen yleisin ulkomaan kansalaisuus oli Viro, 8 500. Ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä on vuodesta 1997 yli kaksinkertaistunut.

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ulkomaan kansalaiset 1997–2010

Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja syntymämaasta perustuvat toisaalta poliisilta saatuun kansalaisuus– ja syntymämaatietoon ja toisaalta väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuun tietoon siitä, onko henkilö syntyperäinen Suomen kansalainen, muu Suomen kansalainen vai ulkomaan kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Henkilöt, joilla ei esiinny mitään Suomeen viittaavaa kansalaisuus– tai kotipaikkatietoa on viety ryhmään ‘turisti tai vierailija’. Nämä syylliseksi epäillyt sisältyvät julkaisussa esitettäviin lukuihin.

Ryhmä ’turisti tai vierailija’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelivat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka olivat tulleet Suomeen suorastaan rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 2010

Rikos	Vuosi	SYYLLISEKSI EPÄILLYT
		KAIKKI	Suomen kansa- laiset	Ulko- maiden kansa- laiset
					Viro	Venäjä/ entinen Neuvostoliitto	Ruotsi	muiden ulkomaiden kansalaiset
Kaikki rikokset	2006	284 357	265 887	18 470	3 821	2 899	1 507	10 243
	2007	308 150	286 915	21 235	4 043	3 185	1 525	12 482
	2008	308 195	284 508	23 687	5 720	3 067	1 817	13 083
	2009	298 527	268 578	29 949	6 399	5 957	1 825	15 768
	2010	302 053	268 422	33 631	8 541	6 352	1 671	17 067
Varkaus- rikokset	2006	61 706	56 353	5 353	969	1 070	310	3 004
	2007	62 766	57 346	5 420	740	1 053	262	3 365
	2008	67 286	60 258	7 028	1 461	864	333	4 370
	2009	67 521	58 984	8 537	2 151	986	358	5 042
	2010	68 646	58 848	9 798	2 693	1 098	420	5 587
Ryöstö- rikokset	2006	1 308	1 173	135	23	9	11	92
	2007	1 366	1 226	140	19	15	7	99
	2008	1 486	1 308	178	37	9	27	105
	2009	1 543	1 375	168	30	9	15	114
	2010	1 330	1 152	178	30	13	11	124
Pahoinpitely- rikokset	2006	28 677	26 347	2 330	308	313	178	1 531
	2007	29 906	27 562	2 344	317	311	141	1 575
	2008	32 710	29 846	2 864	487	323	156	1 898
	2009	29 439	26 811	2 628	450	282	153	1 743
	2010	29 027	26 192	2 835	546	244	148	1 897
Raiskaus- rikokset	2006	404	311	93	17	2	6	68
	2007	475	377	98	6	5	-	87
	2008	641	540	101	10	7	4	80
	2009	512	367	145	4	6	2	133
	2010	574	314	260	11	5	4	240
Rattijuopumukset	2006	25 573	23 733	1 840	911	300	118	511
	2007	27 464	25 146	2 318	1 068	375	187	688
	2008	27 000	24 604	2 396	1 171	433	164	628
	2009	23 161	21 164	1 997	917	359	163	558
	2010	21 437	19 300	2 137	1 192	357	103	485
Huumausaine- rikokset	2006	13 453	12 970	483	76	85	57	265
	2007	15 231	14 567	664	94	98	91	381
	2008	16 388	15 599	789	133	164	131	361
	2009	17 425	16 158	1 267	218	169	132	748
	2010	20 403	18 973	1 430	293	212	94	831

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jorma Kallio (09) 1734 3248, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 7.4.2011