Etusivu > Tilastot > Poliisin tietoon tullut rikollisuus > 2012 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2012 koko maassa kaikkiaan 425 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen edellisen vuoden aikana rekisteröitiin keskimäärin 438 000 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 255 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 271 000.

Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 14 000 rikosta, 20 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä väheni vuodesta 2011 vuoteen 2012 kaikissa maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä väheni Keski-Pohjanmaalla, 16 prosenttia.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

1.2. Omaisuusrikokset

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 139 000, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksia (varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet) ilmoitettiin vuosien 2002–2011 aikana keskimäärin 156 000. Vuonna 2012 varkauksia kirjattiin 68 000 eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 200. Kymmenen edellisen vuoden aikana törkeitä varkauksia oli keskimäärin 2 600 vuodessa. Näpistyksiä tuli tietoon 68 000, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2012 (Kaikkiaan 237 609 rikosta)

Murtoja ilmoitettiin 35 000, mikä on 4 600 tapausta edellistä vuotta vähemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 11 000, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot vähenivät 12 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 000. Vuodesta 2002 niiden määrä on vähentynyt 42 prosenttia. Asuntomurtojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttia. Vuonna 2012 niitä tehtiin 6 300, joista mökkimurtoja oli 1 500.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 8 800, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2012 tuli tietoon kaikkiaan 1 200 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991.

Petosten määrä oli 21 000, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin petoksia kirjattiin 12 000. Maksuvälinepetoksia tehtiin 6 200, määrä on miltei kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 51 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 44 000, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 600, mikä on yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2002–2011 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 1 800.

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012

Maakunta	Murrot	Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset	Ryöstöt	Vahingon- teot	Kavallukset	Petokset, Maksuväline- petokset
KOKO MAA	649	163	30	822	61	503
Uusimaa	751	189	42	977	94	583
Varsinais-Suomi	778	279	40	706	56	508
Satakunta	722	146	19	681	44	419
Kanta-Häme	629	118	22	784	29	504
Pirkanmaa	641	142	24	918	44	481
Päijät-Häme	835	203	22	906	65	456
Kymenlaakso	656	163	19	790	44	438
Etelä-Karjala	486	138	26	830	42	333
Etelä-Savo	690	155	13	748	40	350
Pohjois-Savo	487	112	17	780	48	316
Pohjois-Karjala	488	109	13	723	28	457
Keski-Suomi	594	85	25	745	58	458
Etelä-Pohjanmaa	340	45	13	544	31	381
Pohjanmaa	433	88	9	784	20	315
Keski-Pohjanmaa	285	48	10	656	16	239
Pohjois-Pohjanmaa	592	201	40	654	54	469
Kainuu	394	116	16	832	46	236
Lappi	537	168	27	761	52	384
Ahvenanmaa	497	74	0	776	95	138

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2012 tietoon tuli kaikkiaan 38 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyrikosten määrää. Ajanjaksolla 2002–2011 pahoinpitelyrikoksia ilmoitettiin keskimäärin 32 000 vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden määrä oli 1 900.

Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yksityisissä asunnoissa. Kolmanneksessa tapahtumapaikkana on yleinen paikka liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella.

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2012 (Kaikkiaan 38 231 rikosta)

Henkirikoksia tuli tietoon 89. Niitä oli 25 tapausta vähemmän kuin vuonna 2011. Kymmenvuotisajanjakson 2002–2011 vuosittainen keskiarvo oli 120. Vastaava luku vuosina 1992–2001 oli 143. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 306:sta 350:een. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 340.

Vuonna 2012 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli tietoon 1 009 edellisvuoden luvun oltua 1 039. Vuosina 2002-2011 ilmoitettiin keskimäärin 710 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 567, mikä on 51 prosenttia (526 tapausta) enemmän kuin vuosittainen keskiarvo ajanjaksolla 2002–2011. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012

Maakunta	Tappo, murha, surma ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskaus- rikokset
KOKO MAA	8	470	35	203	19
Uusimaa	9	570	29	231	21
Varsinais-Suomi	3	417	30	234	18
Satakunta	8	425	43	154	11
Kanta-Häme	9	312	34	187	20
Pirkanmaa	5	424	36	193	22
Päijät-Häme	12	418	31	188	11
Kymenlaakso	13	326	29	208	14
Etelä-Karjala	6	350	40	189	11
Etelä-Savo	8	407	38	243	17
Pohjois-Savo	11	448	36	294	17
Pohjois-Karjala	14	356	37	173	16
Keski-Suomi	7	548	44	145	20
Etelä-Pohjanmaa	11	385	34	113	13
Pohjanmaa	3	380	39	156	15
Keski-Pohjanmaa	13	542	29	225	16
Pohjois-Pohjanmaa	8	478	35	137	21
Kainuu	10	613	50	209	20
Lappi	9	477	52	238	20
Ahvenanmaa	7	423	25	180	11

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät yhdeksän prosenttia ja muut rattijuopumukset 12 prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 19 000, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 2012 alimmillaan 30 vuoteen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet kolmanneksen.

Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 83 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja 14 prosenttia huumaavaa ainetta ainoana päihteenä. Loput kolme prosenttia olivat käyttäneet molempia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2012

Vuonna 2012 rekisteröitiin 435 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 600, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 289 000, mikä on 14 prosenttia vähemmän edellisvuonna.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2012 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on prosentin vähemmän kuin vuonna 2011. Myös törkeät huumausainerikokset vähenivät yhdellä prosentilla. Niitä ilmeni 1 000. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2002–2011 keskimäärin 16 000 vuodessa.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012 (Kaikkiaan 20 102 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 4 600. Määrä on 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tulli- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2012 aikana kaikkiaan 255 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 60, mikä on yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 52. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 38 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 78 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa ja Lappeenrannassa, 71 ja 69 kun taas matalimmat Helsingissä ja Kaarinassa, 54.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petoksista selvitettiin 68 prosenttia ja henkirikoksista 88 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 77.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus, näpistys), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2012 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin joka neljäs ja maksuvälinepetoksista joka viides. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvitettiin runsas puolet.

Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986–2012

Rikos	1986–1990	1991–1995	1996–2000	2001–2005	2006–2010	2011	2012
KAIKKI RIKOKSET	65	51	51	56	61	59	60
Varkaus	25	17	14	15	18	17	16
Törkeä varkaus	39	29	40	41	38	34	38
Näpistys	78	70	67	58	57	57	56
Ryöstöt	53	43	42	45	49	49	54
Vahingonteot	29	27	27	26	25	21	23
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	75	78
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	88	85	83
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	73	75
Tappo, murha tai surma	97	94	90	93	91	81	88
Tapon, murhan tai surman yritys	95	91	92	94	97	91	97
Raiskaukset	63	56	57	63	66	59	128 1)

1) Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli 100.

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2012 selvitettyihin 255 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 284 000 henkilöä. Heistä naisia oli 18 prosenttia.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2003–2012

Vuosi	Syylliseksi epäillyt - Ikä
	Miehet yhteensä	Naiset yhteensä	Alle 15- vuotiaat miehet	Alle 15- vuotiaat naiset	15–17- vuotiaat miehet	15–17- vuotiaat naiset	18–20- vuotiaat miehet	18–20- vuotiaat naiset	Yli 20- vuotiaat miehet	Yli 20- vuotiaat naiset
2003	236 391	42 097	7 600	2 590	19 033	4 127	35 161	5 300	174 597	30 080
2004	250 087	47 028	8 342	3 182	20 063	4 763	33 466	5 670	188 216	33 413
2005	250 489	46 580	7 289	3 047	22 486	4 546	31 983	5 521	188 731	33 466
2006	239 264	45 093	6 934	2 725	19 296	4 093	28 830	5 783	184 204	32 492
2007	250 303	57 847	8 347	2 749	19 783	4 077	29 702	5 433	192 471	45 588
2008	257 955	50 240	10 577	3 198	20 592	4 207	30 388	5 987	196 398	36 848
2009	247 229	51 298	8 846	3 173	19 049	4 635	27 261	5 923	192 073	37 567
2010	249 123	52 930	8 023	3 414	18 542	5 053	27 431	5 722	195 127	38 741
2011	248 787	53 975	9 091	3 640	19 359	5 230	28 224	5 943	192 113	39 162
2012	233 726	49 896	6 930	2 738	16 532	4 338	26 485	5 439	183 779	37 381

Vuonna 2012 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 22 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 35 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 46 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 32. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 21 prosenttia.

1.8. Ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2012 oli 284 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 35 000. Vuoteen 2011 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni kuusi prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä lisääntyi runsaat kaksi prosenttia. Kymmenen edellisen vuoden aikana ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä oli keskimäärin 24 000. Vuonna 2012 epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli 9 000. Heistä vain neljännes asuu vakituisesti Suomessa. Syylliseksi epäillyt olivat 149:n eri valtion kansalaisia.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2012

Vuonna 2012 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 44 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskimääräinen ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja rattijuopumusrikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2012

Ikäluokat	Vakinaisesti Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt		Osuus ikäryhmän 1 000:ta asukasta kohden
	Suomalaiset	Ulkomaalaiset	Suomalaiset	Ulkomaalaiset
Yhteensä	245 870	15 418	47	79
–14	8 756	517	10	18
15–17	19 657	882	108	180
18–20	29 348	1 459	105	244
21–24	33 009	2 280	128	176
25–29	35 960	2 825	114	105
30–34	29 275	2 235	92	80
35–39	22 586	1 794	73	80
40–49	36 242	2 505	54	77
50–59	20 945	709	29	38
60–69	7 946	152	11	19
70–	2 146	60	3	10

1.9. Rikoksen uhrit

Vuonna 2012 tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui 37 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uhreista miehiä oli 22 000 (60 prosenttia) ja naisia 15 000 (40 prosenttia). Miesuhrien määrä oli seitsemän ja naisuhrien viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2011. Pahoinpitelyrikoksen uhrien tyypillinen ikä oli 18 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 1 500 (4 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 4 800 (13 prosenttia).

Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 900, vuotta aiemmin 6 100. Tämä on 16 prosenttia kaikista pahoinpitelyjen uhreista. Lapsina uhriksi joutuneista poikia oli 3 800 (64 prosenttia) ja tyttöjä 2 100 (36 prosenttia). Lapsiuhreista ikäluokkaan 0–6 sijoittui 17 prosenttia, 7–14-vuotiaisiin 44 prosenttia ja 15–17 vuoden ikäisiin 39 prosenttia.

Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2012

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 2.4.2013