Etusivu > Tilastot > Palvelujen ulkomaankauppa > 2004 > Laatuseloste: Palvelujen ulkomaankauppa

Laatuseloste: Palvelujen ulkomaankauppa

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kuvaa suomalaisten yritysten käymää palvelujen ulkomaankauppaa. Palvelujen ostot ja myynnit jaotellaan tilastossa palvelutyypin ja kohdemaan mukaan.

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto kuvaa osaltaan yritystoiminnan globalisoitumista ja palvelujen ulkomaankaupan tietoja tarvitaan myös GATS-neuvotteluissa (General Agreement on Trade in Services). Palvelujen ulkomaankauppa on osa vaihtotasetta ja siksi Suomen Pankki hyödyntää palvelujen ulkomaankaupan tietoja maksutaseen laadinnassa. Palvelujen ulkomaankaupan tietoja käytetään myös kansantalouden tilinpidon laadinnassa ja tiedot toimitetaan Euroopan yhteisöjen tilastovirastolle Eurostatille, Euroopan keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Palvelujen ulkomaankaupan tilastossa käytetty maajaottelu on tehty Tilastokeskuksessa ja siinä on mukana 24 maata: kaikki EU-15 maat sekä Intia, Japani, Kanada, Kiina, Norja, Sveitsi, USA, Venäjä ja Viro. Palveluerien osalta tilastoinnissa käytetään Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) julkaisemassa Palvelujen ulkomaankaupan käsikirjassa (Manual on Statistics of international trade in services) esitettyä EBOPS-luokitusta (The Extended Palance of Payments Services Classification). Palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa kysytään EBOPS-luokituksen mukaisesti seuraavat erät:

Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut:Erä käsittää teknisiin kysymyksiin liittyvät konsultointi- ja suunnittelupalvelut sekä projektien seurantapalvelut, kaupunkisuunnittelun ja maisemointiin liittyvät arkkitehtipalvelut, kartanvalmistus-, tuotetestaus-, sertifikaatio- ja tekniset tarkastuspalvelut sekä projektien päättymisen jälkeen tapahtuvan, projektien johtamiseen liittyvien palvelujen viennin (myynti) ja tuonnin (osto). Lisäksi erään kuuluvat mm. kaupunkien ja muiden kehittämisprojektien arkkitehtoninen suunnittelu ja projektisuunnittelu "avaimet käteen" -periaatteella (esim. padot, sillat, lentokentät).

Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut:Erä sisältää audiovisuaaliset palvelut kuten elokuvien tuotantopalvelut filmille tai videolle, radio- ja televisio-ohjelmien tuotantopalvelut, musiikin äänityspalvelut, tuottajien, ohjaajien ja näyttelijöiden saamat palkkiot tai jakeluoikeuksien myymisestä maksetut palkkiot. Erä sisältää myös teatteri- ja musiikkipalveluista ja urheilu- ja sirkustapahtumista maksetut palkkiot ulkomaisille esiintyjille, tuottajille jne.

Informaatiopalvelut:Informaatiopalvelut sisältävät uutistoimisto- ja tietokantapalvelut. Uutistoimistopalvelut sisältävät mm. uutisten, valokuvien ja artikkelien hankkimisen tiedotusvälineille. Tietokantapalvelut sisältävät mm. tietokantahaut ja tietokonevälitteiset hakupalvelut, tietojen varastoimisen ja levittämisen sekä tietokantojen käsitteenmuodostuksen.

Käyttöleasing eli käyttövuokraus:Erä kattaa mm. laivojen, lentokoneiden ja kuljetuskaluston kuten autojen, konttien, junavaunujen yms. vuokrauksen ilman miehistöä.

Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut:Erä sisältää lainopillisen neuvonnan ja edustamisen lakiasioissa sekä oikeudellisten dokumenttien ja asiakirjojen valmistelun. Erään sisältyvät myös sertifioinnin konsultointipalvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut, veroneuvonnan ja verotuksellisten asiakirjojen valmistelu, tilinpäätöstietojen analysointipalvelut, johdon konsultointi, johtamisen auditointi, imagon kehittäminen ja muu PR-toiminta.

Maa- ja metsätalous- sekä kaivannais- ja jalostuspalvelut:Erä sisältää maatalouskoneiden hankkimisen kuljettajineen sekä sadonkorjuun, tuholaisten torjunnan ja metsätalouteen, metsästykseen, kalastukseen yms. liittyvät palvelut, jotka ostetaan ulkomaiselta yritykseltä tai myydään ulkomaiselle yritykselle. Erään sisältyvät myös öljy- ja kaasukenttiin liittyvät tekniset palvelut sekä jätteiden käsittely, varastointi, hävittäminen, saastumisen estäminen, puhdistaminen, ympäristökonsultointi ja ympäristöauditointi.

Mainonta-, markkinointitutkimus- ja gallup-kyselypalvelut:Erä käsittää mainostoimistojen tekemän mainonnan suunnittelun ja toteutuksen sekä mainosten esittämisen mediavälineissä, mainostilan ostamisen ja myymisen, messupalvelut, toimituspalvelut ja telemarkkinoinnin. Ryhmään kuuluvat myös markkinointitutkimukseen ja gallupeihin liittyvät palvelut sekä tuotteiden myynnin edistäminen ulkomailla.

Muualle kuulumattomat palvelut tytär- ja osakkuusyritysten ja sivuliikkeiden välillä:Erään sisältyvät ulkomaisen tytäryhtiön ja kotimaisen emoyhtiön tai kotimaisen tytäryhtiön ja ulkomaisen emoyhtiön väliset maksut yleisistä hallinnollisista kustannuksista (management fee).

Muut henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut:Erä käsittää työntekijän kouluttamisen ja siihen liittyvät maksut sekä erilaiset kulttuuri- ja virkistyspalvelut (esim. kirjasto-, museo-, arkisto- ja muut kulttuuri- ja urheilupalvelut). Erä sisältää myös terveyspalvelut, jotka on annettu paikan päällä.

Muut sekalaiset liike-elämän palvelut: Erä sisältää henkilöstön rekrytointipalvelut, turvallisuus- ja tutkintapalvelut, käännös- ja tulkkauspalvelut, valokuvauspalvelut ja rakennusten siivouspalvelut.

Posti- ja kuriiripalvelut:Posti- ja kuriiripalvelut käsittävät kirjeiden, pakettien, lehtien yms. lähetyksen, jakelun ja noutamisen sekä postilokeropalveluita. Postipalveluihin sisältyvät myös postimerkkien myynti ja rahamääräykset.

Rahoituspalvelut:Rahoituspalvelut ovat rahoituksen välittämiseen ja sijoitustoimintaan (ml. arvopaperien liikkeellelasku) liittyviä palvelumaksuja kuten komissiot, välitys-, neuvonta-, säilytys-, varainhankinta- ja muut palvelut sekä valuutanvaihdosta maksettavat palkkiot. Erään kirjataan myös lainan, talletusten ja velkapaperien todellisen koron lisäksi tulevat maksut.

Rahtimaksut kuljetuspalveluista: Kohta käsittää kaikki suomalaisen yrityksen ulkomaalaisille yrityksille kuljetuspalveluista maksamat korvaukset, mikäli kuljetukset ovat tapahtuneet maantiekuljetuksina.

Rakentaminen Suomessa:Palvelujen ulkomaankaupan näkökulmasta rakentamisella Suomessa tarkoitetaan ulkomaisen talousyksikön (yrityksen) kotimaiselle talousyksikölle kotimaan alueella suorittamaa lyhytaikaista (suositus alle 1 vuosi) rakennus- tai asennusprojektia.

Rakentaminen ulkomailla: Rakentamisella ulkomailla tarkoitetaan kotimaisen talousyksikön (yrityksen) ulkomaiselle talousyksikölle ulkomaan alueella suorittamaa lyhytaikaista (suositus alle 1 vuosi) rakennus- tai asennusprojektia.

Rojalti- ja lisenssimaksut:Rojaltitulot ja rojaltimenot sekä lisenssitulot ja -menot syntyvät aineettoman varan kuten tavaramerkin, copyrightin, patentin, tuotantoprosessin tai -tekniikan, designin, mallin, tuotanto-oikeuden, franchisingin tai tietokoneohjelmiston käytöstä, tai tuotetun originaalin tai prototyypin käytöstä, johon on ostettu lisenssisopimus tai tekijänoikeus kuten käsikirjoituksiin tai filmeihin.

Telekommunikaatiopalvelut:Telekommunikaatiopalvelu käsittää puhelin-, telex-, sähke-, kaapeli-, satelliitti-, sähköposti- ja telekonferenssipalvelut. Siihen sisältyvät myös liike-elämän nettipalvelut, internetin "backbone" -palvelut ja "on-line-access" -palvelut.

Tietotekniikkapalvelut:Tietotekniikkapalvelut käsittävät tietojärjestelmien kehittämisen, suunnittelun ja niiden johtamisen sekä räätälöidyt ohjelmistot. Tietotekniikkapalveluihin sisältyvät myös sovellusten kehittäminen ja tuottaminen, niiden ylläpitopalvelut ja asennukset, tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden ylläpito- ja korjauspalvelut sekä hardware-konsultointi. Lisäksi erään kuuluvat tietotekniikkaan liittyvät konsultointi- ja koulutuspalvelut sekä muut tietojenkäsittelypalvelut kuten tallentaminen, taulukointi ja serveritilan myyminen asiakkaan web-sivujen tallentamista varten (web page hosting services).

Tutkimus- ja kehittämispalvelut: Erä käsittää tutkimus- ja kehittämispalveluihin liittyvät maksut, jotka liittyvät perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen tai kokeelliseen uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Erä käsittää myös sosiaali- ja humanistisiin aloihin liittyvän tutkimuksen.

Välityskauppa ja muut ulkomaankauppaan liittyvät palvelut:Välityskauppaa ja muuta ulkomaankauppaan liittyvää palvelujen vientiä harjoittavat yleensä yritykset, jotka tuovat maahan tavaroita tms. ja saavat palkkion ulkomaiselta yritykseltä ko. tavaroiden Suomeen tuomisesta. Ulkomaankauppaan liittyvää palvelujen tuontia tapahtuu, kun yritys maksaa ulkomaiselle yritykselle korvausta siitä, että ulkomainen yritys markkinoi ja jakelee suomalaisen yrityksen tuotteita ulkomailla.

1.3 Lait ja asetukset

Suomella on laintasoisia velvoitteita tuottaa ja raportoida maksutasetilastoa EKP:lle, Eurostatille ja IMF:lle. Tietojen toimittamisessa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed.) suosituksia. Palvelujen ulkomaankauppaa koskeva asetus () astuu voimaan tilastovuodesta 2006 lähtien.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Palvelujen ulkomaankaupan tiedot kerätään kaikilta yrityksiltä, joiden tiedetään harjoittavan palvelujen ulkomaankauppaa. Tämän kokonaistutkimuksen lisäksi satunnaisotannan avulla kerätään tietoa myös sellaisilta yrityksistä, joiden palvelujen ulkomaankaupan harjoittamisesta ei ole tietoa.

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston tilastointiyksikkö on yritys ja perusjoukkona toimii Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tutkimuskehikkoon kootaan yritykset, joiden voidaan kokonsa tai toimialansa perusteella olettaa harjoittavan palvelujen ulkomaankauppaa, jotka ovat harjoittaneet palvelujen ulkomaankauppaa edellisenä vuonna tai ovat ulkomaisessa omistuksessa.

Kehikko jaetaan kolmeen osakehikkoon: kokonaistutkimukseen kuuluviin yrityksiin, pk-yrityksiin ja pienyrityksiin. Kaksi jälkimmäistä osakehikkoa jaetaan ositteisiin, joista tehdään satunnaisotanta Bankierin allokointia käyttäen. Otostietojen korottamisessa hyödynnetään Horwitz-Thompsonin mallia. Korotetut kokonaisarvot jaetaan maihin ja palvelueriin kokonaistutkimuksen maa- ja palvelueräjakaumien avulla.

Tiedusteluun on vuodesta 2002 eteenpäin vastannut yli 90 prosenttia yrityksistä. Korkea vastausprosentti johtuu pääasiassa kyselyn lakisääteisyydestä. Kokonaistutkimukseen kuuluvien yritysten puuttumaan jääneet tiedot imputoidaan edellisen vuoden tietojen tai yrityksen henkilöstön määrän perusteella.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastosta saadaan hyvä kuva suomalaisten yritysten käymästä palvelujen ulkomaankaupasta, mutta julkinen sektori, joka myös harjoittaa palvelujen ulkomaankauppaa, puuttuu tilastosta.

Kyselytutkimusten yleisimmät virhelähteet ovat vastauskato ja yli- tai alipeitto. Palvelujen ulkomaankaupan kyselyssä vastausprosentti on ollut erinomainen ja siksi vastauskadon vaikutukset jäävät hyvin pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon jotka kyselyssä halutaan tavoittaa (tässä palvelujen ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset). Palvelujen ulkomaankaupan kyselyssä ali- tai ylipeitto eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia; ainoastaan kokonaistutkimuksessa havaittiin pientä ylipeittoa, sillä siihen kuului joitakin yrityksiä, jotka eivät ennakko-oletuksesta poiketen harjoittaneetkaan palvelujen ulkomaankauppaa.

Ongelmia palvelujen ulkomaankaupan tilastossa aiheuttaa kyselylomake, sillä siinä esitetyt määritelmät eivät ole kaikilta osin yhteneviä yritysten kirjanpidon kanssa. Tämä aiheuttaa ongelmia vastaajille ja lisää virheellisten vastausten mahdollisuutta.

Tietoja korotettaessa tehdään oletus, että otokseen kuuluvien yritysten palvelujen ulkomaankauppa jakautuu samalla tavoin maiden ja palveluerien suhteen kuin kokonaistutkimukseen kuuluvissa yrityksissä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto julkaistaan vuosittain. Ennakkotiedot julkaistaan kesäkuun alkupuolella, jolloin ne myös toimitetaan Suomen Pankille ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidolle. Lopulliset tiedot valmistuvat syyskuun puolessa välissä. Ero ennakon ja lopullisten tietojen välillä ovat yleensä hyvin pieni ja se johtuu ainoastaan ennakkotietojen julkaisemisen jälkeen saapuneista vastauksista ja niiden aiheuttamista muutoksista imputoituihin arvoihin.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Uusien ennakkotietojen valmistuttua julkaistaan lehdistötiedote ja päivitetään tilaston oma internet-sivusto. Lopulliset tiedot julkaistaan Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisussa. Tilastoon liittyen tehdään erityisselvityksiä myös asiakkaiden pyynnöstä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastokeskus on julkaissut palvelujen ulkomaankaupan tietoja vuodesta 2000 lähtien. Tilastoon on otettu mukaan uusia palvelueriä ja vanhoja eriä on tarkennettu, mutta pääosin tiedot ovat vertailukelpoisia ajassa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Suomen Pankki käyttää palvelujen ulkomaankaupan tietoja maksutaseen laatimisessa. Maksutaseen palveluerään tulee palvelujen ulkomaankaupan tietojen lisäksi kuljetuspalvelut ja matkailu.

---

Päivitetty 22.1.2006