Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
Julkaistu: 25.11.2015
Palvelujen ulkomaankauppa yli 2 miljardia euroa ylijäämäinen
Tilastokeskuksen tietojen mukaan palvelujen viennin kasvu ja vastaavasti tuonnin väheneminen kasvattivat palvelukaupan ylijäämää vuonna 2014. Eniten ylijäämää synnyttivät tietotekniikkapalvelut, joista sitä kertyi yli 4 miljardia euroa. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisensseistä kertyi yli miljardin euron ylijäämä. Kokonaisuudessaan palvelukaupan ylijäämä oli 2,1 miljardia euroa vuonna 2014.
Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013-2014, milj. euroa
Palvelujen vienti kasvoi 3 prosenttia vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna ollen 14,7 miljardia euroa, kun taas palvelujen tuonti väheni 2 prosenttia ollen 12,6 miljardia euroa. Näin ollen palvelukaupan ylijäämä kasvoi peräti 45 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnin arvo väheni lähes miljardin edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 kyseisestä erästä saatu arvo oli 1,9 miljardia euroa, kun se vuonna 2013 oli 2,8 miljardin euron tasolla.
Ulkomailla valmistettujen tavaroiden myyntien kate 2013–2014, milj. euroa
| Erä | 2013 | 2014 |
| Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnit | 2 810 | 1 868 |
Palvelujen tuonti jakautuu vientiä tasaisemmin
Lähes puolet palveluviennistä kertyy tietotekniikkapalveluista, joiden osuus kokonaisviennistä on 43 prosenttia. Tietotekniikkapalvelujen vienti kasvoi lähes 30 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Tietotekniikkapalvelujen lisäksi muita merkittäviä eriä palvelujen viennissä vuonna 2014 olivat tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit sekä rakentaminen ulkomailla ja projektitoimitukset ulkomaille. Yhdessä nämä kattavat lähes 80 prosenttia palvelujen viennistä. Näistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssien vienti sekä rakentaminen ulkomailla ja projektitoimitukset ulkomaille tippuivat kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.
Palvelujen tuonti hajaantuu vientiä enemmän palveluerien välille eikä mikään yksittäinen erä nouse siellä esiin. Lähes puolet palvelujen tuonnista tulee televiestintä-, tietotekniikka ja tietopalveluista, tutkimus- ja kehittämispalveluista sekä mainonta, markkinointi ja mielipideselvityksistä. Näistä tietotekniikkapalvelut kattavat vajaan viidenneksen palvelujen tuonnista. Kaupankäyntiin liittyvien palvelujen tuonti kasvoi lähes 80 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalvelut tuottavat eniten alijäämää palvelukauppaan. Nämä molemmat erät ovat yli miljardin alijäämäisiä.
Palvelujen vienti ja tuonti suurinta EU-alueelta
Alueittain tarkasteltuna merkittävimmät kauppakumppanit ovat pysyneet samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Euroopan unionin maat kattavat tuonnista 68 prosenttia ja viennistä 57 prosenttia. Ruotsi kattaa EU-alueen palvelujen viennistä sekä tuonnista noin neljänneksen. Merkittävin muutos maittaisissa luvuissa oli palvelujen tuonnin väheneminen Irlannista lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna.
Aasian maista Suomen merkittävin kauppakumppani palvelujen viennissä vuonna 2014 oli Japani, jonka osuus palvelujen viennistä Aasiaan oli reilu viidennes. Palvelujen tuonnin osalta puolestaan Kiina pysyi merkittävimpänä kauppakumppanina reilun 40 prosentin osuudellaan koko Aasian tuonnista. Amerikan osalta Yhdysvaltojen osuus on merkittävin sekä viennissä että tuonnissa myös vuonna 2014.
Palvelujen alueellisissa jakaumissa eroja
Muualla luokittelemattomista rojalteista ja lisenssimaksuista saatujen tulojen ja maksettujen menojen alueelliset jakaumat eroavat toisistaan. Kolme neljäsosaa rojalteihin ja lisensseihin liittyvistä maksuista kohdistuu Euroopan unionin maihin. Niistä saatavat tulot puolestaan jakautuvat tasaisesti EU-maiden, Aasian ja Amerikan välille, joiden kunkin osuus tuloista on noin kolmannes.
Rakentamispalvelujen ja projektitoimitusten alueellinen kohdistuminen on vastaava. EU-alueen yritykset tuottavat yli 90 prosenttia Suomeen ostettavista rakentamispalveluista ja projektitoimituksista, kun taas suomalaisten yritysten rakentamispalvelut ja projektitoimitukset kohdistuvat tasaisemmin ympäri maailmaa. Rakentamispalvelujen ja projektitoimitusten vienti Aasiaan väheni lähes 70 prosenttia, mikä osaltaan kasvatti Euroopan osuuden lähes 50 prosenttiin niiden kokonaisviennistä.
Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista hieman yli puolet myydään Euroopan unionin alueelle. Aasian ja Amerikan osuus näiden palvelujen viennistä on noin kolmasosa. Kyseisiä palveluja tuodaan enimmäkseen EU-alueelta sen osuuden ollessa melkein 80 prosenttia näiden palvelujen kokonaistuonnista. Näitä palveluja ostetaan jossain määrin myös Aasiasta ja Amerikasta.
Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2014, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pauliina Peltonen 029 551 2585, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Julkaisu pdf-muodossa (237,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste (25.11.2015)
Päivitetty 25.11.2015
Tilasto:
Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2014/pul_2014_2015-11-25_tie_001_fi.html