Etusivu > Tilastot > Presidentinvaalit > 2018 > 1. Äänestäneet presidentinvaalissa 2018

1. Äänestäneet presidentinvaalissa 2018

Tässä katsauksessa tarkastellaan presidentinvaalissa 2018 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki presidentinvaalissa 2018 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet sellaisilla äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri vuoden 2018 presidentinvaalissa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun myös vaalipäivän äänien osalta. Kaikki äänestäneet sisältävä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida luotettavasti myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista vain ennakkoon äänestäneet sisältävän aineiston kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin koko maassa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. alueilla vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin.

On tärkeää huomioida, että katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata koko maata tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataankin tässä katsauksessa äänestystapahtumaan niillä alueilla, joilta tieto oli saatavissa. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisena kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä alueilla esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto oli saatavilla. Katsauksessa esitetyt analyysit koskevat luonnollisesti presidentinvaalin I vaalia.

Analyysin aineisto

Katsauksen analyysejä tarkasteltaessa on tärkeä huomata, että analyyseissa on mukana kaksi toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

1. Ennakkoon äänestäneet, joka kattaa kaikki vaalissa ennakolta äänestäneet

2. Kaikki äänestäneet alueilla, joka kattaa sekä ennakkoon että vaalipäivänä äänestäneet (s.o. kaikki äänestäneet) niillä äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri

Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. alueilla ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. Kaikki äänestäneet alueilla puolestaan kattaa myös kaikki ko. alueilla ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ”ennakkoon äänestäneet” kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja koko maassa, ryhmä ”kaikki äänestäneet alueilla” kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita.

Katsauksen aineisto on rajattu Suomessa asuviin äänioikeutettuihin. Presidentinvaalissa 2018 oli yhteensä 4 246 803 Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 559 488, eli 36,7 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli yhteensä 1 625 579 äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 38,3 prosentista äänioikeutetuista.

Kaikkiin äänioikeutettuihin ei pystytty yhdistämään lainkaan yksilötason taustatekijöitä ja tällaiset tapaukset pudotettiin aineistosta pois. Näin ollen käytetyssä aineistossa on koko maan osalta yhteensä 4 240 799 ja tarkasteltujen alueiden osalta 1 623 953 äänioikeutettua. On huomattava, että yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla nämä lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä, riippuen kuinka kattavasti taustatekijöitä pystyttiin yhdistämään äänioikeutettuihin. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain.

Aineiston kattavuus

Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 134 kunnasta, 79 kunnasta tieto saatiin kokonaan, eli kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 55 kunnasta.

Vaalipäivän äänestystietoa saatiin kaikista Manner-Suomen vaalipiireistä. Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee vaalipiireittäin. Kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 77,7 prosentista vaalipiirin äänioikeutetuista. Koko maan tasoa kattavampaa tietoa saatiin myös Oulun (70,9 % äänioikeutetuista), Lapin (69,8 %), Uudenmaan (45,6 %), Satakunnan (41,9 %), Pirkanmaan (40,4 %) ja Varsinais-Suomen (39,2 %) vaalipiireistä. Pienin kattavuus vaalipäivän äänestystiedoissa oli Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin vain kahdelta äänestysalueelta ja 1,4 prosentista äänioikeutettuja. Toisin sanoen käytettävissä olevassa aineistossa Helsingin vaalipiiri on selvästi aliedustettu. (ks. Liitetaulukko 1.)

Liitetaulukossa 2. tarkastellaan äänioikeutettujen taustatekijöitä koko maassa ja alueilla, joista saatiin täydellinen äänestystieto. Presidentinvaaleissa 2018 äänioikeutetut olivat keskimäärin 50,8-vuotiaita. Tältä osin alueiden äänioikeutetut eivät merkittävästi eroa kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista miehiä oli koko maassa 48,6 prosenttia, suhteellisesti yhtä paljon kuin alueilla.

Koko maan äänioikeutettujen mediaanitulo on hieman alueiden äänioikeutettuja suurempi. Ero on noin 400 euroa vuodessa. Tulotaso on koko maan keskiarvoa matalampi erityisesti sellaisten kuntien äänestysalueilla, joista ei saatu täyttä tietoa.

Koulutusasteen osalta tarkasteltavat alueet eivät oleellisesti poikkea koko maasta. Koko maassa äänioikeutetut olivat keskimäärin hieman korkeammin koulutettuja kuin tarkastelluilla sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla. Ero näkyy erityisesti korkeimmassa tarkastellussa koulutusryhmässä, ylemmän korkeakoulututkinnot tai tutkijakoulutuksen suorittaneissa, joita koko maassa oli 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin alueilla. Erityisesti koulutuksen kohdalla Helsingin vaalipiirin aliedustus vaikuttaa aineiston jakaumiin.

Pääasiallisen toiminnan luokissa on pieniä eroja kaikkien äänioikeutettujen ja alueilla asuneiden äänioikeutettujen välillä. Koko maassa työllisiä oli hieman (0,6 prosenttiyksikköä) alueita enemmän, vastaavasti alueilla oli enemmän opiskelijoita (0,6 prosenttiyksikköä). Eläkeläisiä sen sijaan oli alueilla ja koko maassa suhteellisesti saman verran. Alueilla oli 1,5 prosenttiyksikköä koko maata enemmän suomenkielisiä äänioikeutettuja. Suomalaistaustaisten osuus oli sen sijaan alueilla 0,4 prosenttiyksikköä koko maata suurempi. Presidenttiehdokkaiden kannatuksessa ei ollut merkittävää eroa koko maan ja alueiden välillä.

Tässä luvussa ja liitetaulukoissa 1. ja 2. esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon, mikäli halutaan yleistää kaikkien sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänestäneistä saatuja tietoja kaikkiin äänioikeutettuihin.

Ikä ja sukupuoli

Vuoden 2018 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti ennakkoon 1 559 488 Suomessa asuvaa äänioikeutettua, mikä on 36,7 prosenttia kaikista Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 52,5. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi yhteensä 1 126 333 äänioikeutettua, eli 69,3 prosenttia alueiden äänioikeutetuista. Ennakkoon näillä alueilla äänesti 37,7 ja vaalipäivänä 31,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi äänestämiseen. Ennakkoon koko maassa äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ylittää 30 prosentin osuuden 48 ikävuoden kohdalla, jonka jälkeen osuus kasvaa aiempaa nopeammin. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä 74-vuotiaiden joukossa, joista 59,0 prosenttia äänesti ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden osuus alkaa laskea 74 ikävuoden jälkeen, ennakkoon äänestäneiden osuus laskee alle 30 prosentin 95 -vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista niillä äänestysalueilla, joilta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto antaa ilmiöstä ennakkoon äänestämistä kattavamman kuvan. Äänioikeusiän vuoden 2018 presidentinvaalipäivänä saavuttaneiden 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli alueilla 56,9. Äänestysprosentti kuitenkin putoaa 46,2 prosenttiin 20-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvaa verrattain tasaisesti 42-vuotiaiden ikäryhmän 73,0 prosenttiin, jonka jälkeen kasvu on hitaampaa. Äänestysprosentti on korkeimmillaan 70-vuotiaiden ryhmässä (82,3 %). Yli 74-vuotiailla äänestysprosentti laskee verrattain nopeasti, 20-vuotiaiden taso alittuu kuitenkin vasta 90-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin vaalipäivänä ja ennakkoon alueillakin, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 40,0 prosenttia, lähes 7 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti alueilla oli niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 72,3 prosenttia, noin 6 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Ikäjakauman toisessa päässä nuorten 18–19-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus oli hieman yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20–24-vuotiaiden ryhmässä. Kuten myös kuviosta 1 käy ilmi, nuorten vaalipäivänä ja ennakkoon äänestämisen huomioiva äänestysaktiivisuus alueilla laskee pian äänioikeusiän saavuttamisen jälkeen. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Koko maassa ennakkoon äänestäneiden ja kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Ikäluokka	Yhteensä		Miehet		Naiset
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	36,7	69,3	33,2	66,1	40,0	72,3
18-19	18,9	52,3	14,8	46,3	23,1	58,3
20-24	23,7	48,1	18,8	41,8	28,9	54,9
25-34	24,2	57,4	21,2	52,6	27,4	62,6
35-44	25,6	70,0	23,2	66,0	28,1	74,2
45-54	31,8	74,3	28,6	70,9	34,9	77,6
55-64	43,4	77,7	39,6	74,9	47,1	80,5
65-74	56,5	81,7	53,3	80,0	59,4	83,3
75-	49,3	66,8	51,0	71,0	48,2	64,1

Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema

Presidentinvaalissa 2018 pääasiallisen toiminnan ryhmistä eniten koko maassa äänestivät ennakkoon työlliset, joita oli 44,1 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä. Eläkeläisiä oli ennakkoon äänestäneistä lähes yhtä paljon (43,8 prosenttia). Työllisiä oli ennakkoon äänestäneiden joukossa vähemmän ja eläkeläisiä enemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin äänioikeutettujen joukossa. (Kuvio 2.)

Kaikista alueilla äänestäneistä työllisissä ja eläkeläisissä ryhmän osuus on suurempi kuin ryhmien vastaava osuus kaikista äänioikeutetuista. Sen sijaan alueilla työttömien, opiskelijoiden ja muun pääasiallisen toiminnan ryhmään kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikissa äänioikeutetuissa. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet koko maassa pääasiallisen toiminnan mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Presidentinvaalissa keskimääräistä useammin ennakkoon koko maassa äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ilmiö näkyy selvästi myös kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 19,1 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja suurempi.

Aiemmin on huomattu iän selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen. Tämä näkyy myös koulutusryhmissä, joissa käytännössä kaikissa äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta ikäryhmää, eli 75 vuotta täyttäneitä. Yli 90 prosentin ennakkoon ja vaalipäivänä äänestämisen sisältävään äänestysaktiivisuuteen päästään vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 55–74-vuotiaiden ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden 65–74-vuotiaiden joukossa. Iän vaikutus näkyy niin ennakkoon koko maassa äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. (Taulukko 2.)

Taulukkoa 2. tulkitessa on syytä huomata, että alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa keskiasteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Taulukko 2. Koko maassa ennakkoon ja kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän ja koulutusasteen mukaan presidentinvaalissa 2018, %

		Yhteensä	Perus- aste	Toinen aste	Alin korkea- aste	Alempi korkea koulu- aste	Ylempi korkea koulu- aste, tutkija- koulutus
Yhteensä	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	36,7	34,2	33,6	48,9	38,4	42,1
	Kaikki äänestäneet, alueilla	69,3	57,3	65,2	84,8	80,8	88,3
18-24	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	22,4	16,5	25,9	..	45,5	..
	Kaikki äänestäneet, alueilla	49,2	44,0	51,9	..	78,0	..
25-34	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	24,2	11,6	20,2	14,4	33,2	38,7
	Kaikki äänestäneet, alueilla	57,4	29,8	51,8	38,8	74,6	83,4
35-44	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	25,6	16,0	22,7	29,3	29,1	31,9
	Kaikki äänestäneet, alueilla	70,0	42,3	62,9	78,8	80,0	86,6
45-54	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	31,8	22,4	30,1	36,3	34,6	36,2
	Kaikki äänestäneet, alueilla	74,3	51,9	69,1	82,8	83,5	89,1
55-64	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	43,4	35,8	42,1	49,2	48,2	47,7
	Kaikki äänestäneet, alueilla	77,7	64,3	74,8	85,9	87,6	90,9
65-74	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	56,5	50,5	56,2	64,6	63,8	64,0
	Kaikki äänestäneet, alueilla	81,7	74,6	81,8	89,6	91,0	92,9
75-	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	49,3	43,5	52,5	62,3	64,7	66,2
	Kaikki äänestäneet, alueilla	66,8	60,0	71,6	80,9	83,6	87,8

Äänestäneiden perheasemaa tarkastellaan rajattujen perheaseman luokkien avulla. Huomiota kiinnitetään avio- tai avoliitossa eläviin (parisuhde) ja perheettömiin, lasten lukumäärän sekä äänioikeutettujen ikään.

Parisuhteessa elävät äänestivät alueilla selvästi perheettömiä aktiivisemmin, parisuhteessa elävien äänestysprosentti oli yli 17 prosenttiyksikköä suurempi kuin perheettömillä. Lasten määrällä tai iällä ei ole merkittävää vaikutusta parisuhteessa elävien äänestysaktiivisuuteen. Yhden vanhemman perheen vanhempien äänestysaktiivisuus sen sijaan jäi 59,1 prosenttiin.

Tarkasteltaessa nuorten, 18–24-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuutta, voidaan havaita että kotona (vanhempiensa kanssa) asuvien äänestysprosentit ovat korkeampia kuin saman ikäisten perheisiin kuulumattomien. Perheisiin kuulumattomat sisältävät sekä yksin että muun tai muiden henkilöiden kanssa asuvat. Ero ryhmien äänestysaktiivisuudessa alueilla on noin 7 prosenttiyksikköä.

Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvaa kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Perheaseman kohdalla ryhmä “Muu” sisältää kotona asuvat yli 24-vuotiaat, aikuisen lapsen kanssa asuvat yhden vanhemman perheen vanhemmat, laitosväestön ja luokittelemattomat henkilöt sekä henkilöt, joiden perheasemasta ei ole tietoa. (Kuvio 4., Taulukko 3.)

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tietyissä perheaseman ryhmissä presidentinvaalissa 2018, %

Taulukko 3. Koko maassa ennakkoon ja kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan presidentinvaalissa 2018, %

		Yhteensä	Parisuhde	Parisuhde, ei lapsia	Parisuhde, alle 18 v. lapsia	Parisuhde, ei alle 18 v. lapsia	Yhden vanh. perhe, alle 18 v. lapsia	Perheetön	Muu
Yhteensä	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	36,7	38,2	46,0	24,6	39,5	25,6	38,5	30,4
	Kaikki äänestäneet, alueilla	69,3	77,5	78,1	75,4	81,9	59,1	59,8	50,6
18-24	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	22,4	22,1	23,5	13,0	..	8,5	25,6	16,3
	Kaikki äänestäneet, alueilla	49,2	51,2	52,3	44,1	..	21,6	44,9	28,8
25-34	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	24,2	23,6	27,5	19,7	..	16,2	26,3	23,7
	Kaikki äänestäneet, alueilla	57,4	64,5	65,0	64,1	..	40,2	50,0	44,4
35-44	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	25,6	24,7	29,1	23,7	24,1	25,1	28,9	27,0
	Kaikki äänestäneet, alueilla	70,0	75,6	69,4	77,0	67,1	61,5	56,6	46,2
45-54	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	31,8	31,0	35,0	28,2	33,1	31,2	34,2	32,3
	Kaikki äänestäneet, alueilla	74,3	79,9	75,9	81,8	81,5	69,5	60,9	58,4
55-64	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	43,4	44,2	46,4	33,8	40,2	36,0	42,7	38,4
	Kaikki äänestäneet, alueilla	77,7	83,3	83,2	82,8	84,3	73,1	66,9	62,7
65-74	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	56,5	58,6	59,3	41,6	50,9	48,0	53,2	44,4
	Kaikki äänestäneet, alueilla	81,7	86,7	87,0	81,0	83,8	77,0	72,8	61,8
75-	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	49,3	55,3	55,9	..	44,7	..	45,9	29,0
	Kaikki äänestäneet, alueilla	66,8	76,9	77,3	..	68,4	..	60,0	39,0

Kuvioissa 5 ja 6 tarkastellaan nuorten, 18–24-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuutta yksivuotisikäryhmissä sukupuolen ja perheaseman mukaan. Perheaseman luokista esitetään kuvioissa luokat kotona asuva ja perheetön. Rajauksen avulla tarkastellaan asumismuodon vaikutusta nuorten äänestysaktiivisuuteen. Kuvioissa esitetään tieto kaikista ko. ryhmiin kuuluvista niillä äänestysalueilla joilta tieto on saatavissa. Esitetty tieto sisältää äänestämisen vaalipäivänä ja ennakkoon, tietoa ennakkoon äänestämisestä koko maassa ei siis esitetä.

Kuvioissa 5 ja 6 esitettyjä tietoja tarkastellessa on huomioitava, että tieto äänioikeutetun perheasemasta on vuodelta 2016. Käytännössä siis tieto on poimittu noin 13 kuukautta ennen vuoden 2018 presidentinvaalin I vaalia. Kuvioissa 5 ja 6 esitetyt, vuoden 2018 vaalissa äänioikeutetut, 18-vuotiaat ovat olleet perheasematiedon keräämisen aikaan siten 16–17-vuotiaita, 19 vuotiaat 17–18-vuotiaita jne. Tämä vaikuttaa väistämättä ryhmien kokoon, erityisesti nuorimmissa yksivuotisikäryhmissä. Käytännössä voidaan olettaa, että yksin asuvia oli näissä ikäryhmissä enemmän kuin analyysin pohjana käytetyssä aineistossa.

Erityisesti nuorimmissa tarkastelluissa yksivuotisikäryhmissä perheettömien nuorten osuus ikäryhmästä on aineistossa pieni. Tarkastelluissa perheaseman luokissa äänioikeutetuista 18-vuotiaista miehistä 3,6 prosenttia oli perheettömiä, naisista vastaavasti 7,5 prosenttia. Miesten osuus nousee 19-vuotiaissa 9,3 ja naisten 15,5 prosenttiin. Seuraavassa, 20-vuotiaiden ikäryhmässä, miehistä 20,1 ja naisista 34,7 prosenttia kuuluu perheettömään väestöön.

Kuviosta 5 voidaan havaita, että nuorten (18–20-vuotiaiden) miesten kohdalla kotona asuvien äänestysaktiivisuus on merkittävästi perheettömiä suurempi. Naisten kohdalla tilanne on pitkälti samankaltainen, tosin nuorten naisten äänestysaktiivisuus on yleisesti miehiä korkeampi kaikissa ikäryhmissä (kuvio 6.). Näiden ikävuosien jälkeen ero kotona asuvien ja perheettömien välillä kapenee sekä miesten että naisten kohdalla ja 22 ikävuodesta eteenpäin ero ei ole enää suuri.

Kuvio 5. Alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista, 18–24-vuotiaat miehet perheaseman mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Kuvio 6. Alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista, 18–24-vuotiaat naiset perheaseman mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Tulotaso

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan valtionveronalaisten rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2016. Valtionveronalaiset tulot muodostuvat palkkatuloista, yrittäjätuloista ja muista valtionveronalaisista tuloista, jotka sisältävät muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole muun muassa julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot tietyin edellytyksin, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 422 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin 161 000 äänioikeutettua kuhunkin.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto 49 351 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui 17 154 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen mediaani oli 25 777 euroa, tarkastelluilla rajatuilla alueilla vastaava mediaanitulo oli 25 072 euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen koko maassa kuuluneiden äänioikeutettujen valtionveronalaiset tulot olivat vähintään 55 615 euroa, tarkastelluilla alueilla vastaavasti 53 805 euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat koko maan äänioikeutettujen kohdalla enintään 8 500 euroa ja alueilla 8 497 euroa vuodessa. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat presidentinvaalissa 2018, euroa

Desiili	Kaikki äänioikeutetut	Äänioikeutetut alueilla
1. desiili	0	0
2. desiili	8 501	8 498
3. desiili	12 190	12 013
4. desiili	16 105	15 903
5. desiili	20 654	20 347
6. desiili	25 477	25 072
7. desiili	30 270	29 774
8. desiili	35 467	34 810
9. desiili	42 548	41 580
10. desiili	55 615	53 805

Koko maan tasolla tuloilla ei kokonaisuudessaan ole suurta vaikutusta ennakkoon äänestämiseen. Kahdessa alimmassa tulodesiilissä ennakkoon äänestäminen on suhteellisesti vähäisempää kuin korkeammissa tuloluokissa. Kolmannesta tulodesiilistä alkaen ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahdu suuria muutoksia, ennakkoon äänestäneiden osuus vaihtelee näissä luokissa 36,8 ja 42,1 prosentin äänioikeutetuista välillä. (Kuvio 7.)

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla joilta saatiin täydellinen äänestystieto, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on huomattavasti selvempi. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen on säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 85,2 prosenttia. Sen sijaan alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 50,9 prosentin tasolle. Ero pieni- ja suurituloisimpien äänestysaktiivisuudessa oli siten yli 34 prosenttiyksikköä. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin presidentinvaalissa 2018, %

Ulkomaalaistausta

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli sekä koko maassa ennakkoon äänestäneiden että kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla, suomen- ja saamenkielisistä äänesti 0,4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 5,5 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Presidentinvaaleissa äänioikeus on sidoksissa kansalaisuuteen, eli muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on vähemmän kuin esim. kuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomenkielisiä oli 92,3, ruotsinkielisiä 5,3 ja muunkielisiä 2,4 prosenttia. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä suomea äidinkielenään puhui 93,8, ruotsia 4,2 ja muita kieliä 1,9 prosenttia. Saamenkielisten osuus molemmissa tapauksissa oli 0,03 prosenttia.

Taulukko 5. Koko maassa ennakkoon ja kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Sukupuoli	Yhteensä		Suomi, saame		Ruotsi		Muu kieli
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	36,7	69,3	37,7	69,7	29,8	74,8	14,6	37,5
Miehet	33,2	66,1	34,1	66,4	27,0	72,4	13,8	35,5
Naiset	40,0	72,3	41,1	72,8	32,7	77,2	15,4	39,1

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ennakkoon koko maassa kaikista äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 14,6 prosenttia. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 37,5 prosenttia, eli lähes 32 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän. (Taulukko 5.)

Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista alueilla annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (74,8 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 69,7. Kuvioon 8. on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä alueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli saksankielisillä, 69,6 prosenttia äänioikeutetuista. Muista vieraskielisten ryhmistä ainoastaan espanjan- ja englanninkielisten äänestysaktiivisuus ylittää 50 prosentin tason. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin koko maassa ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. Kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli noin 31 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jää alle 30 prosentin 18–34-vuotiaiden ikäryhmissä, yli puolet ulkomaalaistaustaisista äänesti vasta 55 vuotta täyttäneissä ikäryhmissä. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Koko maassa ennakkoon ja kaikkien alueilla äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan presidentinvaalissa 2018, %

Ikäluokka	Koko väestö		Suomalais- taustaiset		Ulkomaalais- taustaiset
	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla	Ennakkoon äänestäneet, koko maa	Kaikki äänestäneet, alueilla
Yhteensä	36,7	69,3	37,2	69,9	15,3	38,4
18-24	22,4	49,2	22,9	49,9	8,0	20,8
25-34	24,2	57,4	24,7	58,3	10,2	27,0
35-44	25,6	70,0	26,1	71,0	11,4	37,5
45-54	31,8	74,3	32,3	75,0	14,4	43,9
55-64	43,4	77,7	43,8	78,1	21,3	50,6
65-74	56,5	81,7	56,8	81,9	33,7	62,0
75-	49,3	66,8	49,4	66,9	39,2	57,7

Lähde: Presidentinvaalit 2018, Katsaus äänestämiseen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 3.4.2018