Kesämökit 2015
Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2015
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 kaikkiaan 501 600 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Mikkeli, jossa oli 10 349 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Kuopiossa, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Mökkivaltaisimpien kuntien suuruusjärjestys säilyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan.
Maakunnista eniten mökkejä vuonna 2015 oli Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa oli noin 49 400 kesämökkiä, myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 900 ja Ahvenanmaalla 6 300.
Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2015
Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2015 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kesäasukkaiden määrä korostuu yhä useammassa kunnassa. Vuodesta 2000 mökkienemmistöisten kuntien määrä on lisääntynyt noin kahdellakymmenellä, kun tilannetta verrataan käyttämällä samaa vuoden 2016 kuntajakoa.
Kuvio 2. Kunnat, joissa 2015 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)
Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla
Vuoden 2015 lopussa kesämökkejä oli 501 600. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 1 174 kesämökillä, josta osa on uudistuotantoa ja osa käyttötarkoituksen muutoksia.
Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 mökkejä oli 368 000, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.
Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2015
Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, niin viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin puolet tästä. Kesämökkikanta kasvoi 1990-luvulla noin 20 prosentilla. Se on selvästi vähemmän kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana.
Uudisrakentaminen 2 200 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa
2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa. Vapaa-ajan asuinrakennuksia rakennetaan kuitenkin entistä vähemmän. Vuoden 2015 rakennuskannassa on uusia, vuonna 2015 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia noin 2 200. Kaikkia valmistuneita vapaa-ajan asuinrakennuksia ei välttämättä ole vuoden 2015 rekisteritiedoissa mukana tietojärjestelmämuutosten vuoksi. Edellisenä vuonna uudisrakennusten määrä oli 3 466.
Eniten uusia mökkejä rakennettiin vuoden 2015 aikana Varsinais-Suomeen ja Lappiin. Kunnittain tarkasteltuna eniten uusia mökkejä rakennettiin Kuusamoon, Paraisille, Kemiönsaareen ja Kuopioon, kuhunkin kuntaan yli 30 mökkiä vuodessa.
Kuvio 4. Maakunnat, joissa lukumääräisesti eniten uusia, vuonna 2015 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia
Mökkirakentaminen vilkkainta Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa
Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta juuri Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomen maakunnassa, jonne 2000–luvulla on rakennettu keskimäärin noin 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain.
Vuodesta 1990 kesämökkikanta on kasvanut eniten Etelä-Savon maakunnassa, jossa mökkejä oli noin 14 000 enemmän kuin vuonna 1990. Pienin muutos kesämökkikannassa on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla, jossa mökkien määrä on lisääntynyt vuodesta 1990 vain 1 500:lla mökillä ja Ahvenanmaalla mökkimäärä on lisääntynyt noin kahdella tuhannella.
Tihein kesäasutus Kustavissa ja Kaskisissa
Tihein mökkiasutus oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 15–18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kahdeksassa kunnassa oli kesämökkejä enemmän kuin 10 neliökilometriä kohti, kun tarkastellaan mökkimääriä suhteessa kunnan maapinta-alaan. Koko maassa oli keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä. Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla kesämökkejä oli yli neljä neliökilometriä kohti. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Lapissa oli vielä keskimäärin alle yksi kesämökki neliökilometrillä. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Enontekiöllä ja Utsjoella.
Kesämökkien keskikoko 48 neliötä
Uudet kesämökit ovat pinta-alaltaan entistä suurempia. 2010–luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli 72 neliötä ja mediaani 65 neliötä. Vuosina 2000–2009 rakennettujen kesämökkien keskimääräinen pinta-ala oli 65 neliötä ja mediaani 56 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2015 oli 48 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 18 000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Kesämökeistä siis puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista oli 24 prosenttia vuonna 2015. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.
Taulukko 1. Kesämökit pinta-alan mukaan 2015
Pinta-alaluokka, m2 | Mökkien määrä | % |
Mökkejä yhteensä | 501 596 | 100,0 |
-19 | 45 818 | 9,1 |
20-39 | 180 421 | 36,0 |
40-59 | 134 745 | 26,9 |
60-79 | 63 345 | 12,6 |
80-99 | 29 734 | 5,9 |
100- | 29 086 | 5,8 |
Tuntematon | 18 447 | 3,7 |
Keskipinta-ala | 48 | , |
Mediaani | 40 | , |
Lähes 793 000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan
Kesämökeistä 411 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 91 000 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuului yhteensä lähes 793 000 henkilöä. Monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäisin.
Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä asuinpaikkaa. Asuinmaakuntansa alueelta mökin omisti 65 prosenttia kaikista mökin omistajista. Ahvenanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusimaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 29 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Kolmasosa kaikista mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan.
Kesämökin omistajien keski-ikä 62 vuotta
Uusien, vuonna 2015 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 54 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2015 oli 62 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 23 000 eli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.
Kaikista kesämökeistä yli neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 13 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 16 prosentilla mökeistä ja 18 prosenttia kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistajajoukosta puolet asui joko omakoti- tai paritalossa.
Mökkimatkan mediaani 38 kilometriä
Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 91 kilometriä ja mediaani oli 38 kilometriä. Näin ollen puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 38 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 131 kilometriä ja keskiarvo 168 kilometriä. Uusmaalaisten mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 64 kilometriä.
Mökkimatka on laskettu yksityishenkilöiden omistuksessa oleville mökeille. Mökkimatkalla tarkoitetaan lineaarista etäisyyttä kesämökin omistajan vakinaisen asunnon ja kesämökin välillä. Vuonna 2015 etäisyys voitiin laskea noin 70 prosentille koko kesämökkikannasta.
Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marja Hermiö 029 551 3211, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 26.5.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2015,
Kesämökit 2015
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rakke/2015/rakke_2015_2016-05-26_kat_001_fi.html