Etusivu > Tilastot > Rakentamisen tilinpäätöstilasto > 2009 > Rakentaminen 2009

Rakentaminen 2009

1. Liikevaihto

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen liikevaihto oli 24 miljardia euroa vuonna 2009. Liikevaihto supistui 10,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Yritysten lukumäärä pysyi ennallaan ja oli 41 300. Toimiala työllisti 142 000 henkilöä, mikä oli 8 400 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuvio 1. Rakentamisen liikevaihto toimialoittain 2007–2009

Rakentamisen liikevaihdosta 43,5 prosenttia tuli talonrakentamisesta, 42,4 prosenttia erikoistuneesta rakennustoiminnasta ja 14,1 prosenttia maa- ja vesirakentamisesta. Talonrakentamisen liikevaihto supistui 1,7 miljardia, maa- ja vesirakentamisen 217 miljoonaa ja erikoistuneen rakennustoiminnan miljardi euroa vuonna 2009.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihto suuruusluokittain 2009

Rakentamisessa pk-sektorin merkitys on suuri. Liikevaihdosta sen osuus oli 62,8 prosenttia ja henkilöstöstä 72,5 prosenttia. Pk-sektorin liikevaihto supistui miljardi euroa ja oli 15,1 miljardia. Suurten yritysten liikevaihto supistui 1,8 miljardia eli 16,9 prosenttia.

2. Henkilöstö

Rakentaminen työllisti 142 000 henkilöä vuonna 2009. Henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 8 400 henkilöä. Suurin muutos oli talonrakentamisessa, josta vähennettiin 5 000 henkilöä. Erikoistuneesta rakennustoiminnasta hävisi runsaat 3 000 työpaikkaa. Henkilöstöstä hieman yli puolet työskenteli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, 35 prosenttia talonrakentamisessa ja 12,5 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa. Yhteensä palkkoja ja muita henkilöstökuluja maksettiin 5,8 miljardia euroa, mikä oli 254 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 23,8 prosenttia.

Kuvio 3. Rakentamisen henkilöstö toimialoittain 2007–2009

Pk-sektorin palveluksessa oli 103 000 ja suurten yritysten 39 000 henkilöä. Vuonna 2009 pk-sektori työllisti 4 700 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pk-sektorin maksamat palkat ja muut henkilöstökulut laskivat 93 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 3,8 miljardia euroa. Suurilta yrityksiltä kului henkilöstömenoihin lähes 2 miljardia euroa, 160 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Rakentamisen jalostusarvo ja henkilöstökulut 2000–2009

Rakentamisen jalostusarvo oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2009. Se laski edellisvuodesta 531 miljoonaa euroa. Jalostusarvosta kului 69,6 prosenttia henkilöstökulujen kattamiseen.

3. Kannattavuus

Rakentamisen kannattavuuden tunnusluvuista käyttökateprosentti pysyi lähes edellisvuoden tasolla 8,5 prosentissa liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 5. Rakentamisen toimintakulut ja käyttökate 2009

Yritysten tuotot supistuivat edellisestä vuodesta 2,9 miljardia euroa. Samalla myös varsinaisen toiminnan kulut pienenivät 2,7 miljardia. Pääoma- ja rahoituskulujen kattamiseen jäi 2 miljardia euroa eli 228 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 6. Rakentamisen kannattavuus 2000–2009

Nettotulos heikkeni 0,1 prosenttiyksikköä ja oli 3,9 prosenttia tuotoista. Kokonaistulos jäi puoli prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ja oli 3,6 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tilikauden tuloksena syntyi voittoa 1,3 miljardia euroa, mikä oli 271 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 7. Rakentamisen kannattavuus suuruusluokittain 2009

Pk-sektorin kannattavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se oli kuitenkin parempi kuin suurten yritysten. Pk-sektorille kertyi käyttökatetta 1,6 miljardia euroa eli 10,6 prosenttia tuotoista. Käyttökateprosentti heikkeni 0,2 prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Voittoa pk-sektorin toiminta tuotti runsaan miljardin, mikä oli 163 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurten yritysten käyttökateprosentti pysyi ennallaan ja oli 5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Nettotulos koheni 0,3 prosenttiyksikköä. Kokonais- ja tilikauden tulokset jäivät runsaan puoli prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ja olivat kumpikin 2,6 prosenttia tuotoista.

Kuvio 8. Rakentamisen käyttökate toimialoittain 2007–2009

Rakentamisen alatoimialoista kannattavuuden tunnusluvut heikkenivät erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jonka käyttökateprosentti heikkeni prosenttiyksikön verran ja nettotulos 0,5 prosenttiyksikköä. Käyttökatetta kertyi miljardi euroa eli 10 prosenttia tuotoista. Kokonaistulos oli edellisen vuoden tapaan 4,7 prosenttia tuotoista. Talonrakentamisen käyttökate koheni 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja sitä jäi 780 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia tuotoista. Nettotulos pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 4,2 prosenttia tuotoista. Toiminta tuotti voittoa 506 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia tuotoista. Maa- ja vesirakentamisen kannattavuuden tunnusluvuista käyttökate parani 2,1 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin tuotoista. Rahoitustulos koheni 1,7 prosenttiyksikköä ja oli 5,5 prosenttia tuotoista. Tilikauden tulosprosentti ylsi hienoisesti plussalle 0,6 prosenttiin tuotoista. Voittoa kertyi 21 miljoonaa euroa.

4. Rahoitus

Rakentamisen omavaraisuusaste vahvistui 2,4 prosenttiyksikköä 35 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 3 prosenttiyksikköä ja olivat 53,1 prosenttia. Pk-sektorin omavaraisuusaste vahvistui 0,8 prosenttiyksikköä ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 4 prosenttiyksikköä.

Kuvio 9. Rakentamisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2009

Rakentamisen kokonaisvelat eli vieras pääoma ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 12,6 miljardia euroa. Kokonaisvelat olivat 702 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 rahoitustulos oli 1,7 miljardia euroa, tällä summalla yritykset saisivat maksettua vuoden 2009 velkansa 7,3 vuodessa.

Kuvio 10. Rakentamisen omavaraisuusaste toimialoittain 2008–2009

Talonrakentamisen rahoitusasema vahvistui. Omavaraisuusaste koheni 3,1 prosenttiyksikköä 32,1 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät 10,4 prosenttiyksikköä ja olivat 55 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen rahoitusasema heikkeni. Omavaraisuusaste putosi lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta 23,1 prosenttiin ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 4,4 prosenttiyksikköä 58,9 prosenttiin. Suurin muutos rahoituksen tunnusluvuissa tapahtui toimialamuutosten vuoksi erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Omavaraisuusaste laski runsaan prosenttiyksikön 41,6 prosenttiin ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 17,5 prosenttiyksikköä ja olivat 49,2 prosenttia. Ilman toimialamuutoksia omavaraisuusaste olisi kohonnut lähes kaksi prosenttiyksikköä ja olisi ollut 44,5 prosenttia. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta olisi kasvanut 7,3 prosenttiyksikköä ja olisi ollut 39 prosenttia.

Kuvio 11. Rakentamisen kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2008–2009

Rakentamisessa toimintaan sitoutuneelle pääomalle tuli 8,1 prosentin tuotto vuonna 2009. Vuotta aiemmin kokonaispääoman tuottoprosentti oli 9,4. Pk-sektorilla tuotto jäi 2,3 prosenttiyksikköä alle edellisvuoden tason ja oli 10,3 prosenttia. Toimialamuutokset vaikuttivat erikoistuneessa rakennustoiminnassa myös kokonaispääoman tuottoon, ilman toimialamuutoksia kokonaispääoman tuottoprosentti olisi ollut 10,6.

5. Investoinnit

Kuvio 12. Rakentamisen aineelliset nettoinvestoinnit 2007–2009

Vuonna 2009 rakentamisessa investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nettoinvestointien määrä oli 576 miljoonaa euroa. Suhteutettuna liikevaihtoon nettoinvestoinnit olivat 2,4 prosenttia, edellisenä vuonna ne olivat 3,4 prosenttia. Valtaosa rakentamisen aineellisista nettoinvestoinneista tehtiin pk-sektorilla, jossa ne olivat 528 miljoonaa euroa. Suurten yritysten investoinnit olivat 49 miljoonaa euroa, mikä oli 146 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti eniten investoitiin erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa investoinnit olivat 3,7 prosenttia liikevaihdosta.

Lähde: Rakentamisen tilinpäätöstilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Seija Kolehmainen (09) 1734 2237, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 22.2.2011