Etusivu > Tilastot > Rakentamisen tilinpäätöstilasto > 2011 > Rakentaminen 2011

Rakentaminen 2011

1. Liikevaihto

Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan 27 miljardia euroa vuonna 2011. Liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, saavuttaen taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason. Yrityksiä toimi 41 700, mikä oli 300 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna. EU:n määritelmän mukaisia pk-yrityksiä oli 41 500.

Kuvio 1. Rakentamisen liikevaihto toimialoittain 2008–2011

Rakentamisessa pk-sektorin merkitys on suuri. Liikevaihdosta sen osuus oli 61,3 prosenttia ja henkilöstöstä 73,5 prosenttia. Pk-sektorin liikevaihto kasvoi 1,6 miljardia euroa ja oli 16,5 miljardia. Samalla suurten yritysten liikevaihto kasvoi 1,3 miljardia 10,4 miljardiin euroon.

Rakentamisen liikevaihdosta 45,9 prosenttia tuli talonrakentamisesta, 40,9 prosenttia erikoistuneesta rakennustoiminnasta ja 13,2 prosenttia maa- ja vesirakentamisesta. Alatoimialoista liikevaihto kasvoi voimakkaimmin talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 1,7 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 12,4 miljardia euroa. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 0,3 miljardia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 0,9 miljardia euroa vuonna 2011.

2. Kannattavuus

Rakentamisen kannattavuus parani euromääräisesti, mutta liiketoiminnan tuottoihin suhteutetut tunnusluvut sen sijaan heikkenivät. Vuonna 2011 rakentamisen kannattavuuden tunnusluvuista käyttökateprosentti oli heikompi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Käyttökatetta kertyi 7 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Edelliseen vuoteen verrattuna se heikkeni lähes puoli prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Rakentamisen toimintakulut ja käyttökate 2011

Yritysten liiketoiminnan tuottojen 2,9 miljardin euron kasvusta 2,8 miljardia hupeni kustannusten kasvuun. Varsinkin ulkopuolisten palvelujen osuus kasvoi merkittävästi. Vuonna 2011 niihin käytettiin 26,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aine- ja tarvikehankintoihin kului 0,9 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut kasvoivat lähes puoli miljardia euroa. Pääoma- ja rahoituskulujen kattamiseen jäi 1,9 miljardia euroa, mikä oli 103 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3. Rakentamisen kannattavuus 2000–2011

Rahoitustuotot vähenivät 70 miljoonaa euroa edellisvuodesta, samalla myös rahoituskulut pienenivät 13 miljoonaa. Veroja maksettiin 29 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Euromääräinen nettotulos koheni 14 miljoonaa euroa, mutta suhteellinen nettotulos heikkeni 0,3 prosenttiyksikköä ja oli 2,8 prosenttia tuotoista. Kokonaistulos pysytteli edellisvuoden tasolla 3,3 prosentissa tuotoista. Tilikauden tuloksena syntyi voittoa 1,4 miljardia euroa, mikä oli 123 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Rakentamisen nettotulos toimialoittain 2010–2011

Rakentamisen alatoimialoista kannattavuuden tunnusluvut heikkenivät eniten maa- ja vesirakentamisessa, jonka tunnusluvut laskivat käyttökatetta lukuun ottamatta kautta linjan runsaan prosenttiyksikön verran. Käyttökatetta kertyi 255 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia tuotoista. Rahoitustuottojen pieneneminen ja samalla rahoituskulujen sekä verojen kasvu painoivat nettotuloksen 5,7 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Suhteellinen kannattavuus heikkeni myös talonrakentamisessa, jonka kannattavuuden tunnusluvut jäivät noin puolen prosenttiyksikön verran edellisvuotisia heikommiksi. Käyttökatetta, joka oli 5,7 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, kertyi 715 miljoonaa euroa. Toiminta tuotti voittoa 509 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia tuotoista.

Erikoistuneen rakennustoiminnan suhteellinen kannattavuus pysytteli miltei edellisvuoden tasolla, käyttökate heikkeni hieman. Kokonaistulos vahvistui 0,3 prosenttiyksikköä 4,6 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 5. Rakentamisen kannattavuus suuruusluokittain 2011

Kannattavuuden tunnusluvuilla mitaten pk-sektorin toiminta oli kannattavampaa kuin suurten. Pk-sektorin käyttökate koheni edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 9,3 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Samalla suurten yritysten käyttökate heikkeni miltei puolitoista prosenttiyksikköä, 3,3 prosenttiin. Pk-sektorin netto- ja kokonaistulokset kohenivat puoli prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta ja olivat 3,5 ja 3,7 prosenttia tuotoista.

Voittoa pk-sektorin toiminta tuotti runsaan miljardin, mikä oli 166 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurten yritysten voitto pieneni 43 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja sitä kertyi 261 miljoonaa euroa.

3. Rahoitus

Rakentamisen taseen loppusumma pieneni 278 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ja oli 21,7 miljardia euroa vuonna 2011. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta pieneni 3,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 52,9 prosenttia. Samalla omavaraisuusaste heikkeni 2,1 prosenttiyksikköä 32,6 prosenttiin taseesta.

Kuvio 6. Rakentamisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2011

Rakentamisen kokonaisvelat eli vieras pääoma ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 14 miljardia euroa. Kokonaisvelat olivat 0,8 miljardia euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2011 rahoitustulos oli 1,5 miljardia euroa, tällä summalla yritykset saisivat maksettua vuoden 2011 velkansa 9,6 vuodessa. Edellisvuonna velkojen takaisinmaksuaika oli 9,1 vuotta.

Rakentamisen alatoimialoista maa- ja vesirakentamisen rahoitusasema heikkeni selvästi. Omavaraisuusaste romahti 5,3 prosenttiyksikköä 20,1 prosenttiin taseesta, samalla kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 5,5 prosenttiyksikköä ja olivat lähes 66 prosenttia. Talonrakentamisen omavaraisuusaste heikkeni 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 29,2 prosenttiin taseesta ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät 6 prosenttiyksikköä 52 prosenttiin. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät myös erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa ne olivat 49,6 prosenttia, omavaraisuusaste heikkeni runsaan prosenttiyksikön 40,1 prosenttiin taseesta.

Kuvio 7. Rakentamisen omavaraisuusaste suuruusluokittain 2006–2011

Pk-sektorin rahoitusasema heikkeni omavaraisuusasteen pudotessa 2,6 prosenttiyksikköä. Samalla kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 1,1 prosenttiyksikköä. Suurten yritysten omavaraisuusaste heikkeni 2,1 prosenttiyksikön verran 28,9 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät peräti 10 prosenttiyksikköä ja olivat 66,7 prosenttia. Euromääräisesti suurten yritysten kokonaisvelat pienenivät 68 miljoonaa euroa..

Kuvio 8. Rakentamisen kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2010–2011

Rakentamisessa toimintaan sitoutuneelle pääomalle tuli 6,4 prosentin tuotto vuonna 2011. Vuotta aiemmin kokonaispääoman tuottoprosentti oli 6,2. Pk-sektorilla tuottoa tuli miltei prosenttiyksikön verran edellisvuotista enemmän eli 8,6 prosenttia.

4. Investoinnit

Kuvio 9. Rakentamisen aineelliset investoinnit toimialoittain 2009–2011

Vuonna 2011 rakentamisessa investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen 35 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien määrä oli 664 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon suhteutettuna investoinnit olivat 2,5 prosenttia, edellisenä vuonna ne olivat 2,6 prosenttia. Valtaosa rakentamisen investoinneista tehtiin pk-sektorilla, jossa ne olivat 576 miljoonaa euroa. Suurten yritysten investoinnit olivat 88 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten investoitiin erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa investoinnit olivat 3,9 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Talonrakentamisen investoinnit olivat 167 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia liikevaihdosta.

5. Henkilöstö

Rakentaminen työllisti 155 600 henkilöä vuonna 2011. Henkilöstön määrä kasvoi edellisvuodesta 10 100 henkilöä. Suurin muutos oli talonrakentamisessa, jossa henkilöstön määrä kasvoi 4 900 henkilöä. Erikoistuneeseen rakennustoimintaan tuli 4 400 työpaikkaa lisää.

Kuvio 10. Rakentamisen henkilöstö toimialoittain 2009–2011

Henkilöstöstä hieman yli puolet työskenteli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, 37 prosenttia talonrakentamisessa ja 11,4 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa. Yhteensä palkkoja ja muita henkilöstökuluja maksettiin 6,3 miljardia euroa, mikä oli 450 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 25,1 prosenttia.

Pk-sektorin palveluksessa oli 114 400 ja suurten yritysten 41 200 henkilöä. Vuonna 2011 pk-sektori työllisti 7 900 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Pk-sektorin maksamat palkat ja muut henkilöstökulut kasvoivat 311 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 4,2 miljardia euroa. Suurilta yrityksiltä kului henkilöstömenoihin 2,1 miljardia euroa, 139 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 11. Rakentamisen jalostusarvo ja henkilöstökulut 2006–2011

Rakentamisen jalostusarvo oli 8,7 miljardia euroa vuonna 2011. Se kasvoi edellisvuodesta 0,6 miljardia euroa. Jalostusarvosta kului 72,6 prosenttia henkilöstökulujen kattamiseen.

Lähde: Rakentamisen tilinpäätöstilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Seija Kolehmainen 09 1734 2237, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 21.2.2013