Laatuseloste: Rakennuskustannusindeksi
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilaston menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Tietojen yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Rakennuskustannusindeksit kuvaavat talonrakentamisen tuotantopanosten: tarvikkeiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä koko maan tasolla suhteessa indeksin perusvuoden hintoihin, jos perusajankohtana määritellyn kaltainen rakennushanke toteutettaisiin tarkasteluajankohtana perusajankohdan tuotantotekniikalla. Lisäksi rakennuskustannusindeksien avulla voidaan tarkastella pitkän aikavälin kustannuskehitystä.
1.2 Käsitteet, luokitukset, tietolähteet
1.2.1 Tietolähteet
Rakennuskustannusindeksi perustuu rakennustarvikkeiden valmistajilta ja tukku- ja vähittäiskaupoista kerättyihin hintatietoihin. Työkustannusten muutokset saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä. Lisäksi indeksissä hyödynnetään Tilastokeskuksen muiden indeksien hintakeruiden yhteydessä kerättyä tietoa aina kun se on mahdollista.
1.2.2 Käytetyt luokitukset
Alla oleva taulukko kuvaa virallisen rakennusluokituksen (talotyyppien) yhteyden rakennuskustannusindeksin 2010=100 laskennan pohjana käytettyihin hanke- ja remonttityyppeihin. Hanketyypillä tarkoitetaan taulukon mukaista kokonaisuutta kuvaamaan muodostettua laskennallista yksikköä.
Rakennusluokitus 1994 ja indeksihankkeet
Virallinen rakennuskustannusindeksi lasketaan rasteroitujen hanketyyppien avulla ja se kuvaa ammattimaisen, liiketoiminnallisen uudisrakentamisen kustannuskehitystä. Virallinen rakennuskustannusindeksi mittaa kustannuskehitystä rakentajan näkökulmasta eikä se sisällä kaikkia rakennuttajalle aiheutuvia kustannuksia.
Virallinen rakennuskustannusindeksi (ammattimainen uudisrakentaminen) jakautuu työ-, tarvike- ja muihin panoksiin sekä rakennustyypeittäisiin alaindekseihin seuraavasti: asuinkerrostalo, tuottajamuotoista omakoti- ja rivitalorakentamista kuvaava asuinpientalo, toimisto- ja liikerakennuksia kuvaava toimitila ja teollisuusrakentamista kuvaava tuotantorakennus. Virallisen rakennuskustannusindeksin panosnimikkeistö perustuu Tilastokeskuksen omaan luokitukseen.
Tilastokeskus julkaisemat talonrakentamisen kustannusindeksit voidaan luokitella virallisen rakennusluokituksen mukaan kahteen pääluokkaan, asuinrakentamisen ja muun kuin asuinrakentamisen kustannusindekseihin.
Asuinrakentamisen indeksit voidaan jaotella edelleen uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Uudisrakentamista edustavat ammattirakentamisen indeksit asuinkerrostalo ja asuinpientalo. Hanketyyppi asuinpientalo kuvaa ammattimaisesti, tuottajamuotoisesti toteutettuja omakoti- ja rivitaloja (virallisen rakennusluokituksen luokat erilliset pientalot sekä rivi- ja ketjutalot). Asuinrakentamiseen liittyvää korjausrakentamista edustavat indeksit asuntoremontti ja omakotitalon peruskorjaus sekä asunto-osakeyhtiön remontti. Asuntoremontti ja omakotitalon peruskorjaus kuvaavat omatoimista korjausrakentamista, asunto-osakeyhtiön remontti kuvaa ammattimaista korjausrakentamista.
Muun kuin asuinrakentamisen uudisrakentamisen indeksejä ovat ammattirakentamisen talotyyppi-indeksit toimitila, tuotantorakennus sekä omatoimisen uudisrakentamisen talotyyppi-indeksi maatalouden tuotantorakennus. Muun kuin asuinrakentamisen korjausrakentamista kuvaa ammattimaisen korjausrakentamisen indeksi toimitilojen ja tuotantorakennusten remontit (taulukon hanketyyppi toimitila).
1.2.3 Käytetyt käsitteet
Korjausrakentaminen
Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassa olevan rakennuksen tai sen osien kuntoa.
Uudisrakentaminen
Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, joka tuottaa uutta tilaa tai uuden rakennuksen.
Ammattimainen rakentaminen
Ammattimaisella rakentamisella tarkoitetaan liiketaloudellista rakentamista eli maksua vastaan tapahtuvaa rakentamista, vrt. omatoiminen rakentaminen.
Omatoiminen rakentaminen
Omatoimisella rakentamisella tarkoitetaan kotitalouksien itse toteuttamia rakennushankkeita, joita ovat mm. omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten ja muiden talousrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen ilman palkattua työvoimaa. vrt. ammattimainen rakentaminen.
Rakennuskustannukset ja rakennustyön hinta
Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan tietyn ominaisuuksiltaan määritellyn rakennuksen tai rakennustyön tekemiseksi kun nämä kustannukset on määritelty panoshintojen mukaan. Rakennuskustannusindeksi mittaa tällä tavoin määritellyn rakennustyökokonaisuuden kustannuskehitystä ajassa. Rakennustyön hinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla joku on valmis suorittamaan kyseisen työn. Tämä hinta määräytyy panoshintojen ohella vallitsevan markkinatilanteen mukaan.
1.3 Lait, asetukset ja suositukset
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki , jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta.
Rakennuskustannusindeksin tuotantoa ja tietosisältöä ohjaa Euroopan Unionin komission asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa rakennuskustannuksista sekä erikseen rakennustarvikkeiden ja työn hinnan kehittymisestä. Tilastojen muuttujat on määritelty Euroopan Unionin komission asetuksessa 588/2001.
2. Tilaston menetelmäkuvaus
Rakennuskustannusindeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden kuukausittaisen hintaseurannan.
Rakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu esimerkkihankkeiksi valittujen erityyppisten rakennusten toteutuneiden rakennuskustannusten perusteella. Painorakenteessa kukin rakennuskustannusten osatekijä saa rakentamiskustannusosuutensa mukaisen painon. Tätä jakoa on täydennetty mm. rakennusmateriaalien menekkitietojen perusteella, jotta erilaiset rakenneratkaisut ja rakennusmateriaalivaihtoehdot olisivat indeksissä paremmin edustettuina.
Indeksin painorakenteeseen on sisällytetty tärkeimmät rakennuskustannusten osatekijät. Nämä on ryhmitelty työ-, tarvike- ja muihin kustannuksiin ja edelleen alaryhmiin. Lopuksi alimman ryhmän hyödykkeitä edustamaan on valittu yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja kuukausittain seurataan. Hintatiedot kerätään rakennustarvikkeiden valmistajilta, tukku- ja vähittäiskaupoilta.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Rakennuskustannusindeksin laskenta perustuu noin 300 tiedonantajalta kerättyihin yli 1000 hintatietoon. Indeksi kuvaa talonrakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista.
4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina. Ammattirakentajien indeksit lasketaan arvonlisäverottomista hinnoista ja omatoimisen rakentamisen indeksit arvonlisäverollisista hinnoista.
Rakennuskustannusindeksi ilmestyy kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Rakennuskustannusindeksin tietoja julkaistaan seuraavasti: Rakennuskustannusindeksi julkistamistiedotteena Tilastokeskuksen internet sivuilla ja painettuna julkaisuna kuukausittain. Tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Lisäksi Tilastokeskus tuottaa maksullisia erityisselvityksiä rakennuskustannusindeksin aineistosta asiakkaiden toimeksiannosta.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Rakennuskustannusindeksistä lasketaan pitkiä aikasarjoja. Näiden indeksien (esimerkiksi 1964=100 ja 1980=100) muutokset vastaavat aina uusimman indeksin muutoksia.
7. Tietojen yhtenäisyys
Rakennuskustannusindeksin julkaistut indeksipisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta.
Rakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa julkaisusta, tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä.
Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jose Lahtinen 029 551 3776, Merja Järvinen 029 551 2458, rakennus.indeksit@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 15.02.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rakennuskustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4282. tammikuu 2016,
Laatuseloste: Rakennuskustannusindeksi
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rki/2016/01/rki_2016_01_2016-02-15_laa_001_fi.html