Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Raideliikenteen kustannusindeksi 2000=100, menetelmäseloste
Taustaa
Raideliikenteen kustannusindeksi mittaa raideliikennöintiin liittyviä kustannuksia ilman rataverkkoa. Raideliikenteen kustannusindeksiä 2000=100 on tuotettu vuoden 2002 alusta lähtien Helsingin kaupungin liikennelaitokselle. Raideliikenteen kustannusindeksi sisältää metro- ja raitiovaunuliikenteen, joille kummallekin lasketaan erikseen pistelukuja. Indeksin perusvuosi on 2000. Raideliikenteen kustannusindeksiä tuotetaan neljännesvuosittain. Indeksin rakentamiseen ja valvomiseen ovat osallistuneet Tapio Tanskanen ja Jarmo Riikonen Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta. Tilastokeskuksesta työhön ovat osallistuneet Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Pentti Wanhatalo. Indeksijärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen ovat osallistuneet Eero Kukkonen ja Toni Udd.
Painorakenne
Raideliikenteen kustannusindeksi mittaa raideliikennöintiin liittyvien kulujen hintakehitystä. Rataverkkoon liittyvä kustannusseuranta on rajattu pois. Raideliikenteen kustannusindeksi on kiinteäpainoinen kustannusindeksi, joka ilmaisee vertailuluvun tarkasteluajankohdan kustannuksista suhteessa perusvuoden kustannuksiin. Indeksin painorakenne perustuu Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) toimittamiin kustannuslaskelmiin vuodelta 2000.
Indeksin kustannustekijät ja hintaseuranta
Indeksi perustuu kustannusperustaiseen osaan ja laskennalliseen osaan. Pääosa hintatiedoista saadaan HKL:stä ja muista kustannusindekseistä. Hintaseurantaan on valittu rajoitettu määrä hintanimikkeitä, joilla pyritään mittaamaan isomman kustannusryhmän hintamuutosta. Seurattavat hintanimikkeet ovat mahdollisimman edustavia hyödykkeitä, joiden hintakehitystä pystytään seuraamaan kuukaudesta toiseen. Indeksin hintatiedot ovat arvolisäverottomia hintoja.
Liikennehenkilökunnan palkat
Liikennehenkilökunnan palkat koostuvat kuljettajien palkoista. Raitiovaunu- ja metroliikenteessä seurataan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaista bussikuljettajan palkkaa Y 25 lisättynä kolmella ikälisällä I paikkakuntakalleusluokassa. Palkkaliukumia ei oteta kustannusseurannassa huomioon, koska lopulliset palkkatilastot eivät ole käytettävissä indeksiä laskettaessa.
Liikennehenkilökunnan välilliset palkkakustannukset
Välilliset palkkakustannukset perustuvat HKL:n laskelmiin bussiliikenteelle. Välilliset palkat sisältävät sekä ns. sosiaalipalkkoja että sosiaalivakuutuksia. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys (palkalliset vapaapäivät ja ns. pekkaspäivät) sekä sairaus- ym. ajan palkat. Sosiaalipalkat perustuvat työehtosopimuksiin ja sekä vuosilomalakiin. Liikennelaitoksen välillisissä palkkakustannuksissa on mukana myös oman eläkejärjestelmän mukaiset eläkemaksut, jotka määräytyvät jo eläkkeellä olevan henkilökunnan määrästä ja eläke-eduista.
Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu - so. kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu-, työeläkemaksu (TEL/KVTEL), työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu.
Poltto- ja voiteluaineet
Seurataan käyttöenergian hintaa. Voiteluaineiden hinnat seuraavat öljy-yhtiöiden hydrauliikka- ja moottoriöljyn hintaa.
Varaosat
Seurataan yleisimpien vaunun varaosien hintoja. Metroliikenteessä seurataan kahdeksan eri metrovaunun varaosan hintaa (teli, vaunu ja sähköosat). Raitiovaunuliikenteessä seurataan viidentoista eri raitiotievaunun varaosan hintaa (teli, vaunu ja sähköosat).
Korjaus ja huolto
Korjaus- ja huoltokustannukset koostuvat pääasiassa itse suoritetuista korjaus- ja huoltotöiden palkoista. Seurataan Helsingin liikennelaitoksen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevia työehtosopimusmääräyksiä ja vanhemman ammattityöntekijän palkkaryhmän I B mukaista tuntipalkkaa. Ulkopuolelta ostettujen korjaus- ja huoltotöiden palveluhintoja seurataan vuosineljänneksittäin autokorjaamoiden raskaan kaluston huoltotuntiveloituksella.
Pääoman poisto
Metro- ja raitiotievaunuja on hankittu Suomeen Saksasta. Pääoman poistoja seurataan Saksan kotimarkkinoiden tuottajahintaindeksillä, jossa seurataan ryhmää dm 352 (veturit, metrot ja junat).
Korot
Seurataan Suomen Pankin 12 kk euriboriin sidottujen lainojen keskikorkoa.
Vakuutusmaksut
Vakuutusmaksut ovat pieni kustannustekijä indeksissä. Indeksissä seurataan vastuuvakuutusten vakuutussummia.
Yleiskustannukset
Yleiskustannuksia ovat mm. johdon- ja toimihenkilöiden palkat mukaan lukien välilliset palkat, matka-, majoitus-, puhelin-, posti-, koulutus-, pesula-, kiinteistöhuolto-, toimisto-, terveydenhoito-, mainonta- ja vuokrakulut. Yleiskustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksin eri alaindekseillä.
Indeksin laskentakaava
Indeksien laskenta perustuu Laspeyresin indeksikaavaan. Tämä indeksi voidaan laskea useamman vuoden pituiselle jaksolle ilman, että edustavista tuotteista muodostettua koria tai tuotteiden painoja tarvitsee muuttaa. Lisäksi indeksin laskennassa tarvittavat parametrit tunnetaan perusajankohdan osalta hyvin. Muutoksia tarvitaan vain silloin, kun perusajankohdan rakenne ei enää sovellu käytettäväksi hyödykekorin tuotteissa.
missä
= Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t
= Kustannustekijän i suhteellinen osuus
kokonaiskustannuksista vuonna
= Hintaindeksi kustannustekijän i
kustannuskehitykselle vuodesta 2000
ajankohtaan t
Taulu 1B: Raideliikenteen kustannusindeksi 2000=100 - Kostnadsindex för spårbunden trafik 2000=100 Indeksit ja vuosimuutos - Indexen och årsförändringen
Vuosi ja kuukausi År och månad paino - vikt |
Raitiovaunuliikenne Spårvagntrafik (66,4) |
vuosimuutos % årsförändring % |
Metroliikenne Metrotrafik (33,6) |
vuosimuutos % årsförändring % |
Kokonais- indeksi Total- index (100,0) |
vuosimuutos % årsförändring % |
2000 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | |||
2001 | 104,1 | 4,1 | 104,6 | 4,6 | 104,3 | 4,3 |
2002 | 104,7 | 0,5 | 104,3 | -0,2 | 104,5 | 0,3 |
2003 | 106,2 | 1,5 | 104,4 | 0,0 | 105,5 | 0,9 |
2004 | 109,4 | 3,1 | 107,8 | 3,3 | 108,8 | 3,1 |
2000 I | 103,7 | 5,9 | 104,4 | 7,4 | 103,9 | 6,4 |
II | 104,4 | 5,0 | 104,9 | 6,0 | 104,5 | 5,3 |
III | 103,9 | 3,0 | 104,3 | 3,0 | 104,0 | 3,0 |
IV | 104,4 | 2,6 | 104,7 | 2,1 | 104,5 | 2,4 |
2001 I | 103,7 | 5,9 | 104,4 | 7,4 | 103,9 | 6,4 |
II | 104,4 | 5,0 | 104,9 | 6,0 | 104,5 | 5,3 |
III | 103,9 | 3,0 | 104,3 | 3,0 | 104,0 | 3,0 |
IV | 104,4 | 2,6 | 104,7 | 2,1 | 104,5 | 2,4 |
2002 I | 104,8 | 1,0 | 104,9 | 0,4 | 104,8 | 0,8 |
II | 104,9 | 0,5 | 104,6 | -0,3 | 104,8 | 0,2 |
III | 104,7 | 0,8 | 104,3 | 0,0 | 104,5 | 0,5 |
IV | 104,3 | -0,1 | 103,6 | -1,1 | 104,0 | -0,5 |
2003 I | 105,0 | 0,2 | 103,5 | -1,3 | 104,5 | -0,3 |
II | 105,8 | 0,8 | 103,2 | -1,4 | 104,9 | 0,1 |
III | 105,8 | 1,0 | 103,1 | -1,2 | 104,8 | 0,3 |
IV | 108,1 | 3,7 | 107,7 | 4,0 | 108,0 | 3,8 |
2004 I | 108,2 | 3,1 | 106,7 | 3,1 | 107,6 | 3,0 |
II | 109,4 | 3,4 | 107,8 | 4,4 | 108,8 | 3,7 |
III | 109,7 | 3,8 | 108,3 | 5,1 | 109,2 | 4,2 |
IV | 110,3 | 2,0 | 108,6 | 0,8 | 109,7 | 1,6 |
2005 I | 111,7 | 3,2 | 110,2 | 3,3 | 111,1 | 3,2 |
Päivitetty 6.6.2005
Tilasto:
Raideliikenteen kustannusindeksi [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rlihi/rlihi_2005-06-06_men_001.html