Etusivu > Tilastot > Suomalaisten matkailu > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Asuinmaa

Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Matkailijat määritellään ulkomaisiksi matkailijoiksi (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.

Asuinpaikka

Matkailutilastoissa asuinpaikka (place of residence) määritellään paikaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Kansainvälisessä matkailussa asuinpaikalla tarkoitetaan yleensä asuinmaata. Kotimaanmatkailussa asuinpaikka määritellään usein hallinnollisena yksikkönä, kuten asuinkuntana tai maakuntana.

Kotimaanmatka

Kotimaanmatka on tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemä matka asuinmaansa rajojen sisällä, mutta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle. Matkan enimmäispituus on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) 'kotimaanmatkailun' (domestic tourism) ja kotimaanmatkailijan (domestic visitor) määritelmistä.

Kotimaanmatkailu

Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Kävijä

Kävijä (visitor) on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa.

Tässä korvauksella tarkoitetaan palkkaa tai siihen verrattavaa korvausta, johon ei lueta matkakustannusten korvaamista, maksettua päivärahaa tai muuta pienehköä palkkiota. Matkailijan yleisnimike 'kävijä' kattaa sekä yöpyvät matkailijat (tourist, overnight visitor) että päiväkävijät (same-day visitor). Suomessa 'kävijän' synonyyminä käytetään yleisesti käsitettä 'matkailija', vaikka englanninkielisessä terminologiassa 'matkailija' (tourist) viittaa nimenomaan yöpyvään matkailijaan.

Lyhyt matka

Eurostatin matkailutilastoissa yöpymisen sisältävät matkat jaetaan keston mukaan kahteen pääryhmään: lyhyet matkat ja pitkät matkat. Lyhyt matka sisältää 1-3 yöpymistä ja pitkä matka vähintään neljä yöpymistä. Suomalaisten matkatutkimuksessa kesto viittaa matkan kokonaiskestoon lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin, jolloin yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen laivalla, junalla tai muulla kulkuvälineellä.

Lähialuematkailu

Lähialuematkailu tarkoittaa matkailua naapurimaihin tai muuten lähellä sijaitseviin maihin. Käsite sisältää myös risteilyt Suomen aluevesien ulkopuolelle (Itämeren alueella). Suomalaisten matkatutkimuksessa lähialuematkailun piiriin kuuluvat Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja, Tanska, Latvia ja Liettua.

Lähialuematkailu sisältää kaikki matkaryhmät: vapaa-ajanmatkat ja työ-/kokousmatkat, yöpymisen sisältävät matkat sekä päivämatkat.

Majoitus

Matkailutilastoissa 'majoituksella' (tourist accommodation) tarkoitetaan mitä tahansa majoitustiloja, jotka säännöllisesti (tai satunnaisesti) ovat tarjolla matkailijoille. Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta.

Matka

Matka (trip) kuvaa matkailua matkan lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin (origin-based perspective). Matka kattaa koko sen ajan, jonka henkilö on pois kotoaan.

Matkailija

Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa.

Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

Matkailu

Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton,liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Matkailukulutus

Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Myös henkilöliikennepalvelut (kotimaiset tai kansainväliset) lasketaan mukaan matkailukulutukseen (vrt. matkustustase).

Matkan kesto

Matkan kesto (duration of trip) viittaa aikaan jonka matkailija on poissa kotoaan. Matka alkaa kotoa lähdettäessä ja päättyy kotiin palattaessa. Keston mukaan matkat jaetaan kahteen pääryhmään: päivämatkat ja yöpymisen sisältävät matkat. Yöpymisen sisältävän matkan enimmäiskesto on ykis vuosi (12 kuukautta). Päivämatkan enimmäiskesto on alle 24 tuntia, niin että matkalle lähtö ja paluu tapahtuvat saman vuorokauden aikana eikä matkan aikana yövytä.

Matkan syy

Matkan syy (purpose of visit) viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Jos matkalla on useita syitä (esim. yhdistetty työ- ja lomamatka), matkan pääsyy on se, jota ilman matkaa ei olisi tehty tai tiettyä kohdetta ei olisi valittu.

Mökkimatka

Suomalaisten matkatutkimuksessa mökkimatka on vapaa-ajanmatka, jonka kohteena on oma tai muuten maksutta käytössä oleva vapaa-ajanasunto tai mökki.

Pakettimatka

Pakettimatka (package travel, package tours, package holidays) sisältää joukon matkanjärjestäjän ennakkoon kokoamia matkailupalveluja (valmismatka), jotka ostetaan yhtenä kokonaisuutena sille määrättyyn hintaan. Pakettimatka sisältää vähintään matkat ja majoituksen. Lisänä voi olla aterioita (täysi- tai puolihoito tai pelkkä aamiainen), bussimatkoja, autonvuokraus, pääsylippuja, retkiä, ohjelmapalveluja, hoitoja yms. Pakettimatkan hinta on yleensä edullisempi kuin ostettaessa siihen sisältyvät palvelut erillisinä tuotteina. Pakettimatkan synonyymina käytetään Suomessa yleisesti (mm. matkatoimistot) termiä 'valmismatka'.

Pitkä matka

Eurostatin matkailutilastoissa yöpymisen sisältävät matkat jaetaan keston mukaan kahteen pääryhmään: lyhyet matkat ja pitkät matkat. Lyhyt matka sisältää 1-3 yöpymistä ja pitkä matka vähintään neljä yöpymistä. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Suomalaisten matkatutkimuksessa kesto viittaa matkan kokonaiskestoon lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin, jolloin yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen laivalla, junalla tai muulla kulkuvälineellä.

Päiväkävijä

Päiväkävijä (same-day visitor) on matkailija, joka ei yövy matkan aikana eikä matkan kohteessa maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen päiväkävijä on kansainvälinen matkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaan päiväkävijä on kotimaanmatkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa paikassa asuinmaassaan.

Päiväkävijä viipyy matkan kohteessa alle 24 tuntia niin, että saapuminen ja lähtö tapahtuvat saman vuorokauden aikana. Päiväkävijöiksi lasketaan myös risteilijät, jotka yöpyvät laivalla ja käyvät maissa matkan kohteessa. Tällöin päiväkävijän lähtöpaikka on laiva.

Päivämatka

Päivämatka on toimintaa, jossa matkailija ei yövy matkan aikana eikä matkan kohteessa maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa.

Päivämatka voi suuntautua ulkomaille (ulkomaan päivämatka) tai kotimaahan (kotimaan päivämatka). Päivämatkan määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) käsitteestä päivämatkailija (same-day visitor) ja sitä käytetään myös EU:n matkailutilastoinnissa.

Päiväristeily

Suomalaisten matkatutkimuksessa risteilyllä tarkoitetaan Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehtyä (yleensä edestakaista) matkaa. Päiväristeily kestää alle 20 tuntia, matkalle lähtö ja paluu tapahtuvat saman vuorokauden aikana eikä matkan aikana yövytä laivalla eikä kohdemaassa. Päiväristeily voidaan tehdä niin, että siihen kuuluu käynti kohdemaassa tai ilman käyntiä maissa. Matkan tarkoituksen mukaan päiväristeilyt on jaettu vapaa-ajanristeilyihin sekä työ- /kokousristeilyihin (esim. laivaseminaari).

Risteily

Suomalaisten matkatutkimuksessa risteilyllä tarkoitetaan Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehtyä (yleensä edestakaista) matkaa. Risteilyyn kuuluu joko yöpyminen laivalla tai se voi olla päiväristeily ilman yöpymistä. Matkaan voi sisältyä maissakäynti (päiväkäynti) kohdemaassa.

Risteily voi olla myös yhteen suuntaan (joko meno tai paluu) tehty laivayöpymisen sisältävä laivamatka, jos matka toiseen suuntaan on tehty jollain muulla kulkuvälineellä (esim. lentokoneella) eikä matkaan sisälly yhtään yöpymistä kohdemaassa. Matkan tarkoituksen mukaan risteilyt on jaettu vapaa-ajanristeilyihin sekä työ- /kokousristeilyihin (esim. laivaseminaari).

Tavanomainen elinpiiri

Tavanomainen elinpiiri (the usual environment) koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä tai koulussa (opiskellaan) sekä muut paikat, joissa käydään usein (esim. päivittäistavarakauppa, pankki ym. palvelut).

Tavanomaisen elinpiirin käsitteellä, ja näin ollen myös matkailulla, on kaksi ulottuvuutta: useus ja etäisyys. Paikat joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta (esim. viikottaiset matkat omalle vapaa-ajanasunnolle). Toisaalta, lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat kuuluvat tavaonomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin.

Työmatka

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Ulkomaanmatka

Ulkomaanmatka viittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemään matkaan toiseen maahan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella sijaitsevaan paikkaan vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmistä 'ulkomaanmatkailu' (outbound tourism) ja 'kansainvälinen matkailija' (international visitor).

Ulkomaanmatkailu

Ulkomaanmatkailu (outbound tourism) on toimintaa, jossa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaat matkustavat toiseen maahan tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Vapaa-ajanmatka

Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin.

Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatkat.

Vierailumatka sukulaisten tai tuttavien luo

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo (visit to friends and relatives, VFR) ovat ns. sosiaalisia matkoja. Ne tehdään yleensä rentoutumistarkoituksessa ja ne luokitellaan usein yhdeksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmäksi. WTO:n määritelmä viittaa matkan motiiviin eikä majoitusmuotoon ja matkan syyn mukaisessa luokittelussa se muodostaa erillisen vapaa-ajanmatkojen ryhmän.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo ovat yksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmä, johon on yhdistetty muut vapaa-ajanmatkat maksuttomassa majoituksessa (pl. matkat omalle mökille). Majoitusmuotona yöpyminen sukulaisten tai tuttavien luona kuuluu luokkaan 'yksityinen maksuton majoitus'.

Vuokramökki

Matkailutilastoissa vuokramökki tarkoittaa ns. yksityistä vuokrattua mökkiä, joka majoitusmuotona vastaa omaa vapaa-ajanasuntoa/lomamökkiä. Yksityiset vuokramökit vuokrataan yleensä viikoksi, kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi joko suoraan omistajalta tai välittäjän kautta. Hotellien, leirintäalueiden ja lomakylien tarjoama mökkimajoitus kuuluu ao. majoitusliikkeiden (kollektiivisten majoitusliikkeiden) palveluihin.

Suomessa matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevien vuokrattavien lomamökkien määrä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Lomakeskusten tuntumassa, lähellä toisiaan sijaitsevat vuokramökit muodostavat kylämäisen yhteisön, jossa majoituksen ohella asukkaille on tarjolla muitakin palveluja, kuten siivous-, jätehuolto- ja pesulapalveluja. Vuokramökkien asukkaat voivat myös käyttää kaikkia matkailukeskusten tarjoamia palveluja, kuten ravintola- ja ateriapalveluja sekä kaupan palveluja. Lisäksi matkailukeskuksissa on käytettävissä hiihtohissit, hoidetut rinteet ja hiihtoladut sekä usein kylpylä.

Yksityinen matkailumajoitus

Yksityinen matkailumajoitus (private tourism accommodation) voi olla maksullista tai maksutonta. Yksityiseen maksuttomaan majoitukseen (private non-rental accommodation) kuuluvat omassa käytössä olevat vapaa-ajanasunnot tai kesämökit sekä majoittuminen sukulaisten tai tuttavien luona tai muussa maksuttomassa majoituksessa. Yksityisellä maksullisella majoituksella tarkoitetaan pienimuotoista majoitustoimintaa, kuten yksityisiltä perheiltä (suoraan tai välittäjän kautta) vuokrattavia lomamökkejä, asuntoja tai huoneita. Majoitustiloja on rajoitettu määrä ja ne muodostuvat itsenäisistä majoitusyksiköistä.

Yöpyminen

Matkailutilastoissa yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa.

Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia.Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. Suomessa majoitusliikkeiden yöpymisten synonyyminä käytetään termiä yöpymisvuorokausi.

Matkailututkimuksessa yöpymisellä mitataan matkan kestoa, joka on luokiteltu yöpymisten lukumäärän mukaan. Pääluokat ovat lyhyet matkat, joiden aikana yövytään 1-3 kertaa, sekä pitkät matkat, joiden aikana yövytään vähintään 4 kertaa. Matkan kestoon lasketaan mukaan kaikki yöpymiset matkat aikana, sekä maksullisessa että maksuttomassa majoituksessa. Myös yön yli tapahtuvat matkustus liikennevälineissä lasketaan mukaan matkan kestoon.

Yöpymisen sisältävä matka

Yöpymisen sisältävä matka (overnight trip) on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka aikana yövytään vähintään kerran jossain maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Suomalaisten matkatutkimuksessa yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen julkisissa kulkuvälineissä (lentokone, bussi, yms.), vaikka muita yöpymisiä ei matkalla olisikaan.