Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden lukumäärästä, toiminnasta ja sijainnista.

Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön lukumäärää, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat:

Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär).

Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta.

Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta.

Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti.

Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka.

Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät sekä luokitukset .

1.3 Lait ja asetukset

Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen ( Foreign AffiliaTes Statistics (Fats) Recommendations Manual, 2012 ).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla.

Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden lukumäärällä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön lukumäärä, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä.

Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009–2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa.

Tilastovuoden 2016 ja 2017 tiedot julkaistaan 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista.

Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html .

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html . (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://www.stat.fi/tup/yritysaineistot/index.html .

Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, ”outward statistics on foreign affiliates, outward FATS”, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2012 asti. Uuden tilastojärjestelmän käyttöönoton myötä yritystilastoja yhtenäistettiin ja tämä aiheuttaa aikasarjan katkeamisen vuodesta 2013 alkaen. Vuodesta 2013 eteenpäin tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.

Vuosina 1996–2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön lukumäärästä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996–1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000–2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty.

EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html .

Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Uudistus koskee yli kymmentä tilastoa. Uudistuksessa yritystilastojen tuotantoa on yhdenmukaistettu. Merkittävimmät muutokset liittyvät toimialaluokituksen, yritystietojen (mm. liikevaihto- ja henkilöstötieto) ja yritysjärjestelyjen käsittelyyn. Tilaston on käsitteiltään, määritelmiltään ja luokituksiltaan yhtenevä muiden yritystilastojärjestelmästä tehtyjen tilastojen kanssa, tilastovuodesta 2013 alkaen.


Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Laakko 029 551 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 29.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. 2017, Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/stu/2017/stu_2017_2019-05-29_laa_001_fi.html