Etusivu > Tilastot > Syntyneet > 2015 > Vuosikatsaus > Lasten saaminen on yleisintä 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä

Julkaistu: 8.12.2016

Lasten saaminen on yleisintä 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan lasten saaminen on nykyisin yleisintä 30–34-vuotiailla, hieman yleisempää kuin 25–29-vuotiailla. 35–39-vuotiaille syntyy suhteellisesti enemmän lapsia kuin 20–24-vuotiaille, joilla syntyvyys on alentunut huomattavasti viime vuosina. 40–44-vuotiailla syntyvyys on jatkanut lievää kasvuaan, joka alkoi 1970-luvun puolessa välissä. Viiden viime vuoden aikana syntyvyys on alentunut selvästi 20–34-vuotiailla.

Hedelmällisyys ikäryhmittäin 1965–2015

30-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kokonaishedelmällisyydestä oli 54 prosenttia vuonna 2015. 1970-luvun alussa se oli neljäsosa. 50 prosentin raja ylittyi vuonna 2008. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.

35–44-vuotiaiden hedelmällisyys on noussut huomattavasti, 22 syntyneestä lapsesta tuhatta naista kohden 36 lapseen tuhatta naista kohden.

35–39-vuotiaille syntyy selvästi aiempaa useammin vasta ensimmäisiä lapsia. Kun vuonna 1990 tässä ikäryhmässä 6 naista tuhatta naista kohden synnytti ensimmäisen lapsen, niin vuonna 2015 vastaava luku oli suurentunut 14:ään. Koska lasten hankinnan aloittaminen on myöhentynyt, niin ensimmäisen kerran äidiksi ja isäksi tulevat ovatkin iältään yhä vanhempia. Vuonna 2015 äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaina ja isäksi 31,0-vuotiaina.

Ensimmäisen kerran äidiksi ja isäksi tulleiden iän keskiarvo 1985–2015

Ensi kerran vanhemmiksi tulleiden ikäero on pysynyt lähes muuttumattomana ainakin 30 vuotta. Isäksi tuleva on hieman yli kaksi vuotta äidiksi tulevaa vanhempi.

Pohjoismaissa ensimmäisen kerran äidiksi ja isäksi tullaan nykyisin hieman vanhempina kuin Suomessa lukuun ottamatta Islantia. Ruotsissa äidiksi tullaan keskimäärin vanhimpina, 29,1 vuoden iässä ja Islannissa nuorimpina, 27,4 vuoden iässä. Vastaavasti isäksi tullaan vanhimpina myös Ruotsissa, 31,5 vuoden iässä ja nuorimpina Islannissa, 30 vuoden iässä.

Avioliitossa syntyneiden lasten määrä vähentynyt

Syntyneistä lapsista vielä yli puolet, 56 prosenttia, syntyi avioliitossa oleville vanhemmille vuonna 2015. Määrä ja osuus avioparille syntyneistä lapsista on pienentynyt viime vuosikymmeninä. Vielä vuonna 1990 kolme neljästä lapsesta syntyi avioparille.

Vuonna 2010 aviopareille syntyi 35 900 lasta, vuonna 2015 enää 30 900. Edellä mainitulla aikavälillä myös solmittujen avioliittojen määrä väheni selvästi. Vuonna 2015 solmittiin 5 200 avioliittoa vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Huomattavan suuri vähennys tapahtui vuonna 2015, kun avioliitossa oleville vanhemmille syntyi 1 800 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneet 1990–2015, prosenttia

Avioliitossa syntyneiden määrä väheni erityisesti esikoisten kohdalla, joita syntyi 1 300 vähemmän vuonna 2015 kuin edellisenä vuonna. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden ensimmäisten lasten määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista valtaosa syntyy avoliitossa oleville vanhemmille.

Esikoisista 57 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 2015, kun vuonna 1990 prosenttiosuus oli 38. Vuonna 1997 ylittyi 50 prosentin raja. Toisista tai sitä suuremman järjestysluvun lapsista 35 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella. Vuonna 1990 vastaava prosenttiosuus oli 17.

Vuonna 2015 suhteellisesti eniten lapsia syntyi avioliiton ulkopuolella Euroopan maista Islannissa, 70 prosenttia syntyneistä. Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan suhteellisesti vähiten lapsia avioliiton ulkopuolella syntyi Euroopan maista Kreikassa, 8 prosenttia, vuonna 2014.

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä aiempaa pienempi

Kun suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on vähitellen pienentynyt, niin ulkomaalaistaustaisten on vastaavasti suurentunut. Vuonna 1990 suomalaistaustaisten syntyvyys oli käytännössä sama kuin koko väestön syntyvyys, koska ulkomaalaistaustaisia oli niin vähän. 25 vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on hitaasti suurentunut ja vastaa nykyisin 11,5 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista 15-49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, 8,8 prosenttiin.

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt 16 prosenttia. Vuoden 2015 syntyvyyden mukaan suomalaistaustaisten naisten keskimääräinen lapsiluku tulisi olemaan 1,46 lasta naista kohden kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten, kun vuonna 2010 se oli vielä 1,73. Vuoden 2015 koko maan syntyvyyden mukaan naisten keskimääräinen lapsiluku tulisi olemaan 1,65 lasta naista kohden, niin tästä ulkomaalaistaustaisten osuus on 0,19 lasta naista kohden.

Kokonaishedelmällisyysluku äidin syntyperän mukaan 1990–2015

Lisää tietoa syntyvyydestä syntyperän mukaan on Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen teemasivujen osiossa syntyvyys .

Lähde: Syntyneet 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (260,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Synnytykset sikiöiden määrän mukaan 2000 - 2015 (8.12.2016)
• Liitetaulukko 2. Kuolleena syntyneet äidin iän, siviilisäädyn ja kaikista lapsista lasketun järjestysnumeron mukaan 2015 (8.12.2016)

Laatuselosteet

• Laatuseloste, syntyneet 2015 (8.12.2016)

---

Päivitetty 08.12.2016