Etusivu > Tilastot > Teollisuuden tilinpäätöstilasto > 2011 > Tehdasteollisuus 2011

Tehdasteollisuus 2011

Vuonna 2011 tehdasteollisuudessa yritysten lukumäärä pieneni 100 yrityksellä, ja yrityksiä oli vajaat 21 900. EU:n määritelmän mukaisia pk-yrityksiä oli 21 000. Pk-yritysten osuus teollisuuden liikevaihdosta oli 18 prosenttia ja henkilöstöstä 39 prosenttia vuonna 2011. Henkilöstön ja liikevaihdon suhteissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Liikevaihto

Tehdasteollisuusyritysten (Toimiala C) liikevaihto jatkoi nousuaan vuonna 2011, mutta taantumaa edeltävän vuoden 2008 tasosta jäätiin vieläkin 17,9 miljardia. Liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia edellisvuodesta ja oli 132,1 miljardia euroa. Suurille yrityksille liikevaihtoa kertyi 108,4 miljardia euroa ja pk-yrityksille 23,7 miljardia. Suurilla yrityksillä liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia edellisvuodesta, mutta pk-yrityksillä kasvu jäi puolitoista prosenttiyksikköä pienemmäksi eli 6 prosenttiin.

Kuvio1. Tehdasteollisuuden liikevaihto toimialoittain 2010–2011

Tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Kemianteollisuudelle kertyi liikevaihtoa 4,5 miljardia ja metsäteollisuudelle 0,6 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tehdasteollisuuden suurimman sektorin, metalliteollisuuden liikevaihto nousi 3,6 prosenttia eli 2,4 miljardia euroa. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuodesta.

Kuvio 2. Tehdasteollisuuden liikevaihdon muutos toimialoittain 2011

Tehdasteollisuuden toimialalla olevien yritysten liikevaihdosta 67 prosenttia tulee tuotteiden valmistuksesta, 3 prosenttia muusta teollisesta toiminnasta ja 30 prosenttia muusta toiminnasta. Yritysten liikevaihtoon muusta toiminnasta luetaan mm. ketjukauppa, kolmikantakauppa, kauppatavaroiden myynti ja liikevaihto palvelutoiminnasta. Suurin osa muusta liikevaihdosta muodostuu yritysten ulkomaisesta liikevaihdosta, joka on kirjattu Suomessa tilinpäätöksensä tekevän yrityksen tuloslaskelmaan.

Metalliteollisuuden liikevaihdosta enää hieman yli puolet tuli tuotteiden valmistuksesta ja muutama prosentti muusta teollisesta toiminnasta Suomessa. Muun liikevaihdon osuus oli 43 prosenttia vuonna 2011.

Kannattavuus

Teollisuusyritysten käyttökate eli kannattavuus ennen rahoituseriä ja poistoja heikkeni edellisvuodesta. Tehdasteollisuuden käyttökate oli 6,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista vuonna 2011. Se laski 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yritysten yhteenlasketut tuotot nousivat 8,5 miljardia euroa, mutta käyttökatetta jäi 1,4 miljardia edellisvuotta vähemmän. Aine- ja tarvikehankintoihin kului 6,8 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut kasvoivat 4,3 prosenttia eli 0,7 miljardia vuodesta 2010.

Kuvio 3. Tehdasteollisuuden kulurakenne toimialoittain 2009–2011

Käyttökateprosentti heikkeni kaikilla tehdasteollisuuden pääsektoreilla. Muutokset olivat yhdestä hieman yli kahteen prosenttiyksikköön. Suurin muutos oli metsäteollisuudessa, jossa käyttökatetta jäi 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Käyttökate laski 2,2 prosenttiyksikköä ja oli 7,6 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 4. Tehdasteollisuuden kannattavuus 2000–2011

Tehdasteollisuusyrityksille kertyi nettotulosta yhteensä 5,3 miljardia euroa, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Nettotulosprosentti laski 3,9 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Rahoituskulut pysyivät edellisvuoden tasolla. Sen sijaan rahoitustuottoja kertyi 1,4 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2010. Yhden yrityksen saamat isot osinkotuotot näkyivät koko tehdasteollisuuden luvuissa. Yritykset maksoivat tuloveroja 1,4 miljardia euroa eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Veroista pk-yritysten osuus oli 0,3 miljardia euroa.

Merkittävin muutos tapahtui metsäteollisuudessa, jossa nettotulos jäi 0,2 miljardia euroa miinukselle vuonna 2011. Edellisvuoden 6,9 prosentin nettotulos painui 0,8 prosenttia miinukselle.

Koko tehdasteollisuuden kokonaistulos oli 1,3 prosenttiyksikköä parempi kuin nettotulos. Yrityksille jäi kokonaistulosta yhteensä 7 miljardia euroa. Käyttöomaisuusosakkeiden 1,7 miljardin euron myyntivoitot kasvattivat nettotulosta. Muiden erien vaikutus kokonaistulokseen jäi vähäiseksi. Tehdasteollisuuden kokonaistulos oli 5,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 5. Tehdasteollisuuden pk-yritysten kannattavuus 2000–2011

Pk-yritysten kannattavuus heikkeni hieman sekä käyttökatteella että netto- ja kokonaistuloksella mitaten. Pk-yrityksille jäi käyttökatetta 1,9 miljardia euroa eli 8 prosenttia liiketoiminnan tuotoista vuonna 2011. Käyttökatteella mitaten pk-yritysten kannattavuus oli 2,3 prosenttiyksikköä parempi kuin suurten yritysten, mutta netto- ja kokonaistulosprosentit olivat selvästi heikompia kuin suurilla yrityksillä. Pk-yritykset eivät pysty rahoitustuotoilla eivätkä satunnaisilla erillä kohentamaan tilikauden tulostaan.

Rahoitus

Tehdasteollisuuden omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 45,3 prosenttia vuonna 2011. Verrattaessa 2000-luvun alun huippuvuosiin omavaraisuusaste oli vuonna 2011 vielä 8 prosenttiyksikköä heikompi. Pk-yritysten omavaraisuusaste oli vajaat 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin isoilla yrityksillä.

Kuvio 6. Tehdasteollisuuden omavaraisuusaste 2000–2011

Tehdasteollisuuden taseen rakenne muuttui vain vähän edellisvuodesta. Kun verrataan oman pääoman ja velkojen osuutta taseen loppusummaan, niin oman pääoman osuus nousi puoli prosenttiyksikköä, ja velkojen osuus supistui 0,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 7. Tehdasteollisuuden taseen rakenne ilman ennakkomaksuja 2011

Tehdasteollisuuden kokonaispääoman tuottoprosentti oli 4,9 vuonna 2011. Tuottoprosentti oli samansuuruinen kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 8. Tehdasteollisuuden toimialojen oma pääoma ja vieras pääoma 2011

Teollisuusyrityksillä kokonaisvelat eli velat ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 101,3 miljardia euroa, mikä oli 0,6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta kuitenkin supistui 5 prosenttiyksikköä 76,7 prosenttiin, koska liikevaihto kasvoi kokonaisvelkoja enemmän. Koko toimialan vieraasta pääomasta 38 prosenttia eli 39 miljardia euroa oli konsernin sisäisiä velkoja. Rahoituslaitoslainojen osuus oli 17 prosenttia. Vuoden 2011 rahoitustuloksella yritykset saisivat kokonaisvelkansa maksettua 11 vuodessa. Kokonaisvelkojen ja rahoitustuloksen suhde pysyi lähes samansuuruisena kuin vuonna 2010.

Kuvio 9. Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2011

Investoinnit

Vuonna 2011 tehdasteollisuudessa investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen 400 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Investointien määrä oli 2,5 miljardia euroa, josta pk-yritysten osuus oli vajaat 0,7 miljardia euroa. Verrattuna liikevaihtoon investoinnit olivat 1,9 prosenttia. Kun verrataan investointeja liikevaihtoon päätoimialoittain, niin suhteellisesti eniten investoitiin elintarviketeollisuudessa, jossa investoinnit olivat 3 prosenttia liikevaihdosta. Vähiten investoitiin metalliteollisuudessa, vain 1,5 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2011. Euromääräisesti metalliteollisuuden investoinnit olivat kuitenkin suurimmat, hieman yli miljardi euroa.

Kuvio 10. Tehdasteollisuuden aineelliset investoinnit toimialoittain 2010–2011

Henkilöstö

Tehdasteollisuusyritykset työllistivät yhteensä 331 000 henkilöä vuonna 2011 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Pk-yritykset työllistivät 129 300 henkilöä eikä henkilöstön supistumista tapahtunut. Koko tehdasteollisuuden palkat ja muut henkilöstökulut olivat yhteensä 17,3 miljardia euroa vuonna 2011 ja kasvoivat edellisvuodesta 4,3 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 13,1 prosenttia.

Kuvio 11. Tehdasteollisuuden henkilöstökulut / liikevaihto 2000–2011

Koko tehdasteollisuuden jalostusarvo oli 25,8 miljardia euroa vuonna 2011. Se laski edellisvuodesta 0,7 miljardia euroa. Jalostusarvosta kului 67 prosenttia henkilöstökulujen kattamiseen.

Kuvio 12. Tehdasteollisuuden jalostusarvo / henkilöstökulut toimialoittain 2010–2011

Lähde: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pirkko Nurmela 09 1734 3519, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 21.2.2013