Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Bruttotulot

Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).

Ekvivalentti tulo

Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt.

Ekvivalentti tulo = kotitalouden tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä.

Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa ns. muunnettua OECD:n kulutusyksikköasteikkoa, jossa

• kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
• muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5
• lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0–13-vuotiaat ).

Oletuksena on, että kotitalouden sisällä tulot jakautuvat tasaisesti em. kulutustarpeen suhteessa kaikkien jäsenten kesken.

Fraktiilit

Fraktiilit ovat muuttujan jakauman kohtia, joiden alapuolelle jää tietty osa havainnoista. Esim. 1. desiilin alapuolelle jää 10 % jakauman havainnoista, 85. persentiilin alapuolelle 85 % tapauksista. Kvartiilit, kvintiilit ja mediaani ovat paljon käytettyjä fraktiileja.

ks. kvantiili

Gini-kerroin

Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.

Keskiarvotulo

Aritmeettinen keskiarvotulo saadaan, kun lasketaan yhteen kaikkien tulonsaajien tulot ja jaetaan se havaintojen lukumäärällä. Keskiarvotulo on mediaanituloa herkempi äärihavainnoille.

Kulutusyksikkö

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa

• kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
• muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
• lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).

Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.

Käytettävissä olevat rahatulot

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo.

Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:

+ palkkatulot

+ yrittäjätulot

+ omaisuustulot (ilman asuntotuloa)

--------------------------------------------

= tuotannontekijätulot

+ saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa)

--------------------------------------------

= bruttorahatulot

– maksetut tulonsiirrot

--------------------------------------------

= käytettävissä olevat rahatulot

Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Tulonjakotilaston pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Niitä käsitellään kansainvälisten suositusten mukaisesti tulokäsitteen ulkopuolisena lisätietona (memorandum item).

Tulonjaon kokonaistilaston käytettävissä olevien rahatulojen käsite poikkeaa tulonjakotilaston käytettävissä olevista rahatuloista. Käsitteellisenä erona tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite sisältää veronalaiset luovutusvoitot. Käytännöllisistä syistä tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä valtaosaa korkotuloista eikä kotitalouksien välisiä saatuja ja maksettuja tulonsiirtoja (mm. elatusmaksuja). Myöskään kiinteistöveroa ei ole vähennetty tulonjaon kokonaistilastossa.

Mediaanitulo

Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Omaisuustulot

Omaisuustuloja ovat rekistereistä saatavat vuokra-, korko- ja osinkotulot, omaisuuden veronalainen luovutusvoitto ja yksityiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet ja muut omaisuustulot verotuksesta. Osinkotuloihin sisältyy sekä verottomat että veronalaiset osinkotulot ja osuuspääoman korot. Lisäksi tulonjakotilastossa omaisuustuloihin sisältyvät (haastattelutietoihin perustuvat) lähdeveronalaiset korkotulot sekä verovapaat korkotulot ulkomailta, jotka eivät sisälly tulonjaon kokonaistilastossa käytettävään määritelmään.

Palkkatulot

Palkkoihin luetaan kotitalouksille palkkana – joko rahana tai luontoisetuna – maksetut tulot. Tulot työsuhdeoptioista sisältyvät tulokäsitteessä luontoisetuihin ja siten palkkoihin. Tulonjakotilastossa käytetty palkkatulojen käsite sisältää säännöllisen työajan palkkatulojen lisäksi mm. ylityökorvaukset sekä sivutöistä saatavat tulot. Myös realisoidut työsuhdeoptiot sisältyvät tulonjakotilaston tulokäsitteessä palkkatuloihin. Palkkatuloista on vähennetty niiden hankkimisesta aiheutuneet menot, ei kuitenkaan matkakustannuksia.

Perusturvan varassa oleva

Perusturvan varassa oleva on henkilö, jonka asuntokunnan perusturvaetuuksiksi luettavat tulonsiirrot ovat suuremmat kuin 50 % tai 90 % asuntokunnan bruttotuloista.

Jos osuus on yli 90 %, käytetään termiä "kokonaan perusturvan varassa oleva".

Perusturvaetuudet ovat valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja. Poikkeuksia ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaetuuksiksi on katsottu myös toimeentulotuki ja asumistuet.

Perusturvaetuudet on määritelty tulonjaon kokonaistilaston tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Käytännön syistä kaikki sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat.

Pienituloisuus

Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää.

Tulonjakotilastossa siirryttiin käyttämään kansainväliset suositukset täyttävää rahatulokäsitettä pienituloisuuden tilastoinnissa tilastovuodesta 2011 alkaen. Sitä ennen julkaistuissa raporteissa käytettiin laajempaa tulokäsitettä eli kotitalouden käytettävissä olevia ekvivalenttituloja, jolloin tuloksi laskettiin ns. laskennallinen asuntotulo ja myyntivoitot.

Pitkittynyt pienituloisuus

Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana (ks. pienituloisuuden määritelmä). Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin.

Pääasiallinen tulolähde

Pääasiallinen tulolähde on tulonjaon kokonaistilaston tulokäsitteen mukaisista palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunta tai henkilö on saanut eniten tuloja vuoden aikana. Jos päätulolähde on tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Pääasiallinen tulolähde ei kuvaa henkilön/asuntokunnan toimintaa tai tulonsaajien lukumäärää.

Tuotannontekijätulot

Tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset.

Viitehenkilö

Tulonjaon kokonaistilastossa viitehenkilöksi valitaan talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat. Tulot on määritetty rekisteritietojen avulla.

Yrittäjätulot

Yrittäjätuloihin luetaan mukaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkioista. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset. Maataloudesta saatuihin tuloihin ei ole laskettu omaan käyttöön otetuista tuotteista saatua laskennallista tuloa.