2. Työssäkäyvä alittaa harvoin pienituloisuusrajan
Tässä jaksossa esitetyt luvut voivat jonkin verran poiketa edellä esitetyistä siksi, että tarkastelu on rajattu työikäisiin.
Valtaosa köyhyysrajan alittavista henkilöistä ei tee ansiotyötä: opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien osuus on noin 60 prosenttia työikäisestä köyhyysrajan alittavasta väestöstä. Työssä käymättömän väestön pienituloisuusaste on kasvanut, mutta työssä käyvän väestön pienituloisuusaste on pysynyt melko ennallaan.
Seuraavassa tarkastellaan työikäisten henkilöiden ja heidän talouksiensa pienituloisuutta työssäkäynnin näkökulmasta. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään lähinnä vanhustaloudet, joihin ei kuulu työikäisiä.
Väestön valtaosa saa toimeentulonsa työstä: vuonna 2007 maan 5,3 miljoonaisesta väestöstä noin 3,5 miljoonaa oli työikäisiä (16–64-vuotiaita), joista noin 2,3 miljoonaa henkilöä kävi työssä vuoden 2007 aikana vähintään puoli vuotta. Työikäisten talouksiin kuului vuonna 2007 noin 4,5 miljoonaa henkilöä.
Työssä käyviksi luokitellaan tässä henkilöt, jotka tulonmääräytymisvuoden aikana olivat vähintään kuusi kuukautta työllisinä yrittäjinä tai kokopäiväisinä tai osapäiväisinä palkansaajina.
Työssä käyvien henkilöiden suhteellinen pienituloisuus on tarkastelujakson aikana vaihdellut kolmen - neljän prosentin tuntumassa. Pienituloisuusaste oli 3,2 prosenttia vuonna 1995, josta se on hitaasti kohonnut 4,6 prosenttiin vuonna 2007. Pienituloisuusrajan alitti vuonna 2007 runsaat 100 000 työllistä. Samana aikana työssä käymättömien pienituloisuusaste on kaksinkertaistunut.
Taulukko 2. Työikäisten henkilöiden pienituloisuusaste (%) työllisyyden mukaan
Vuosi | 1995 | 2000 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |
Työikäiset | Työllinen | 3,2 | 4,3 | 4,3 | 3,8 | 4,1 | 4,0 | 4,6 |
Ei työllinen | 15,1 | 24,1 | 24,7 | 27,5 | 28,4 | 28,6 | 29,2 |
Kun pienituloisuus määrittyy kotitalouden kokoon suhteutetun ekvivalenttitulon perusteella, joka koostuu sen kaikkien jäsenten eri tulolähteistä saamista tuloista, on paikallaan tarkastella myös sitä, millaisissa kotitalouksissa henkilön köyhyysriski aktualisoituu. Tätä varten tarkasteltiin kotitalouksien kaikkien työssäkäyvien jäsenten ja kaikkien jäsenten lukumääriä. Kotitaloudet luokiteltiin työssäkäyntiasteen perusteella kolmeen ryhmään: 1) taloudet, joiden työikäisistä jäsenistä yksikään ei käynyt viitevuoden aikana työssä, 2) taloudet, joiden työikäisistä jäsenistä osa kävi viitevuoden aikana työssä ja 3) taloudet, joiden kaikki työikäiset jäsenet kävivät työssä viitevuoden aikana.
Taulukko 3. Henkilöiden pienituloisuusaste (%) kotitalouden työssäkäyntiasteen mukaan (kotitalouden työikäisistä)
Vuosi | 1995 | 2000 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |
Kotitalouden työikäisistä | - ei työllisiä | 22,4 | 39,8 | 40,8 | 47,3 | 47,0 | 46,5 | 50,9 |
- osa työllisiä | 4,1 | 7,1 | 8,5 | 8,5 | 8,6 | 9,4 | 9,5 | |
- kaikki työllisiä | 2,5 | 4,0 | 3,4 | 2,5 | 2,9 | 2,8 | 3,7 |
Niissäkin talouksissa, joissa kaikki työikäiset käyvät työssä, suhteellinen pienituloisuus kasvoi, mutta hitaasti verrattuna nopeuteen, jolla köyhyysriski yleistyi vähäisemmän työpanoksen tekevissä talouksissa (taulukko 3).
Yhden hengen talouksien määrä on kasvanut tarkastelujakson aikana voimakkaasti. Työikäisiä yhden hengen talouksia oli noin 550 000 vuonna 1995 ja 630 000 vuonna 2007. Samanaikaisesti työssäkäynti heidän joukossaan on yleistynyt: kun vuonna 1995 noin puolet 15–64-vuotiaista yhden hengen talouksista oli työllisiä, vuonna 2007 noin 60 prosenttia. Työllisyyden kasvu ei kuitenkaan ole vähentänyt suhteellista pienituloisuutta, joka kasvoi 24 prosentista 30 prosenttiin. Työssä käyvien yksinäistalouksien pienituloisuus kasvoi kuudesta yhdeksään prosenttiin. Työssä käymättömien yksinäistalouksien määrä siis väheni, mutta heidän pienituloisuusasteensa nousi 43 prosentista 64 prosenttiin.
Monijäsenisiin, työikäisten talouksiin kuului vuonna 2007 noin 3,9 miljoonaa henkilöä, 65 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 1995. Työssä käyvien määrä kuitenkin kasvoi näissä talouksissa runsaalla 200 000:lla hengellä. Työllisyyden kasvusta huolimatta näiden talouksien suhteellinen pienituloisuus yleistyi viidestä kymmeneen prosenttiin. Monijäsenisissä talouksissa, joissa osa työikäisistä kävi työssä, pienituloisuus yli kaksinkertaistui neljästä kymmeneen prosenttiin. Ainoastaan kaikkien työikäisten käydessä työssä köyhyysriski pysytteli kahden–kolmen prosentin tasolla.
Taulukko 4. Työssäkäyvien henkilöiden suhteellinen pienituloisuus yhden hengen talouksissa ja useamman hengen talouksissa. Osuus henkilöistä talouksissa, joissa työikäisiä.
Vuosi | 1995 | 2000 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |
Yksinäistalous: | - työssä käyvä | 6,4 | 8,5 | 8,3 | 7,1 | 7,8 | 7,0 | 8,8 |
Monijäseniset taloudet: | - osa työikäisistä työssä | 4,1 | 7,1 | 8,5 | 8,5 | 8,6 | 9,4 | 9,5 |
- kaikki työikäiset työssä | 1,8 | 3,0 | 2,4 | 1,6 | 1,9 | 1,9 | 2,6 |
Lähde: Tulonjakotilasto 2007, ennakkotiedot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, Juha Honkkila (09) 1734 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 19.1.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. 2007,
2. Työssäkäyvä alittaa harvoin pienituloisuusrajan
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2007/tjt_2007_2009-01-19_kat_002_fi.html