Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2009 > Subjektiivinen toimeentulo > 3. Kansainvälistä vertailutietoa toimeentulovaikeuksista

3. Kansainvälistä vertailutietoa toimeentulovaikeuksista

Suomalaisten kotitalousväestön toimeentulovaikeudet ovat muiden Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maista Alankomaiden ja Luxemburgin tavoin harvinaisempia kuin muualla Euroopassa. Toimeentulovaikeuksia esiintyy useimmiten Euroopan unionin uusien jäsenmaiden ja Etelä-Euroopan maiden kotitalouksilla (Kuvio 4.). Näissä maissa toimeentulovaikeuksia on yleisesti yli kahdella kolmanneksella ja suurempia toimeentulovaikeuksia yli kolmanneksella kotitalousväestöstä. Pohjoismaista toimeentulovaikeudet ovat yleisimpiä Islannissa, jossa kaikkiaan 30,1 prosentilla kotitalousväestöstä oli jonkinasteisia vaikeuksia, ja 9,4 prosentilla suurempia vaikeuksia kattaa tuloillaan tavanomaisia menoja. Tiedot perustuvat Euroopan yhteisön tilastoviraston, Eurostatin EU:n tulo- ja elinolojen tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) tutkimusvuodelta 2009. Maat eroavat merkittävästi käytettävissä olevien ostovoimakorjattujen tulojen tasoltaan ja tulonjaoltaan, myös muun muassa ilmaisten tai markkinahintaa edullisempien julkisten palvelujen tarjonnaltaan, mikä osaltaan vaikuttaa kotitalouksien erilaiseen tulotarpeeseen ja tulojen riittävyyteen tavanomaisiin menoihin.

Toimeentulovaikeudet ovat yhteydessä kotitalouksien materiaaliseen deprivaatiooon eli huono-osaisuuteen, jota kuvaa kotitalouksien selviytyminen Euroopan laajuisesti tarpeellisiksi määritellyistä kulutusmenoista. Eurostatin tulo- ja elinolojen tilastoinnissa vakavasti huono-osaisia ovat kotitaloudet, joilla on viimeisten kahdentoista kuukauden aikana ollut vähintään neljä taloudellista deprivaatiotekijää yhdeksästä seuraavasta: 1) asumismenojen, muiden menojen tai lainojen maksuviivästymiä taloudellisen tilanteen takia, varattomuus 2) viikon lomamatkaan, 3) liha, kala, kana tai vastaavaan ateriaan joka toinen päivä, 4) odottamattomiin rahamenoihin, 5) puhelimeen, 6) väri-tv:hen, 7) pesukoneeseen, 8) autoon tai 9) asunnon riittävään lämmittämiseen. Pohjoismaiden kotitalouksilla on harvoin näin vakavaa materiaalista huono-osaisuutta koko kotitalousväestön tasolla (Taulukko 2.). Maista vakavasti materiaalisesti huono-osaisten henkilöiden suhteellinen lukumäärä kotitalouksissa yhteensä oli korkeimmillaan Suomessa, 3,4 prosenttia vuonna 2009. Muissa Pohjoismaissa vastaava osuus oli korkeimmillaan Tanskassa, 2,0 prosenttia. Sitä vastoin suuremmissa toimeentulovaikeuksissa olevissa kotitalouksissa esiintyi jo vakavaa materiaalista huono-osaisuutta. Suomessa suurin vaikeuksin toimeentulevista 32,7 prosenttia, ja vaikeuksin toimeentulevista henkilöistä 17,6 prosenttia oli myös materiaalisesti vakavasti huono-osaisia.

Materiaalinen huono-osaisuus on yleisempää, kun mittarina käytetään lukumääräisesti vähäisempien deprivaatiotekijöiden samanaikaista esiintymistä. Vähintään kolmella deprivaatiotekijällä yhdeksästä materiaalisesti huono-osaisia oli 9,0 prosenttia ja kahdella 20,5 prosenttia suomalaisiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä tutkimusvuonna 2009. Suurin vaikeuksin toimeentulevista 61,8 prosenttia, vaikeuksin toimeentulevista 41,9 prosenttia ja pienin vaikeuksin toimeentulevista 16,5 prosenttia oli materiaalisesti huono-osaisia vähintään kolmella deprivaatiotekijällä. Suurin vaikeuksin toimeentulevista 85,1 prosenttia, vaikeuksin toimeentulevista 76,5 prosenttia ja pienin vaikeuksin toimeentulevista 42,8 prosenttia oli materiaalisesti huono-osaisia vähintään kahdella deprivaatiotekijällä vuonna 2009.

Kuvio 4. Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys Euroopan maissa vuonna 2009¹, % kotitalousväestöstä

¹ Tutkimusvuosi

Lähde: EU-SILC UDB versio 01–08–10

Taulukko 2. Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla ja materiaalinen huono-osaisuus deprivaatiotekijöiden¹ lukumäärän mukaan Pohjoismaissa vuonna 2009², % kotitalousväestöstä

Deprivaatiotekijöiden lukumäärä	Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla
	Suurin vaikeuksin	Vaikeuksin	Pienin vaikeuksin	Melko helposti	Helposti	Hyvin helposti	Kaikki
Vähintään yksi yhdeksästä
Islanti	84,1	76,7	52,5	20,2	12,4	5,3	29,5
Norja	94,9	86,7	69,3	8,6	3,5	1,2	18,6
Ruotsi	90,7	70,3	58,9	18,2	12,4	5,1	24,5
Suomi	92,1	92,2	71,3	32,3	16,0	7,0	37,8
Tanska	85,1	83,1	66,2	34,6	16,7	8,2	29,9
Vähintään kaksi yhdeksästä
Islanti	59,8	30,1	16,7	2,4	0,7	0,0	8,9
Norja	85,6	64,0	35,8	0,3	0,2	0,1	9,3
Ruotsi	75,6	42,5	30,3	4,8	2,4	1,1	10,9
Suomi	85,1	76,5	42,8	12,2	4,4	1,4	20,5
Tanska	70,5	56,3	30,4	10,8	2,6	0,4	11,9
Vähintään kolme yhdeksästä
Islanti	23,3	11,7	3,0	0,3	0,3	0,0	2,5
Norja	59,9	38,2	11,6	0,0	0,0	0,0	4,5
Ruotsi	51,1	16,1	10,7	0,9	0,6	0,3	4,4
Suomi	61,8	41,9	16,5	4,0	1,0	0,1	9,0
Tanska	50,4	29,9	11,9	3,2	0,6	0,1	5,4
Vähintään neljä yhdeksästä
Islanti	7,9	1,6	1,1	0,3	0,0	0,0	0,8
Norja	36,8	12,8	4,2	0,0	0,0	0,0	1,9
Ruotsi	22,3	6,0	1,8	0,1	0,0	0,0	1,4
Suomi	32,7	17,6	5,6	1,0	0,2	0,1	3,4
Tanska	26,2	11,1	3,6	0,8	0,1	0,0	2,0

¹ Deprivaatiotekijät ovat: 1) asumismenojen, muiden menojen tai lainojen maksuviivästymät taloudellisen tilanteen takia, varattomuus 2) viikon lomamatkaan, 3) liha, kala, kana tai vastaavaan ateriaan joka toinen päivä, 4) odottamattomiin rahamenoihin, 5) puhelimeen, 6) väri-tv:hen, 7) pesukoneeseen, 8) autoon tai 9) asunnon riittävään lämmittämiseen.

² Tutkimusvuosi

Lähde: EU-SILC UDB versio 01–08–10

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo (09) 1734 2547, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 29.12.2010