3 Asuntotulon tulonjakovaikutuksista
Kun laskennallinen nettoasuntotulo jätetään pois tulokäsitteestä, kotitalouksien paikat tilastoidulla tulojakaumalla osittain vaihtuvat.
-
Jos asunnon laskennallinen nettoasuntotulo on positiivinen, omistajakotitalouden tulotaso jää uudella tulokäsitteellä matalammaksi kuin silloin, jos asuntotulo otetaan huomioon.
-
Mikäli asunnon kustannukset ja asuntolainojen korot ylittävät bruttovuokran, nettoasuntotulo on negatiivinen. Tämä on tilanne usein kotitalouksissa, joissa on paljon asuntovelkaa. Käytettävissä olevien tulojen käsitteellä negatiivinen asuntotulo vähennettäisiin tuloista. Rahatulokäsitteessä ei oteta huomioon negatiivista nettoasuntotuloa, joten omistajakotitalouden tulotaso on rahatuloilla mitaten korkeampi asuntotulon sisältävällä tulokäsitteellä.
-
Eri tulokäsitteillä myös pienituloisuusraja asettuu eri tasoille. Ilman asuntotuloa ja myyntivoittoja mediaanitulo on euromääräisesti alempi, ja sen mukana myös pienituloisuusraja on alempi. Osa kotitalouksista luokittuu pienituloiseksi toisella, mutta ei toisella tulokäsitteellä, vaikka tulotaso olisi sama molemmilla tulokäsitteillä. Tämä koskee etenkin vuokralla asuvia talouksia.
Pienituloisuusasteen ollessa noin 13 prosenttia väestöstä siitä kymmenisen prosenttiyksikköä luokittui pienituloisiksi, oli tulokäsite kumpi tahansa. Osa kotitalouksista luokittuu pienituloisiksi vain jommallakummalla tulomittarilla. (Kuvio 2.)
Tulokäsitteen vaihdon aiheuttamat siirtymät pienituloisuusrajan alta sen yläpuolelle ja päinvastoin tasoittavat toisiaan: kolmisen prosenttia väestöstä luokittuu pienituloisiksi käytettävissä olevien rahatulojen perusteella, mutta ei käytettävissä olevien tulojen, ml. asuntotulo, perusteella. Ja päinvastoin: kolmisen prosenttia väestöstä luokittuu pienituloisiksi vain, jos asuntotulo on mukana tulokäsitteessä.
Kuvio 2. Pienituloisten siirtymät tulokäsitettä vaihdettaessa
Taulukko 1. Tulomediaani, pienituloisuusraja, pienituloisuusaste ja pienituloisten henkilöiden lukumäärä vuosina 1995, 2000 ja 2005–2011 mitattuna käytettävissä olevalla rahatulolla ja käytettävissä olevalla tulolla (sis. laskennalliset erät).
Vuosi | Koko väestön mediaanitulo, € | Pienituloisuusraja, € | Pienituloisuusaste, % | Pienituloisia henkilöitä | ||||
Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo | Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo | |
1995 | 16 130 | 17 420 | 9 680 | 10 450 | 7,4 | 7,2 | 371 900 | 361 700 |
2000 | 17 790 | 19 770 | 10 680 | 11 860 | 10,4 | 11,3 | 531 900 | 576 100 |
2005 | 20 940 | 23 270 | 12 560 | 13 960 | 12,3 | 12,8 | 636 800 | 660 500 |
2006 | 21 080 | 23 200 | 12 650 | 13 920 | 13,0 | 12,5 | 677 200 | 651 800 |
2007 | 21 770 | 23 740 | 13 060 | 14 250 | 13,5 | 13,5 | 704 300 | 706 900 |
2008 | 22 090 | 24 030 | 13 250 | 14 420 | 13,5 | 13,3 | 708 400 | 696 100 |
2009 | 22 520 | 24 830 | 13 510 | 14 900 | 13,0 | 13,1 | 683 500 | 690 300 |
2010 | 22 760 | 25 470 | 13 660 | 15 280 | 13,5 | 13,5 | 712 500 | 716 000 |
2011 | 22 870 | 25 570 | 13 720 | 15 340 | 12,9 | 13,4 | 688 400 | 710 900 |
Lähde: Tulonjakotilasto 2011, ennakkotiedot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 30.1.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2011,
3 Asuntotulon tulonjakovaikutuksista
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_003_fi.html