Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Asuntotulon tulonjakovaikutuksista

Kun laskennallinen nettoasuntotulo jätetään pois tulokäsitteestä, kotitalouksien paikat tilastoidulla tulojakaumalla osittain vaihtuvat.

  • Jos asunnon laskennallinen nettoasuntotulo on positiivinen, omistajakotitalouden tulotaso jää uudella tulokäsitteellä matalammaksi kuin silloin, jos asuntotulo otetaan huomioon.

  • Mikäli asunnon kustannukset ja asuntolainojen korot ylittävät bruttovuokran, nettoasuntotulo on negatiivinen. Tämä on tilanne usein kotitalouksissa, joissa on paljon asuntovelkaa. Käytettävissä olevien tulojen käsitteellä negatiivinen asuntotulo vähennettäisiin tuloista. Rahatulokäsitteessä ei oteta huomioon negatiivista nettoasuntotuloa, joten omistajakotitalouden tulotaso on rahatuloilla mitaten korkeampi asuntotulon sisältävällä tulokäsitteellä.

  • Eri tulokäsitteillä myös pienituloisuusraja asettuu eri tasoille. Ilman asuntotuloa ja myyntivoittoja mediaanitulo on euromääräisesti alempi, ja sen mukana myös pienituloisuusraja on alempi. Osa kotitalouksista luokittuu pienituloiseksi toisella, mutta ei toisella tulokäsitteellä, vaikka tulotaso olisi sama molemmilla tulokäsitteillä. Tämä koskee etenkin vuokralla asuvia talouksia.

Pienituloisuusasteen ollessa noin 13 prosenttia väestöstä siitä kymmenisen prosenttiyksikköä luokittui pienituloisiksi, oli tulokäsite kumpi tahansa. Osa kotitalouksista luokittuu pienituloisiksi vain jommallakummalla tulomittarilla. (Kuvio 2.)

Tulokäsitteen vaihdon aiheuttamat siirtymät pienituloisuusrajan alta sen yläpuolelle ja päinvastoin tasoittavat toisiaan: kolmisen prosenttia väestöstä luokittuu pienituloisiksi käytettävissä olevien rahatulojen perusteella, mutta ei käytettävissä olevien tulojen, ml. asuntotulo, perusteella. Ja päinvastoin: kolmisen prosenttia väestöstä luokittuu pienituloisiksi vain, jos asuntotulo on mukana tulokäsitteessä.

Kuvio 2. Pienituloisten siirtymät tulokäsitettä vaihdettaessa

 Kuvio 2. Pienituloisten siirtymät tulokäsitettä vaihdettaessa

Taulukko 1. Tulomediaani, pienituloisuusraja, pienituloisuusaste ja pienituloisten henkilöiden lukumäärä vuosina 1995, 2000 ja 2005–2011 mitattuna käytettävissä olevalla rahatulolla ja käytettävissä olevalla tulolla (sis. laskennalliset erät).

Vuosi Koko väestön mediaanitulo, € Pienituloisuusraja, € Pienituloisuusaste, % Pienituloisia henkilöitä
Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo
1995 16 130 17 420 9 680 10 450 7,4 7,2 371 900 361 700
2000 17 790 19 770 10 680 11 860 10,4 11,3 531 900 576 100
2005 20 940 23 270 12 560 13 960 12,3 12,8 636 800 660 500
2006 21 080 23 200 12 650 13 920 13,0 12,5 677 200 651 800
2007 21 770 23 740 13 060 14 250 13,5 13,5 704 300 706 900
2008 22 090 24 030 13 250 14 420 13,5 13,3 708 400 696 100
2009 22 520 24 830 13 510 14 900 13,0 13,1 683 500 690 300
2010 22 760 25 470 13 660 15 280 13,5 13,5 712 500 716 000
2011 22 870 25 570 13 720 15 340 12,9 13,4 688 400 710 900

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.1.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2011, 3 Asuntotulon tulonjakovaikutuksista . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_003_fi.html