Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2011 > Pienituloisuus > 6 Pienituloisuus sosioekonomisen aseman mukaan

6 Pienituloisuus sosioekonomisen aseman mukaan

Henkilön sosioekonominen asema ¹⁾ voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 6.1 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan.

Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa.

Taulukko 6.1 Pienituloisuusaste henkilön oman sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995–2011, %

	1995	2000	2005	2007	2008	2009	2010	2011	Pienituloisia henkilöitä vuonna 2011
Yrittäjät	15,3	16,1	15,7	14,2	14,8	15,0	15,2	13,9	42 000
Maatalousyrittäjät	16,8	19,1	16,6	15,1	13,8	18,4	22,3	15,9	9 000
Työnantajayrittäjät	11,2	9,3	7,4	8,0	9,5	6,8	6,1	5,9	6 000
Yksinäisyrittäjät	16,8	19,4	21,5	18,4	19,0	19,6	18,9	18,5	27 000
Palkansaajat	1,2	1,6	1,7	2,5	2,3	2,2	2,5	2,3	44 000
Ylemmät toimihenkilöt	..	..	..	..	..	..	..	..	..
Alemmat toimihenkilöt	..	1,5	1,4	2,2	2,3	2,3	2,7	2,3	17 000
Työntekijät	1,7	2,5	2,9	4,2	3,6	3,1	3,9	4,1	25 000
Opiskelijat	18,8	21,6	27,5	27,9	29,1	30,0	27,7	27,0	119 000
Eläkeläiset	10,1	14,7	20,1	22,3	21,9	18,3	19,3	19,3	247 000
Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät	20,8	28,1	41,6	38,3	38,9	36,3	39,4	40,7	52 000
Eläkkeellä olevat muut yrittäjät	..	..	22,0	26,1	21,8	24,4	23,4	23,1	23 000
Eläkkeellä olevat toimihenkilöt	..	..	9,1	11,1	10,8	7,6	7,4	7,6	41 000
Eläkkeellä olevat työntekijät	8,1	14,3	21,5	25,5	26,9	20,8	23,6	23,2	107 000
Muut eläkeläiset	19,3	30,1	35,7	42,8	39,5	44,7	37,1	47,1	24 000
Työttömät	17,6	31,8	40,5	42,9	50,8	45,8	42,3	44,6	111 000
Muut ammatissa toimimattomat	10,2	17,9	22,4	23,5	23,9	22,9	24,8	19,0	35 000
Alle 16-vuotiaat	4,0	8,6	9,0	12,2	11,9	11,4	12,0	11,2	105 000
Kaikki	7,6	10,5	12,7	13,8	13,9	13,2	13,7	13,2	704 000

• .. Aineistossa liian vähän havaintoja.

Kun kotitalouden koko tulokertymää ajatellaan kotitalouksien jäsenille jakautuvana tulona, viitehenkilön sosioekonominen asema säätelee pienituloisen tai tulottoman henkilön toimeentuloa enemmän kuin henkilön oma asema. Erityisesti lasten pienituloisuutta eri väestöryhmissä on kuvattava kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan, mutta sama koskee monia muitakin väestöryhmiä, joiden toimeentulo riippuu kotitalouden muiden jäsenten tuloista.

Kotitalouksiin kuului vuonna 2011 lähes miljoona (940 000) alle 16-vuotiasta . Yksi kymmenestä (105 000 lasta) kuului pienituloisuusrajan alittavaan kotitalouteen. Lapsiköyhyys liittyy kiinteästi työssäkäyvien pienituloisuuteen. Kolme neljästä pienituloisten lapsikotitalouksien päätulonsaajista oli työmarkkinoilla aktiivinen: 56 prosentilla näistä lapsista oli työllinen, 20 prosentilla työtön huoltaja. Lasten pienituloisuutta kuvataan tarkemmin katsauksessa 4 (Pienituloisuus ikäryhmittäin), jossa lapsiksi rajataan alle 18-vuotiaat.

Eläkeläisiä on lähes 1,3 miljoonaa. Heistä joka kolmas (35 %, 247 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2011. Valtaosa eläkeläisistä (1,1 miljoonaa) kuuluu talouteen, jonka viitehenkilö on eläkkeellä. Pienituloisista eläkeläisistä 99 prosenttia kuului eläkeläistalouksiin. Suuri osa heistä elää yhden hengen taloutena.

Pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi eläkeläistalouksista vain eläkkeellä olevien toimihenkilöiden talouksissa. Koko eläkeläisryhmästä keskimäärin viidesosa on pienituloisia, mutta erityisen korkea pienituloisuusaste on niiden eläkeläisten talouksissa, joilla ei ole aikaisempaa ammatissa toimintaa.

Opiskelijoita on kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa (440 000), joista joka neljäs (120 000) on pienituloisen kotitalouden jäsen. Heistä kolme neljäsosaa (86 000) kuuluu talouksiin, jonka viitehenkilö on opiskelija. Pienituloisuusaste on siis erittäin korkea opiskelijaviitehenkilöiden talouksissa. Muissa pienituloisissa talouksissa opiskelijoita on suhteellisen vähän.

Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2011 tulonjakotilaston mukaan neljännesmiljoona henkilöä, ja heistä 40 prosenttia (111 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä. Pienituloiset työttömät ovat kasautuneet samoihin kotitalouksiin, sillä valtaosa heistä kuului talouksiin, joissa myös viitehenkilö oli työtön.

Viime vuosina muutokset pienituloisuusasteessa ovat olleet suhteellisen hitaita. Koko väestön pienituloisuusasteen nousuun on liittynyt hienoista nousua lähes kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Pitemmällä aikavälillä vain yrittäjien – yksinäisyrittäjiä lukuun ottamatta –pienituloisuusaste on laskenut, muissa ryhmissä se on noussut. Erityisen selvästi pienituloisuusaste on noussut työttömien viitehenkilöiden talouksissa.

1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 20.3.2013