Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2011 > Väestöryhmittäiset tuloerot > 1 Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot vuonna 2011

1 Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot vuonna 2011

Tulonjakotilaston perusjoukko eli se väestö, johon otostutkimuksen tulokset yleistetään, on kotitalousväestö. Suomen koko väestöön kuului vuoden 2011 lopussa 5 401 000 henkilöä. Heistä osa oli pysyvästi laitoksissa, asunnottomia tai pitkäaikaisesti ulkomailla, eivätkä he näin ollen kuuluneet kotitalousväestöön. Kotitalousväestöön kuului yhteensä 5 322 000 henkilöä. Suomessa oli 2 571 000 kotitaloutta vuoden 2011 lopussa, eli 20 000 enemmän kuin vuonna 2010. Niissä oli keskimäärin 2,07 jäsentä, 1,64 aikuista ja 0,42 lasta ¹⁾ .

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot lasketaan muodostamalla kotitalouden kaikkien jäsenten tulojen summa, johon sisältyvät jäsenten saamat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä kaikki kotitalouden saamat tulonsiirrot muilta sektoreilta ja vähentämällä tästä summasta kotitalouden maksamat verot ja veroluonteiset maksut. Kotitalouksien tulokehitystä kuvataan kahdella tavalla: käytettävissä olevalla rahatulolla ja ekvivalentilla käytettävissä olevalla rahatulolla . Ensin mainittu kuvaa kotitalouden koko tulovirtaa kotitalouksien koko- ja rakenne-eroja huomioimatta. Ekvivalentit tulot sen sijaan kuvaavat kotitalouden kokoon ja jäsenten ikärakenteeseen suhteutettuja tuloja. Kotitalouden ekvivalentti tulo muodostetaan yksinkertaisella laskutoimituksella jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksikköluvulla ²⁾ .

1.1 Tulokehitys 1993–2011

Kotitalouksien mediaanitulo oli 30 500 euroa vuodessa eli noin 2 540 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Mediaani tarkoittaa, että puolessa kotitalouksista tulot olivat sitä pienemmät ja puolessa sitä suuremmat. Keskimäärin kotitalouksien käytettävissä oli 36 500 euroa eli noin 3 040 euroa kuukaudessa. Kulutusyksikköä kohden laskien mediaani oli 21 500 euroa vuodessa (1 790 euroa kuukautta kohden) ja keskiarvo 24 000 euroa vuodessa (2 000 euroa kuukautta kohden). (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot vuosina 1993–2011, mediaani ja keskiarvo, ekvivalentti ja kotitalouskohtainen

1.2 Kotitalouksien tulojen rakenne

Kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien rahatulojen kehitys on ollut vuodesta 2008 vaatimatonta. Kotitalouksien tulot kertyvät valtaosin palkoista, joiden osuus bruttotuloista on pysynyt 2000-luvulla kuudenkymmenen prosentin tuntumassa. Muilta osin tulorakenteessa on muutoksia: keskimääräiset omaisuustulot ovat yli kaksinkertaistuneet sekä määrällisesti että osuutena bruttotuloista, saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on laskenut merkittävästi, samoin kuin maksettujen tulonsiirtojen osuus. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien saamista bruttotuloista kulutukseen tai säästämiseen käytettäväksi jäävä osuus on kasvanut hyvin vähän vuoden 2007 jälkeisenä aikana. (Taulukko 1; Lisäksi tarkempia tietoja kotitalouksien tulorakenteista on tietokantataulukoissa 2a–2d.)

Taulukko 1. Kotitalouksien tulot keskimäärin tuloerittäin vuosina 1995, 2000, 2007, 2010 ja 2011, vuoden 2011 rahan arvossa

	Euroa vuodessa keskimäärin					Osuus bruttotuloista
	1995	2000	2007	2010	2011	1995	2000	2007	2010	2011
Palkkatulot	20 900	25 000	29 700	29 600	29 800	57,3	62,2	63,1	61,9	62,1
Yrittäjätulot	2 600	2 600	2 900	2 500	2 500	7,1	6,5	6,2	5,2	5,2
Omaisuustulot	1 100	1 900	2 700	2 700	2 800	3,0	4,7	5,7	5,6	5,8
Saadut tulonsiirrot	11 900	10 700	11 800	13 100	13 000	32,6	26,6	25,1	27,4	27,1
Bruttotulot	36 500	40 200	47 100	47 800	48 000	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
Maksetut tulonsiirrot	-10 500	-11 100	-11 800	-11 400	-11 500	-28,8	-27,6	-25,1	-23,8	-24,0
Käytettävissä olevat rahatulot	26 000	29 000	35 300	36 400	36 500	71,2	72,1	74,9	76,2	76,0

1.3 Tulokymmenykset ja -viidennekset

Kotitalouksien toimeentuloerojen tutkimiseksi ne usein jaetaan tulokymmenyksiin tai tuloviidenneksiin. Kotitalouden ekvivalenttitulon perusteella tulojärjestykseen asetettujen kotitalouksien jäsenten joukko jaetaan henkilömäärältään yhtä suuriin osajoukkoihin. Ensimmäisessä tulokymmenyksessä ovat pienituloisimmat kymmenen prosenttia kotitalousväestöstä, toisessa toiseksi pienituloisimmat kymmenen prosenttia, jne. kunnes kymmenennessä tulokymmenyksessä ovat suurituloisimmat kymmenen prosenttia. Tuloviidennekset muodostuvat kahdesta peräkkäisestä kymmenyksestä.

Kotitalous kuului pienituloisimpaan tuloviidennekseen, jos sen tulot kulutusyksikköä kohden alittivat 15 500 euroa vuodessa; alimman kymmenyksen kotitalouksissa ekvivalentit tulot olivat korkeintaan 12 600 euroa. Kotitalous on suurituloisimmassa tuloviidenneksessä, jos sen ekvivalentit tulot ylittivät 32 200, ja ylimmässä tulokymmenyksessä jos ekvivalentit tulot ylittivät 38 900 euroa.

Lisää tietoa kotitalouksien jakautumisesta tulokymmenyksiin eri taustatekijöiden mukaan vuosina 1993–2011 julkaistaan tietokantataulukoissa 3a ja 3b.

1.4 Tilastokeskuksen kotitalouksien toimeentulon eri puolia käsittelevät tilastot

Otokseen perustuvan Tulonjakotilaston julkaisuissaan käyttämä päätulokäsite vaihdettiin tilastovuodesta 2011 alkaen. Uusi käsite on kansainvälisesti harmonisoitu rahatulot-käsite. Kun tätä ennen julkaistuissa tilastoissa käytettävissä oleviin tuloihin on luettu laskennallinen asuntotulo ja veronalaiset luovutusvoitot sekä niistä maksetut verot, rahatulokäsitteeseen nämä erät eivät sisälly. Tätä muutosta on kuvattu artikkelissa , jossa muutosta tarkastellaan lähinnä pienituloisuuden mittaamisen näkökulmasta. Tulonjakotilaston aineistossa ylläpidetään edelleen myös tietoja laskennallisesta asuntotulosta ja myyntivoitoista, ja niistä on saatavissa tietoja tietokantataulukoita käyttämällä tai toimeksiannosta.

Käsitemuutos on viety takautuvasti aikasarjatiedostoihin vuoteen 1993 asti. Toukokuussa 2013 julkaistaan täydelliset aikasarjat, joista osa ulottuu vuoteen 1966 asti.

Tilastokeskus julkaisee erikseen tilastoa ”Tulot, asuminen ja asumismenot”, jonka avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä omistusasumisen tuottamista taloudellisista hyödyistä.

Yksityiskohtaisempia tietoja väestön ja asuntokuntien tuloista, tulolajeista ja niiden muutoksista on saatavana Tilastokeskuksen julkaisemassa Tulonjaon kokonaistilastossa, jossa tulokäsite on myös rahatulokäsite. Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite ei kuitenkaan täysin noudata kansainvälisiä tilastosuosituksia. Kokonaistilaston tiedot kootaan hallinnollisista rekistereistä ja aineisto sisältää kaikki suomalaiset henkilöt ja asuntokunnat laitosväestöä lukuun ottamatta. Tietoihin sisältyvät esimerkiksi veronalaiset luovutusvoitot, mutta ei laskennallista asuntotuloa. Lisäksi Tulonjaon kokonaistilastosta puuttuvat rekistereihin kuulumattomat tuloerät, kuten kotitalouksien väliset tulonsiirrot, jotka kerätään Tulonjakotilastoon haastattelemalla.

1) Kotitalouksien rakenteista on lisää tietoa katsauksessa 3 Kotitalouksien tulot elinvaiheen mukaan sekä tulonjakotilaston tietokantataulukoissa.
2) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.4.2013